Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kio

Tie­sitkö, että hoi­taes­sasi toisen hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioita edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen no­jalla, si­nulla on läh­tö­koh­tai­sesti oikeus sekä kor­vauk­seen edun­val­von­ta­teh­tä­vän ai­heut­ta­mista kus­tan­nuk­sista että palk­kioon an­ta­mas­tasi työ­pa­nok­ses­tasi.

Sekä kor­vaus ku­luista että palk­kio mak­se­taan pää­mie­hen va­roista.

Älä unohda eroa edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lillä

Huomaa, että edun­val­von­ta­val­tuu­tettu ja edun­val­voja tar­koit­ta­vat eri asioita. Vaikka kä­sit­teet kuu­los­ta­vat lähes sa­malta, on ero tärkeä muis­taa, sillä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua ja edun­val­vo­jaa kos­ke­vat osit­tain eri­lai­set sään­nöt ja heidän toi­mi­val­tansa pe­rus­tu­vat eri asioi­hin.

• Edun­val­voja on hen­kilö, jonka Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto on mää­rän­nyt huo­leh­ti­maan hen­ki­lön asioista. Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­seen on erik­seen haet­tava lupaa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta tai kä­rä­jä­oi­keu­delta. Edun­val­vo­jana voi toimia sekä ylei­nen edun­val­voja että yk­si­tyis­hen­kilö.
• Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­mi­valta sen sijaan pe­rus­tuu pää­mie­hen an­ta­maan val­tuu­tuk­seen. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto vah­vis­taa val­tuu­tuk­sen, mutta eril­listä lupaa edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna toi­mi­mi­selle ei tar­vitse hakea.

Yh­teistä näille mo­lem­mille on, että edun­val­von­nan al­ka­mi­nen edel­lyt­tää aina sitä, että pää­mie­hen toi­min­ta­kyky on hei­ken­ty­nyt niin, ettei hän enää kykene itse huo­leh­ti­maan ta­lou­del­li­sista tai hen­ki­lö­koh­tai­sista asiois­taan.

Lue lisää: Miten edun­val­vonta toimii?

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kioissa on eroa

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­minta eroa­vat toi­sis­taan kui­ten­kin palk­kion osalta. Edun­val­vo­jan palk­kion suu­ruus on mää­räy­tyy val­tio­neu­vos­ton ase­tuk­sen edun­val­vo­jan palk­kiosta (696/2012) mukaan. Mikäli haluat tietää lisää edun­val­vo­jan palk­kiosta, voit käydä lu­ke­massa ai­heesta jul­kais­tun ar­tik­ke­lin.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­desta ei sen sijaan mää­rätä lain­sää­dän­nössä. Val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruutta mää­rit­te­le­vät­kin en­si­si­jai­sesti koh­tuus ja se, mitä pää­mie­hen ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lillä on so­vittu.

Lue lisää: Mitkä ovat edun­val­vo­jan teh­tä­vät?

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kio ja kor­vaus ku­luista mak­se­taan pää­mie­hen va­roista

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulle mak­set­tava palk­kio sekä kor­vaus edun­val­von­nasta ai­heu­tu­neista ku­luista mak­se­taan aina pää­mie­hen va­roista.

Lain edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta (648/2007) 22 §:n mukaan val­tuu­te­tulla on oikeus saada val­tuut­ta­jan va­roista kor­vaus tar­peel­li­sista ku­luis­taan sekä teh­tä­vänsä laa­tuun ja laa­juu­teen nähden koh­tuul­li­nen palk­kio, jollei val­tuu­te­tun palk­kiosta ja ku­lu­jen kor­vaa­mi­sesta ole so­vittu eikä val­tuut­taja ole niistä mää­rän­nyt.

Lue lisää: Miten omai­suus­luet­telo laa­di­taan?

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­rit­tää so­pi­mus tai koh­tuus

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­desta ei siis ole tar­kem­pia mää­räyk­siä laissa. Val­tuu­te­tun oikeus saada teh­tä­vänsä hoi­ta­mi­sesta palk­kio ja ku­lu­kor­vaus ovat val­tuut­ta­jan ja val­tuu­te­tun vä­li­nen yk­si­tyi­soi­keu­del­li­nen ky­sy­mys, minkä takia läh­tö­koh­tana on so­pi­mus­va­paus palk­kion suu­ruu­desta.

Myös­kään edun­val­vo­jien val­von­nasta vas­taava digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto ei voi antaa asiasta tar­kem­paa oh­jeis­tusta. Laissa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta on mää­ri­telty kui­ten­kin kolme eri seik­kaa, joihin palk­kio voi pe­rus­tua:

1. edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa oleva yk­si­puo­li­nen mää­räys
2. so­pi­mi­nen val­tuu­te­tun ja pää­mie­hen vä­lillä
3. koh­tuus teh­tä­vän laa­tuun ja laa­juu­teen nähden

💡 Tie­sitkö, että myös puo­li­sot tar­vit­se­vat tois­tensa asioi­den hoi­ta­mi­seen edun­val­von­ta­val­tuu­tusta. Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tus puo­li­solle.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa oleva yk­si­puo­lei­nen mää­räys

Val­tuut­taja voi mää­rätä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion suu­ruu­desta. Mää­räys palk­kiosta voi­daan kir­jata itse edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan tai eril­li­siin edun­val­von­ta­val­tuu­tusta täy­den­tä­viin va­paa­muo­toi­siin toi­min­taoh­jei­siin. Vaikka toi­min­taoh­jeet eivät olisi var­si­nai­sessa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jassa, vel­voit­ta­vat ne yhtä lailla edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua.

