Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja lää­kä­rin­lausun­to

Käsikädessä
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
8.8.2022 ● 6 minuuttia
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo edellyttää aina lääkärinlausuntoa. Lääkärinlausunto tarvitaan myös silloin, kun haetaan edunvalvontapäätöksen muuttamista tai kumoamista.

Ikään­ty­nei­den määrä kasvaa lä­hi­vuo­si­kym­me­ni­nä voi­mak­kaas­ti. Ti­las­to­kes­kuk­sen mukaan vuonna 2060 yli 85-vuo­tiai­den osuus väes­tös­tä on noin seit­se­män pro­sent­tia ja elä­ke­läis­ten määrä kak­sin­ker­tais­tuu ny­kyi­ses­tä.

Paras keino tur­va­ta it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­nen on tuoda tah­ton­sa ilmi hy­vis­sä ajoin.

Väes­tön ikään­tyes­sä on tär­ke­ää lisätä tie­toi­suut­ta muis­ti­sai­rai­den ja muiden eri­tyis­tä tukea tar­vit­se­vien hen­ki­löi­den oi­keus­tur­vaan ja it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen liit­ty­vis­tä asiois­ta. 

Paras keino tur­va­ta it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mi­nen on tuoda tah­ton­sa ilmi hy­vis­sä ajoin. Tär­kei­siin asia­kir­joi­hin kuu­lu­vat hoi­to­tah­don ja tes­ta­men­tin li­säk­si edun­val­von­ta­val­tuu­tus, jonka avulla voit mää­rit­tää kuka asioi­tai­si hoitaa ja miten, jos et itse kykene niitä enää hoi­ta­maan esi­mer­kik­si ete­ne­vän muis­ti­sai­rau­den hei­ken­tä­mä­nä.  

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo vaatii kui­ten­kin aina sitä puol­ta­van lää­kä­rin­lausun­non

Hol­hous­vi­ran­omai­nen tekee edun­val­von­ta­pää­tök­sen lää­kä­rin­lausun­non pe­rus­teel­la

Suo­mes­sa hol­hous­vi­ran­omai­se­na toimii  Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to (DVV) eli en­ti­nen mai­straat­ti. Mikäli sinut on ni­met­ty toisen hen­ki­lön laa­ti­mas­sa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­sa val­tuu­te­tuk­si, voit hakea edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta DVV:ltä. 

Val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että val­ta­kir­jan al­le­kir­joit­ta­nut hen­ki­lö eli val­tuut­ta­ja on hei­ken­ty­neen toi­min­ta­kykyn­sä vuoksi tullut ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan asiois­taan. 

Vah­vis­ta­mis­ta varten sinun on hom­mat­ta­va lää­kä­rin­lausun­to, joka puol­taa edun­val­von­ta­pää­tök­sen voi­maan­tu­loa. 

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan vah­vis­ta­mi­nen

  1. Hanki lää­kä­rin­lausun­to val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­vys­tä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan vah­vis­ta­mis­ta varten.
  2. Täytä ha­ke­mus edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sek­si.
  3. Toi­mi­ta ha­ke­mus, lää­kä­rin­lausun­to sekä al­ku­pe­räi­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus DVV:lle. 
  4. Asian kä­sit­te­lyä voi no­peut­taa lait­ta­mal­la ha­ke­muk­sen liit­teek­si val­tuut­ta­jan tai hänen avio­puo­li­son­sa lausu­man­sa asias­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sen kes­ki­mää­räi­nen kä­sit­te­ly­ai­ka on noin 2-3 kuu­kaut­ta.

Ha­ke­mus kan­nat­taa täyt­tää huo­lel­li­ses­ti ja liit­tää siihen kaikki tar­vit­ta­vat asia­kir­jat, jol­loin voit no­peut­taa asian kä­sit­te­lyä. 

Ha­ke­muk­sen kä­sit­te­lyä voi myös kii­reh­tiä toi­mit­ta­mal­la kir­jal­li­nen pyyntö pe­rus­te­lui­neen tur­va­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä. 

Lää­kä­rin­lausun­to si­säl­tää pe­rus­tel­lun arvion hen­ki­lön ter­vey­den­ti­las­ta

Edun­val­von­nan tar­vet­ta kos­ke­van lää­kä­rin­lausun­non tulee nou­dat­taa so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön an­ta­maa oh­jeis­tus­ta. 

