Lesken asu­mi­soi­keus se­li­tet­ty­nä

Leskellä oikeus asua yhteisessä kodissa.
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
9.12.2022 ● 5 minuuttia
Jaa artikkeli
Lesken asu­mi­soi­keus puo­li­soi­den yh­tei­seen kotiin on tur­vat­tu lailla. Tes­ta­men­tin avulla on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pa­ran­taa lesken asemaa en­ti­ses­tään.

Lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa sitä, että les­kel­lä on lakiin pe­rus­tu­va oikeus hal­li­ta puo­li­soi­den yh­tei­se­nä kotina käy­tet­tyä asun­toa ja siellä olevaa ta­van­omais­ta asun­toir­tai­mis­toa. Lesken asu­mi­soi­keut­ta voi­daan pa­ran­taa li­säk­si esi­mer­kik­si tes­ta­men­til­la.

Tie­dät­kö, mitkä ovat lesken oi­keu­det? Kä­sit­te­lem­me tar­kem­min lesken oi­keut­ta sekä lesken asu­mi­soi­keut­ta, ja kuinka lesken asemaa on mah­dol­lis­ta pa­ran­taa en­nal­ta.

Lesken oikeus omaan kotiin on tur­vat­tu lain­sää­dän­nöl­lä

Hen­ki­lön kuol­les­sa tämän va­ral­li­suus siir­tyy läh­tö­koh­tai­ses­ti rin­ta­pe­ril­li­sil­le eli vain­ajan jäl­ke­läi­sil­le – lap­sil­le, lap­sen­lap­sil­le ja niin edel­leen. Avio­les­ki on pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä vasta rin­ta­pe­ril­lis­ten jäl­keen.

Vä­hä­va­rai­sem­pi leski saa usein va­ral­li­suut­ta puo­li­soi­den omai­suu­den osi­tuk­ses­sa, joka suo­ri­te­taan ennen pe­rin­nön­ja­koa. Aina näin ei kui­ten­kaan ole, esi­mer­kik­si sil­loin, kun puo­li­sot ovat teh­neet koko avio-omai­suu­den pois­sul­ke­van avio­eh­don.

Jotta lesken asema puo­li­son kuo­le­man jäl­keen ei hei­ken­tyi­si koh­tuut­to­mas­ti, on pe­rin­tö­kaa­res­sa sää­det­ty lesken oi­keu­des­ta asua puo­li­soi­den yh­tei­ses­sä ko­dis­sa. Asu­mi­soi­keut­ta kut­su­taan myös lesken vä­him­mäis­suo­jak­si.

Asu­mi­soi­keus mah­dol­lis­taa sen, että leski pystyy säi­lyt­tä­mään asu­mis­ta­son­sa sa­man­lai­se­na kuin se oli ennen puo­li­son kuo­le­maa. 

Seu­raa­vas­sa ker­ro­taan tar­kem­min asu­mi­soi­keu­den si­säl­lös­tä sekä siitä, millä muilla tavoin lesken asu­mis­ta voi tur­va­ta puo­li­son kuo­le­man jäl­keen.

Mitä lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa?

Lesken asu­mi­soi­keu­des­sa on kyse avio­puo­li­soil­le tar­koi­te­tus­ta oi­keu­des­ta. Asu­mi­soi­keus on eli­ni­käi­nen ellei leski myö­hem­min saa omis­tuk­seen­sa ko­dik­si so­vel­tu­vaa asun­toa. Leski voi myös itse luopua asu­mi­soi­keu­des­taan.

⚠️ Avo­puo­li­soil­la sa­man­lais­ta asu­mi­soi­keut­ta ei ole. Mikäli ette halua mennä nai­mi­siin, mutta ha­luat­te tur­va­ta eloon­jää­neen lesken aseman, kan­nat­taa sil­loin tehdä tes­ta­ment­ti.