Kun val­tuu­tettu hy­väk­syy edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ryhtyy toi­mi­maan val­tuut­ta­jan puo­lesta, kat­so­taan hänen yleensä sa­malla hy­väk­sy­neen ja si­tou­tu­neen myös mää­räyk­siin palk­kiosta. Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun ei siis tar­vitse erik­seen hy­väk­syä palk­kion suu­ruutta, vaan val­tuut­ta­jan yk­si­puo­li­nen mää­räys siitä riit­tää.

Val­tuut­taja voi esi­mer­kiksi mää­rätä, ettei val­tuu­te­tulla ole lain­kaan oi­keutta palk­kioon, vaan ai­noas­taaan ku­lu­kor­vauk­seen.

Jos palk­kiosta tehty so­pi­mus tai mää­räys on koh­tuu­ton, voi­daan sitä kui­ten­kin so­vi­tella oi­keus­toi­mi­lain (228/1929) 36 §:n no­jalla.

💡 Tie­sitkö, että van­hus­pal­ve­lu­laki turvaa ikään­ty­vien oi­keuk­sia?

So­pi­mi­nen val­tuu­te­tun ja pää­mie­hen vä­lillä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ei ole pa­kol­lista kir­jata mää­räystä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kiosta. Val­tuut­taja ja val­tuu­tettu voivat sopia palk­kion suu­ruu­desta myös kes­ke­nään.

Mikäli palk­kion suu­ruu­desta so­vi­taan jotain, kan­nat­taa siitä olla aina ole­massa jokin kir­jal­li­nen tosite, esi­mer­kiksi eril­li­nen kir­jal­li­nen palk­kio­so­pi­mus. Näin väl­te­tään asiasta jäl­keen­päin syn­ty­vät epä­sel­vyy­det.

Koh­tuus teh­tä­vän laa­tuun ja laa­juu­teen nähden

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulla on sil­loin­kin oikeus palk­kioon, vaikka edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa ei olisi palk­kiota kos­ke­vaa mää­räystä, eikä palk­kiosta olisi so­vittu mitään pää­mie­hen ja val­tuu­te­tun vä­lillä.

Täl­löin edun­val­von­ta­val­tuu­tettu on oi­keu­tettu teh­tä­vänsä laa­tuun ja laa­juu­teen nähden koh­tuul­li­seen palk­kioon. Tark­koja mää­räyk­siä sille, mitä voi­daan pitää koh­tuul­li­sena palk­kiona, ei ole, vaan tämä on ar­vioi­tava ta­paus­koh­tai­sesti.

Oi­keus­mi­nis­te­riö on an­ta­nut edun­val­vo­jan palk­kion mää­räy­ty­mistä kos­ke­van ohjeen, mutta tätä ei kui­ten­kaan suo­raan voida so­vel­taa edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­räy­ty­mi­seen, sillä edun­val­vo­jaa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua kos­ke­vat osit­tain eri sään­nöt.

Edun­val­vo­jan palk­kiota mää­ri­tet­täessä vai­ku­tusta on myös pää­mie­hen va­ral­li­suu­della. Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kion mää­rää­mi­sessä pää­mie­hen va­ral­li­suutta ei kui­ten­kaan tar­vitse lain no­jalla huo­mioida. Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu on siis oi­keu­tettu koh­tuul­li­seen palk­kioon sii­tä­kin huo­li­matta, että pää­mies olisi vä­hä­va­rai­nen.

💡 Tie­sitkö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus täytyy vah­vis­taa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa.

Mitä ovat edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulle kor­vat­ta­vat kulut?

Pää­mies voi mää­rätä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jassa myös edun­val­von­ta­teh­tä­vän hoi­dosta ai­heu­tu­nei­den ku­lu­jen kor­vaa­mi­sesta sa­malla tavoin kuin palk­kios­ta­kin.

Vaih­toeh­tona on yh­dessä val­tuu­te­tun kanssa tehty so­pi­mus. Vaikka yh­dessä pää­mie­hen kanssa ei olisi erik­seen so­vittu edun­val­von­nasta ai­heu­tu­nei­den ku­lu­jen kor­vaa­mi­sesta, on edun­val­von­ta­val­tuu­te­tulla aina oikeus kor­vauk­seen niistä ku­luista, jotka ovat ai­heu­tu­neet val­tuu­te­tun teh­tä­vien hoi­ta­mi­sesta.

Val­tuut­taja ei voi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa kiel­tää ku­lu­kor­vauk­sen mak­sa­mista. Ku­lu­jen on kui­ten­kin oltava tar­peel­li­sia teh­tä­vän hoi­ta­mi­seksi.