Oh­jeis­tuk­sen mukaan lausun­non voi antaa ai­noas­taan lail­lis­tet­tu lää­kä­ri, joka ny­kyi­sen tai ai­kai­sem­man hoi­to­suh­teen pe­rus­teel­la tuntee tut­kit­ta­van ter­vey­den­ti­lan tai joka työs­ken­te­lee val­tion, kunnan tai kun­tayh­ty­män pal­ve­luk­ses­sa. 

Vaa­ti­vim­mis­sa ta­pauk­sis­sa ar­vioi­van lää­kä­rin tulee olla tie­tyl­le lää­ke­tie­teen osa-alu­eel­le eri­kois­tu­nut lää­kä­ri. Esi­mer­kik­si de­men­toi­van sai­rau­den ar­vioi­van lää­kä­rin tulee olla neu­ro­lo­gian tai ge­riat­rian eri­kois­lää­kä­ri.  

An­net­tu lää­kä­rin­lausun­to si­säl­tää so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön oh­jeis­tuk­sen mu­kai­ses­ti muun muassa seu­raa­via tie­to­ja tut­kit­ta­vas­ta:  esi­tie­dot, tut­ki­mus­ha­vain­not ja joh­to­pää­tök­set.

Esi­tie­dot

Lää­kä­rin etu­kä­teen saamat tiedot tut­kit­ta­van hen­ki­lön ter­vey­den­ti­las­ta, sai­rauk­sis­ta ja elä­mä­no­lo­suh­teis­ta. Tiedot voivat pe­rus­tua esi­mer­kik­si tut­kit­ta­van it­sen­sä tai lä­heis­ten ja vi­ran­omais­ten an­ta­miin tie­toi­hin. 

Tut­ki­mus­ha­vain­not

Lää­kä­rin omat ha­vain­not ja tut­ki­mus­tu­lok­set tut­kit­ta­van ter­vey­den­ti­las­ta. Koh­das­sa huo­mioi­daan myös tut­kit­ta­van it­sen­sä kä­si­tys edun­val­vo­jan mää­rää­mi­sen tai toi­min­ta­kel­poi­suu­den ra­joit­ta­mi­sen tar­pees­ta. 

Joh­to­pää­tök­set

Lää­ke­tie­teel­li­sin syin esi­te­tyt pe­rus­tel­lut joh­to­pää­tök­set siitä, onko tut­kit­tu ky­ke­ne­vä vai ky­ke­ne­mä­tön val­vo­maan etuaan tai huo­leh­ti­maan it­se­ään tai va­ral­li­suut­taan kos­ke­vis­ta asiois­ta. 

Lää­kä­rin­lausun­to tar­vi­taan myös edun­val­von­ta­pää­tök­sen ku­moa­mi­seen

Tarve edun­val­von­nal­le ei vält­tä­mät­tä kestä elämän lop­puun saakka. Esi­mer­kik­si auto-on­net­to­muu­des­sa ollut hen­ki­lö voi toipua vam­mois­taan siinä määrin, ettei edun­val­von­nal­le ilmene enää tar­vet­ta. 

Hol­hous­toi­mi­lain mukaan ha­ke­muk­sen edun­val­von­nan lak­kaut­ta­mi­sek­si voi tehdä asian­omai­nen hen­ki­lö itse, edun­val­vo­ja tai hol­hous­vi­ran­omai­nen. Myös asian­omai­sen lä­hei­nen hen­ki­lö, kuten avio­puo­li­so tai lapsi voi tehdä ha­ke­muk­sen edun­val­von­nan lak­kaut­ta­mi­sek­si. 

Edun­val­von­nas­sa olevan hen­ki­lön mie­li­pi­teel­lä ja toi­min­ta­ky­vyl­lä on rat­kai­se­va mer­ki­tys haet­taes­sa edun­val­von­nan päät­ty­mis­tä. Hol­hous­vi­ran­omai­nen tekee rat­kai­sun lää­kä­rin­lausun­non pe­rus­teel­la, mutta toi­si­naan asia voi päätyä myös kä­rä­jä­oi­keu­den rat­kais­ta­vak­si.

Val­tuut­ta­ja tar­vit­see lää­kä­rin­lausun­non myös sil­loin, jos hän haluaa tehdä esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin tai muita tär­kei­tä pää­tök­siä. Lää­kä­rin­lausun­non avulla var­mis­te­taan, että asian­omai­nen hen­ki­lö ym­mär­tää te­ke­mien­sä pää­tös­ten seu­rauk­set ja mer­ki­tyk­set. 

