Les­ke­ne­läke ve­ro­tuk­sessa

Puo­li­son kuo­lema muut­taa aina per­heen toi­meen­tu­loa. Kuo­lema voi hei­ken­tää lesken ta­lou­del­lista asemaa eten­kin sil­loin, kun edes­men­nyt puo­liso oli pää­vas­tuussa per­heen toi­meen­tu­lon hank­ki­mi­sesta.

Perhe-elä­ke­jär­jes­tel­män tar­koi­tuk­sena on tur­vata per­heen toi­meen­tu­loa paik­kaa­malla edes­men­neen per­heen­jä­se­nen jät­tä­mää aukkoa per­heen tu­loissa. Perhe-eläk­keistä sää­de­tään eri­tyi­sesti työ­elä­ke­la­eissa sekä laissa kan­sa­ne­läk­keestä.

Perhe-elä­ke­jär­jes­telmä koos­tuu kah­desta elä­ke­muo­dosta: 

• les­ke­ne­läke: voi­daan maksaa elon­jää­neelle puo­li­solle. 
• lap­se­ne­läke: voi­daan maksaa per­heen alle 20-vuo­tiaille lap­sille.

Eläk­keen mak­sa­jana on joko työ­elä­ke­lai­tos tai Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos. Jois­sain ta­pauk­sissa perhe-eläk­keitä mak­sa­vat myös va­kuu­tus­yh­tiöt. Eläk­kei­den suu­ruu­teen vai­kut­ta­vat edes­men­neen per­heen­jä­se­nen tulot.

Tässä ar­tik­ke­lissa kes­ki­tymme tar­kas­te­le­maan les­ke­ne­lä­kettä. On kui­ten­kin tär­keää muis­taa, että les­ke­ne­läke ja lap­se­ne­läke ovat osa samaa ko­ko­nai­suutta. Jos saman per­heen jä­se­net saavat sekä les­ke­ne­lä­kettä että lap­se­ne­lä­kettä, vai­kut­ta­vat ne tois­tensa suu­ruu­teen.

💡 Lue lisää: Vai­kut­taako avio­ehto les­ke­ne­läk­kee­seen tai muihin eläk­kei­siin? ja Vai­na­jan laskut kuo­le­man jäl­keen

Les­ke­ne­läk­keen edel­ly­tyk­set ly­hyesti

Les­ke­ne­lä­kettä mak­sa­vat Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos sekä työ­elä­ke­lai­tok­set. Ehdot eläk­keen mak­sa­mi­selle poik­kea­vat näissä hieman toi­sis­taan.

Sekä avio- että avo­puo­liso voivat saada les­ke­ne­lä­kettä puo­li­sonsa pois­me­non jäl­keen. Re­kis­te­röity pa­ri­suhde rin­nas­te­taan tässä avio­liit­toon. Avo­puo­li­sot tu­li­vat les­ke­ne­läk­keen pii­riin vuonna 2022 teh­dyllä perhe-elä­ke­uu­dis­tuk­sella. Tätä ennen les­ke­ne­lä­kettä mak­set­tiin ai­noas­taan avio­lii­ton ja re­kis­te­röi­dyn pa­ri­suh­teen pe­rus­teella.

Avio- tai avo­lii­ton on kui­ten­kin täy­tet­tävä tietyt laissa mää­ri­tel­lyt ehdot, jotta les­ke­ne­lä­kettä voi­daan myön­tää.

⚠️ Les­ke­ne­läk­keen myön­tä­mi­seen vai­kut­ta­vat muun muassa seu­raa­vat te­ki­jät:

• avio- tai avo­lii­ton kesto
• avio- tai avo­lii­ton sol­mi­mi­sa­jan­kohta
• onko puo­li­soilla yh­tei­siä lapsia

Ke­lasta les­ke­ne­lä­kettä mak­se­taan kor­kein­taan 65-vuo­ti­aaksi asti, mutta täl­laista ra­joi­tusta ei ole työ­elä­ke­lai­tos­ten mak­sa­massa les­ke­ne­läk­keessä.

