Lesken asu­mi­soi­keus se­li­tet­tynä

Lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa sitä, että les­kellä on lakiin pe­rus­tuva oikeus hal­lita puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina käy­tet­tyä asun­toa ja siellä olevaa ta­van­omaista asun­toir­tai­mis­toa. Lesken asu­mi­soi­keutta voi­daan pa­ran­taa li­säksi esi­mer­kiksi tes­ta­men­tilla.

Tie­dätkö, mitkä ovat lesken oi­keu­det? Kä­sit­te­lemme tar­kem­min lesken oi­keutta sekä lesken asu­mi­soi­keutta, ja kuinka lesken asemaa on mah­dol­lista pa­ran­taa en­nalta.

Lesken oikeus omaan kotiin on tur­vattu lain­sää­dän­nöllä

Hen­ki­lön kuol­lessa tämän va­ral­li­suus siir­tyy läh­tö­koh­tai­sesti rin­ta­pe­ril­li­sille eli vai­na­jan jäl­ke­läi­sille – lap­sille, lap­sen­lap­sille ja niin edel­leen. Avio­leski on pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä vasta rin­ta­pe­ril­lis­ten jäl­keen.

Vä­hä­va­rai­sempi leski saa usein va­ral­li­suutta puo­li­soi­den omai­suu­den osi­tuk­sessa, joka suo­ri­te­taan ennen pe­rin­nön­ja­koa. Aina näin ei kui­ten­kaan ole, esi­mer­kiksi sil­loin, kun puo­li­sot ovat teh­neet koko avio-omai­suu­den pois­sul­ke­van avio­eh­don.

Jotta lesken asema puo­li­son kuo­le­man jäl­keen ei hei­ken­tyisi koh­tuut­to­masti, on pe­rin­tö­kaa­ressa sää­detty lesken oi­keu­desta asua puo­li­soi­den yh­tei­sessä ko­dissa. Asu­mi­soi­keutta kut­su­taan myös lesken vä­him­mäis­suo­jaksi.

Asu­mi­soi­keus mah­dol­lis­taa sen, että leski pystyy säi­lyt­tä­mään asu­mis­ta­sonsa sa­man­lai­sena kuin se oli ennen puo­li­son kuo­le­maa.

Seu­raa­vassa ker­ro­taan tar­kem­min asu­mi­soi­keu­den si­säl­löstä sekä siitä, millä muilla tavoin lesken asu­mista voi tur­vata puo­li­son kuo­le­man jäl­keen.

Mitä lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa?

Lesken asu­mi­soi­keu­dessa on kyse avio­puo­li­soille tar­koi­te­tusta oi­keu­desta. Asu­mi­soi­keus on eli­ni­käi­nen ellei leski myö­hem­min saa omis­tuk­seensa ko­diksi so­vel­tu­vaa asun­toa. Leski voi myös itse luopua asu­mi­soi­keu­des­taan.

⚠️ Avo­puo­li­soilla sa­man­laista asu­mi­soi­keutta ei ole. Mikäli ette halua mennä nai­mi­siin, mutta ha­luatte tur­vata eloon­jää­neen lesken aseman, kan­nat­taa sil­loin tehdä tes­ta­mentti.

Lesken asu­mi­soi­keus koos­tuu kah­desta eril­li­sestä oi­keu­desta

Asu­mi­soi­keus pitää si­säl­lään oi­keu­den pitää ja­ka­mat­to­mana hal­lin­nassa:

1. puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina käy­tet­tyä asun­toa
2. asun­nossa olevaa ta­van­omaista asun­toir­tai­misto

Edel­ly­tyk­senä asun­non hal­lin­nassa pi­tä­mi­seen on se, ettei lesken va­ral­li­suu­teen kuulu en­nes­tään ko­diksi so­vel­tu­vaa asun­toa. Li­säksi asun­non tulee olla ollut joko puo­li­soi­den yh­dessä tai edes­men­neen avio­puo­li­son yksin omis­tama. Mikäli omis­tusa­sun­toa ei ole lain­kaan, voi les­kellä olla oikeus avus­tuk­seen.

Se mitä ko­diksi so­vel­tu­valla asun­nolla tar­koi­te­taan, riip­puu siitä, mil­lai­nen puo­li­soi­den yh­tei­nen koti on ollut. Asun­non tulisi muun muassa vas­tata kool­taan ja va­rus­te­lul­taan sitä, mil­lai­nen puo­li­soi­den yh­tei­nen koti on ollut.

Oikeus hal­lita ta­van­omaista asun­toir­tai­mis­toa on eh­do­ton: leski saa pitää hal­lin­nas­saan ir­tai­mis­ton omis­ta­mansa va­ral­li­suu­den laa­dusta ja mää­rästä riip­pu­matta.