Lää­kä­ri voi joutua ar­vioi­maan myös edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­ta­kykyä

Edun­val­von­ta käy­tän­nös­sä ra­joit­taa hen­ki­lön it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta. Tämän vuoksi edun­val­von­ta-asiois­sa on en­sisi­jai­sen tär­ke­ää, että edun­val­vo­ja toimii aina pää­mie­hen edun mu­kai­ses­ti ja nou­dat­taa hänen toi­vei­taan, mikäli ne joh­ta­vat hänen etunsa mu­kai­seen lop­pu­tu­lok­seen. 

Laki aset­taa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tul­le kel­poi­suuse­del­ly­tyk­set eli hänen on oltava ky­ke­ne­vä ja sopiva teh­tä­vään. 

Kun val­tuut­ta­ja ei enää pysty hoi­ta­maan asioi­taan it­se­näi­ses­ti ja val­tuu­tet­tu hakee val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta, voi lää­kä­ri joutua ar­vioi­maan myös edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­ta­kykyä ja edel­ly­tyk­siä suo­riu­tua vaa­di­tuis­ta teh­tä­vis­tä.

Lue lisää Edun­val­von­ta­val­tuu­tus auttaa vält­tä­mään ylei­sen edun­val­von­nan

Tu­le­vai­suu­teen kan­nat­taa va­rau­tua – laadi tär­keät asia­kir­jat ajois­sa

Tie­sit­kö, että si­nul­la ei ole au­to­maat­ti­ses­ti oi­keut­ta huo­leh­tia edes va­ka­vas­ti sai­ras­tu­neen lä­hei­sen asiois­ta? Asioi­den hoi­ta­mi­seen tar­vi­taan aina edun­val­von­ta­val­tuu­tus eli ilman sitä et voi auttaa häntä vaik­ka­pa pank­ki­asioi­den hoi­ta­mi­ses­sa  

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pitää lain mukaan tehdä aina etu­kä­teen. Mikäli ha­vah­dut edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tar­pee­seen vasta toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­net­tyä esi­mer­kik­si sai­ras­tu­mi­sen tai on­net­to­muu­den myötä, voi se sil­loin olla liian myö­häis­tä

Tee siis edun­val­von­ta­val­tuu­tus sil­loin kun asiat ovat vielä hyvin.

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta val­tion vi­ran­omai­set voivat mää­rä­tä si­nul­le tai lä­hei­sel­le­si ylei­sen edun­val­vo­jan, joka pii­ris­sä on usein jopa satoja pää­mie­hiä. Tämä luon­nol­li­ses­ti vai­keut­taa hen­ki­lön it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den to­teu­tu­mis­ta ja tulee myös ku­luil­taan kal­liik­si. 

Väes­tön ikään­tyes­sä yhä useam­pi te­kee­kin it­sel­leen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton en­nus­teen mukaan vuo­teen 2030 men­nes­sä jopa 40 pro­sent­tia kai­kis­ta edun­val­von­nois­ta on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia. 

Lue lisää: edun­val­von­ta ja tes­ta­ment­ti

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kä­te­väs­ti ne­tis­sä Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa

La­ki­asioi­den hoi­ta­mi­nen on ny­kyi­sin help­poa. Voit tilata yk­si­löi­dyn ja ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan 2020-luvun di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­lui­ta tar­joa­van Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­ta hin­taan 89 euroa

Hin­taan si­säl­tyy pal­ve­lun käyt­tä­mi­nen, valmis la­dat­ta­va asia­kir­ja sekä asian­tun­te­van la­ki­tii­mim­me apua tar­vit­taes­sa. 

Näin help­poa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen on:

  1. Mieti etu­kä­teen, mitä asioi­ta haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ja ketkä haluat nimetä hoi­ta­maan asioi­ta­si. 
  2. Siir­ryn te­ke­mään edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta Aa­tok­sen pal­ve­luun ja vastaa si­nul­le esi­tet­tyi­hin ky­sy­myk­siin. 
  3. Esi­kat­se­le ja hy­väk­sy val­ta­kir­ja. Saat val­miin asia­kir­jan mak­sa­mal­la 89 euroa. 
  4. Al­le­kir­joi­ta val­tuu­tus käsin tai säh­köi­ses­ti to­dis­ta­jien läsnä ol­les­sa. 
  5. Pyydä kaksi es­tee­tön­tä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­maan asia­kir­jat. Aatos voi tar­vit­taes­sa hank­kia to­dis­ta­jat puo­les­ta­si. 
  6. Anna edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja säi­ly­tyk­seen val­tuu­te­tul­le hen­ki­löl­le

Tutus­tu Aa­tok­sen pal­ve­luun jo tänään ja tilaa elä­mä­si tär­keät asia­kir­jat.