Myös en­ti­nen puo­liso voi olla oi­keu­tettu les­ke­ne­läk­kee­seen, mikäli edes­men­nyt hen­kilö oli vel­voi­tettu mak­sa­maan tälle ela­tus­a­pua.

Les­ke­ne­läk­keen määrä

Les­ke­ne­läk­keen määrä riip­puu siitä, saako sitä Ke­lasta, työ­elä­ke­lai­tok­sesta vai mo­lem­mista.

• Kela: Kelan mak­sama les­ke­ne­läke koos­tuu kiin­teästä al­kue­läk­keestä, jonka suu­ruus on 362,04 euroa kuu­kau­dessa sekä sen jäl­keen mak­set­ta­vasta osit­tain tu­los­i­don­nai­sesta jat­koe­läk­keestä. Yksin asuvan lesken jat­koe­läk­keen suu­ruus on enim­mil­lään 701,97 euroa kuu­kau­dessa, ja pa­ri­suh­teessa asuvan lesken enim­mil­lään 622,64 euroa kuu­kau­dessa.
• Työ­elä­ke­lai­tok­set: Työ­elä­ke­lai­tos­ten mak­sa­maan eläk­kee­seen taas vai­kut­ta­vat edes­men­neen puo­li­son tulot, oman työ­eläk­keesi määrä sekä per­heessä ole­vien alle 20-vuo­tiai­den lasten määrä.

Lue lisää: Lesken asu­mi­soi­keus ja Hal­lin­ta­oi­keus – kuka maksaa kulut

Les­ke­ne­läk­keen ve­ro­te­taan an­sio­tu­lona

Eläk­keet, joita ei ole erik­seen sää­detty ve­ro­va­paaksi tu­loksi, ovat ve­ro­na­laista tuloa. Les­ke­ne­läke on ei ole poik­keus tästä: maksat les­ke­ne­läk­keestä veroa nor­maa­listi progres­sii­vi­sen ve­roas­tei­kon mu­kai­sesti. Mitä enem­män tuloja si­nulla on, sitä enem­män veroa maksat.

👉 Palk­ka­tu­lo­jen tavoin les­ke­ne­läk­keestä suo­ri­te­taan val­tion tu­lo­ve­roa, kun­nal­lis­ve­roa, sai­raus­va­kuu­tuk­sen sai­raan­hoi­to­mak­sua, kir­kol­lis­ve­roa ja yleis­ra­dio­ve­roa.

Erona palk­ka­tu­lon ve­ro­tuk­seen ovat eri­lai­set ve­ro­vä­hen­nyk­set. Elä­ke­tu­los­ta ei myös­kään mak­seta pal­kasta mak­set­ta­via so­si­aa­li­va­kuus­mak­suja. Eri­lais­ten ve­ro­vä­hen­nys­ten takia les­ke­ne­läk­keen ve­ro­pro­sentti voi olla eri­lai­nen kuin palk­ka­tu­lo­jen, vaikka mo­lem­pien suu­ruus ennen veroja olisi sama.

Mitä vä­hen­nyk­siä les­ke­ne­läk­keestä myön­ne­tään?

Erona les­ke­ne­läk­keessä ver­rat­tuna esi­mer­kiksi palk­ka­tu­lon ve­ro­tuk­seen on se, että les­ke­ne­läk­keen ve­ro­tuk­sessa ei huo­mioida palk­ka­tu­lo­jen ve­ro­tuk­sessa huo­mioi­ta­via vä­hen­nyk­siä. Saat palk­ka­tu­lois­tasi esi­mer­kiksi au­to­maat­ti­sesti teh­tä­vän työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sen ja voit li­säksi il­moit­taa ve­roil­moi­tus­lo­mak­keella vä­hen­nyk­sinä muita tulon hank­ki­mi­sesta ai­heu­tu­neita kus­tan­nuk­sia.