Lesken asu­mi­soi­keus koos­tuu kah­des­ta eril­li­ses­tä oi­keu­des­ta

Asu­mi­soi­keus pitää si­säl­lään oi­keu­den pitää ja­ka­mat­to­ma­na hal­lin­nas­sa:

  1. puo­li­soi­den yh­tei­se­nä kotina käy­tet­tyä asun­toa
  2. asun­nos­sa olevaa ta­van­omais­ta asun­toir­tai­mis­to

Edel­ly­tyk­se­nä asun­non hal­lin­nas­sa pi­tä­mi­seen on se, ettei lesken va­ral­li­suu­teen kuulu en­nes­tään ko­dik­si so­vel­tu­vaa asun­toa. Li­säk­si asun­non tulee olla ollut joko puo­li­soi­den yh­des­sä tai edes­men­neen avio­puo­li­son yksin omis­ta­ma. Mikäli omis­tusa­sun­toa ei ole lain­kaan, voi les­kel­lä olla oikeus avus­tuk­seen.

Se mitä ko­dik­si so­vel­tu­val­la asun­nol­la tar­koi­te­taan, riip­puu siitä, mil­lai­nen puo­li­soi­den yh­tei­nen koti on ollut. Asun­non tulisi muun muassa vas­tata kool­taan ja va­rus­te­lul­taan sitä, mil­lai­nen puo­li­soi­den yh­tei­nen koti on ollut. 

Oikeus hal­li­ta ta­van­omais­ta asun­toir­tai­mis­toa on eh­do­ton: leski saa pitää hal­lin­nas­saan ir­tai­mis­ton omis­ta­man­sa va­ral­li­suu­den laa­dus­ta ja mää­räs­tä riip­pu­mat­ta.

Ta­van­omai­sel­la asun­toir­tai­mis­tol­la tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si:

  • huo­ne­ka­lu­ja
  • ko­din­ko­nei­ta
  • kodin teks­tii­le­jä
  • ruo­kai­lu- ja keit­tiö­vä­li­nei­tä

Li­säk­si asu­toir­tai­mis­tol­la tar­koi­te­taan muita vas­taa­via esi­nei­tä, joiden tar­koi­tuk­se­na on vä­lit­tö­mäs­ti pal­vel­la asu­mis­ta. Asun­toir­tai­mis­toon kuuluu vain se ir­tai­mis­to, mitä puo­li­soi­den yh­tei­se­nä kotina käyt­tä­mäs­sä asun­nos­sa on ollut. Esi­mer­kik­si ke­sä­asun­nos­sa oleva ir­tai­mis­to ei siihen kuulu.

💡 Huo­mioi, että esi­mer­kik­si ar­vo­kas tai­de­kokoel­ma ei kuulu ta­van­omai­seen asun­toir­tai­mis­toon, vaikka sitä säi­ly­tet­täi­siin­kin asun­nos­sa.

Lesken asu­mi­soi­keut­ta kos­ke­va lain­sää­dän­tö on pa­kot­ta­vaa eli sitä ei voida ra­joit­taa tes­ta­men­til­la tai avio­eh­dol­la. Tämä tar­koit­taa sitä, että vaikka puo­li­soil­la olisi esi­mer­kik­si kaiken avio­va­ral­li­suu­den pois­sul­ke­va avio­eh­to ja puo­li­soi­den yh­tei­nen koti olisi ollut edes­men­neen puo­li­son omis­tuk­ses­sa, saa leski silti jäädä asu­maan yh­tei­seen kotiin asu­maan.

Lesken asu­mi­soi­keu­des­sa on kyse hal­lin­ta­oi­keu­des­ta

Lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa, että leski saa hal­lin­ta­oi­keu­den asun­toon sekä asun­toir­tai­mis­toon. Asun­non ja ir­tai­mis­ton omis­tusoi­keus sen sijaan siir­tyy pe­ril­li­sil­le tai tes­ta­men­tin­saa­jal­le.

Hal­lin­ta­oi­keu­des­ta seuraa, ettei lesken tar­vit­se maksaa asun­nos­ta ja ir­tai­mis­tos­ta pe­rin­tö­ve­roa, vaan vero jää omis­tusoi­keu­den saajan mak­set­ta­vak­si.

Lesken oi­keu­des­ta hal­li­ta asun­toa ja ir­tai­mis­toa ai­heu­tuu myös kon­kreet­ti­sia ra­joi­tuk­sia omai­suu­den käyt­töö niin les­kel­le it­sel­leen kuin myös pe­ril­li­sil­le, joille omai­suu­den omis­tusoi­keus siir­tyy. 