👉 Näitä vä­hen­nyk­siä ei les­ke­ne­läk­keestä voida tehdä. Saat les­ke­ne­läk­keestä kui­ten­kin elä­ke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen. Kai­kista an­sio­tu­loista, les­ke­ne­läke mukaan lukien, myön­ne­tään myös niin sa­nottu pe­rus­tu­lo­vä­hen­nys. Mikäli si­nulla on pienet tulot, et näiden vä­hen­nys­ten an­siosta maksa eläk­keestä lain­kaan veroa.

Kum­paa­kaan näistä vä­hen­nyk­sistä ei tar­vitse il­moit­taa itse ve­roil­moi­tuk­sella, vaan ne teh­dään aina viran puo­lesta.

Muista tehdä muu­tos­ve­ro­kortti les­ke­ne­lä­kettä varten

Tar­vit­set les­ke­ne­läk­keen ve­ro­tusta varten muu­tos­ve­ro­kor­tin. Hae ve­ro­kort­tia Oma­Ve­rosta heti, kun saat myön­tei­sen pää­tök­sen les­ke­ne­läk­keestä. Voit vaih­toeh­toi­sesti täyt­tää ve­ro­kort­ti­ha­ke­muk­sen pa­pe­ri­sella lo­mak­keella ja toi­mit­taa sen pos­titse Ve­ro­hal­lin­toon.

Ve­ro­kor­tille täy­te­tään seu­raa­vat tiedot: 

• eläk­keen mak­saja
• eläk­keen laji
• eläk­keen al­ku­päivä ku­lu­vana vuonna
• eläk­keen päät­ty­mis­päivä ku­lu­vana vuonna
• arvio mak­set­ta­van eläk­keen suu­ruu­desta brut­to­tu­lona

Ve­rot­taja toi­mit­taa ve­ro­kort­tisi suo­raan Kelaan sekä työ­elä­ke­lai­tok­selle, mikäli saat les­ke­ne­lä­kettä sieltä.

Mikäli et ole tehnyt ve­ro­kort­tia, teh­dään eläk­keestä en­na­kon­pi­dä­tys, jonka suu­ruus on 40 %.

Entä, jos asun ul­ko­mailla?

Les­ke­ne­läk­keen ve­ro­koh­telu voi poi­keta ta­val­li­sesta, mikäli asut ul­ko­mailla. Suo­mesta ul­ko­maille muut­ta­nut hen­kilö on yleensä ve­ro­vel­vol­li­nen Suo­mesta saa­dusta elä­ke­tu­los­taan. Suomen ja ul­ko­maan vä­li­nen ve­ro­so­pi­mus voi kui­ten­kin vai­kut­taa siihen, miten ve­ro­tus to­teu­te­taan.

Ylei­sim­min ve­ro­so­pi­muk­sissa on kui­ten­kin so­vittu, että suo­ma­lai­sesta eläk­keestä mak­se­taan veroa nor­maa­listi Suo­meen. Esi­mer­kiksi Suomen ja Es­pan­jan vä­li­sen ve­ro­so­pi­muk­sen mukaan maksat elä­ke­tu­los­ta veroa Suo­meen, vaikka asui­sit py­sy­västi Es­pan­jassa.

Pe­run­kir­joi­tus Aa­tok­sessa hin­taan 399 €

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa voit laatia itse pe­run­kir­joi­tuk­sen. Pal­ve­lumme oh­jeis­taa sinua pro­ses­sin jo­kai­ses­sa vai­hees­sa, jol­loin pe­run­kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­nen sujuu vai­vat­to­masti.

Pal­ve­lumme avulla voit tilata kaikki tar­vit­ta­vat vir­ka­to­dis­tuk­set sekä muut do­ku­men­tit.

Tutus­tu pe­run­kir­joi­tuk­sen verk­ko­pal­ve­luun il­mai­sek­si!