  • Hal­lin­ta­oi­keus antaa les­kel­le oi­keu­den hal­lin­nan li­säk­si käyt­tää omai­suut­ta ja saada siitä tuleva tuotto
  • Lesken tulee kui­ten­kin käyt­tää asun­toa ja ir­tai­mis­toa huo­lel­li­ses­ti ottaen huo­mioon omis­ta­jan etu ja oikeus.
  • Leski on kor­vaus­vel­vol­li­nen omai­suu­del­le ta­hal­li­ses­ti tai huo­li­mat­to­muu­del­la ai­heu­te­tus­ta va­hin­gos­ta.
  • Li­säk­si les­kel­lä ei ole oi­keut­ta esi­mer­kik­si luo­vut­taa omai­suut­ta eteen­päin ilman omis­ta­jan suos­tu­mus­ta.

Omis­tusoi­keu­den saa­vien pe­ril­lis­ten kan­nal­ta lesken hal­lin­ta­oi­keus taas tar­koit­taa muun muassa sitä, että asun­toa ja ir­tai­mis­toa ei saa myydä tai pan­tata ilman lesken suos­tu­mus­ta.

Lue lisää omis­tusoi­keu­den ja hal­lin­ta­oi­keu­den erois­ta

Kuka maksaa lesken asu­mi­sen?

Leski on aina itse vas­tuus­sa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta kuten sähkö- ja ve­si­las­kuis­ta. Siitä kuka vastaa asun­non yh­tiö­vas­tik­kees­ta ja kor­jaus­kus­tan­nuk­sis­ta on kui­ten­kin esi­tet­ty eriä­viä tul­kin­to­ja. Ylei­sim­min niistä vastaa kui­ten­kin omis­ta­ja.

Osi­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon yh­tey­des­sä kan­nat­taa­kin sopia jo etu­kä­teen, kuka tulee vas­taa­maan mis­tä­kin kus­tan­nuk­sis­ta, jotta myö­hem­mil­tä epä­sel­vyyk­sil­tä väl­ty­tään.

Lue lisää: Hal­lin­ta­oi­keus – kuka maksaa kulut

Tes­ta­ment­ti keino lesken oi­keuk­sien pa­ran­ta­mi­seen

Lesken asu­mi­soi­keut­ta voi­daan pa­ran­taa esi­mer­kik­si kes­ki­näi­sel­lä tes­ta­men­til­la.

Laa­ti­mal­la tes­ta­ment­ti, jolla leski saa omis­tusoi­keu­den, tai esi­mer­kik­si pelkän käyt­tö­oi­keu­den puo­li­soi­den kotina käyt­tä­mään asun­toon, voi­daan vält­tyä la­ki­sää­tei­seen asu­mi­soi­keu­teen liit­ty­vil­tä epä­sel­vyyk­sil­tä ja epä­sel­vyyk­sien ai­heut­ta­mil­ta rii­doil­ta.

Voit tutus­tua eri­lai­siin tes­ta­ment­tei­hin etu­kä­teen, mutta voit luoda hel­pos­ti ha­lua­ma­si tes­ta­men­tin Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa. Pal­ve­lu kar­toit­taa ti­lan­tee­si ja laatii luon­nok­sen asia­kir­jas­ta, jota voit muo­ka­ta pal­ve­lus­sa ja tur­va­ta sa­mal­la puo­li­so­si ti­lan­teen.

Voit tur­va­ta tes­ta­men­til­la lesken oikeus jäädä asu­maan teidän yh­tei­seen ko­tiin­ne, vaikka puo­li­so­si va­ral­li­suu­teen kuu­lui­si toinen asu­mi­seen so­vel­tu­va asunto. Sa­mal­la tur­vaat lesken oi­keu­den jäädä kotiin asu­maan, vaikka hän myö­hem­min saisi omis­tuk­seen­sa toisen ko­dik­si so­vel­tu­van asun­non.

Puo­li­sot voivat pa­ran­taa tois­ten­sa asemaa myös elin­ai­ka­naan lah­joil­la tai en­nak­ko­pe­rin­nöl­lä. Va­rak­kaam­pi puo­li­so voi esi­mer­kik­si lah­joit­taa toi­sel­le puo­li­sol­le hal­lin­ta­oi­keu­den omis­ta­maan­sa asun­toon.