Ta­van­omai­sella asun­toir­tai­mis­tolla tar­koi­te­taan esi­mer­kiksi:

• huo­ne­ka­luja
• ko­din­ko­neita
• kodin teks­tii­lejä
• ruo­kailu- ja keit­tiö­vä­li­neitä

Li­säksi asu­toir­tai­mis­tolla tar­koi­te­taan muita vas­taa­via esi­neitä, joiden tar­koi­tuk­sena on vä­lit­tö­mästi pal­vella asu­mista. Asun­toir­tai­mis­toon kuuluu vain se ir­tai­misto, mitä puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina käyt­tä­mässä asun­nossa on ollut. Esi­mer­kiksi ke­sä­asun­nossa oleva ir­tai­misto ei siihen kuulu.

💡 Huo­mioi, että esi­mer­kiksi ar­vo­kas tai­de­ko­koelma ei kuulu ta­van­omai­seen asun­toir­tai­mis­toon, vaikka sitä säi­ly­tet­täi­siin­kin asun­nossa.

Lesken asu­mi­soi­keutta kos­keva lain­sää­däntö on pa­kot­ta­vaa eli sitä ei voida ra­joit­taa tes­ta­men­tilla tai avio­eh­dolla. Tämä tar­koit­taa sitä, että vaikka puo­li­soilla olisi esi­mer­kiksi kaiken avio­va­ral­li­suu­den pois­sul­keva avio­ehto ja puo­li­soi­den yh­tei­nen koti olisi ollut edes­men­neen puo­li­son omis­tuk­sessa, saa leski silti jäädä asu­maan yh­tei­seen kotiin asu­maan.

Lesken asu­mi­soi­keu­dessa on kyse hal­lin­ta­oi­keu­desta

Lesken asu­mi­soi­keus tar­koit­taa, että leski saa hal­lin­ta­oi­keu­den asun­toon sekä asun­toir­tai­mis­toon. Asun­non ja ir­tai­mis­ton omis­tusoi­keus sen sijaan siir­tyy pe­ril­li­sille tai tes­ta­men­tin­saa­jalle.

Hal­lin­ta­oi­keu­desta seuraa, ettei lesken tar­vitse maksaa asun­nosta ja ir­tai­mis­tosta pe­rin­tö­ve­roa, vaan vero jää omis­tusoi­keu­den saajan mak­set­ta­vaksi.

Lesken oi­keu­desta hal­lita asun­toa ja ir­tai­mis­toa ai­heu­tuu myös kon­kreet­ti­sia ra­joi­tuk­sia omai­suu­den käyt­töö niin les­kelle it­sel­leen kuin myös pe­ril­li­sille, joille omai­suu­den omis­tusoi­keus siir­tyy.

• Hal­lin­ta­oi­keus antaa les­kelle oi­keu­den hal­lin­nan li­säksi käyt­tää omai­suutta ja saada siitä tuleva tuotto
• Lesken tulee kui­ten­kin käyt­tää asun­toa ja ir­tai­mis­toa huo­lel­li­sesti ottaen huo­mioon omis­ta­jan etu ja oikeus.
• Leski on kor­vaus­vel­vol­li­nen omai­suu­delle ta­hal­li­sesti tai huo­li­mat­to­muu­della ai­heu­te­tusta va­hin­gosta.
• Li­säksi les­kellä ei ole oi­keutta esi­mer­kiksi luo­vut­taa omai­suutta eteen­päin ilman omis­ta­jan suos­tu­musta.

Omis­tusoi­keu­den saa­vien pe­ril­lis­ten kan­nalta lesken hal­lin­ta­oi­keus taas tar­koit­taa muun muassa sitä, että asun­toa ja ir­tai­mis­toa ei saa myydä tai pan­tata ilman lesken suos­tu­musta.

Lue lisää omis­tusoi­keu­den ja hal­lin­ta­oi­keu­den eroista

Kuka maksaa lesken asu­mi­sen?

Leski on aina itse vas­tuussa asu­mi­sen kus­tan­nuk­sista kuten sähkö- ja ve­si­las­kuista. Siitä kuka vastaa asun­non yh­tiö­vas­tik­keesta ja kor­jaus­kus­tan­nuk­sista on kui­ten­kin esi­tetty eriä­viä tul­kin­toja. Ylei­sim­min niistä vastaa kui­ten­kin omis­taja.

Osi­tuk­sen ja pe­rin­nön­jaon yh­tey­dessä kan­nat­taa­kin sopia jo etu­kä­teen, kuka tulee vas­taa­maan mis­tä­kin kus­tan­nuk­sista, jotta myö­hem­miltä epä­sel­vyyk­siltä väl­ty­tään.

Lue lisää: Hal­lin­ta­oi­keus – kuka maksaa kulut

Tes­ta­mentti keino lesken oi­keuk­sien pa­ran­ta­mi­seen

Lesken asu­mi­soi­keutta voi­daan pa­ran­taa esi­mer­kiksi kes­ki­näi­sellä tes­ta­men­tilla.

Laa­ti­malla tes­ta­mentti, jolla leski saa omis­tusoi­keu­den, tai esi­mer­kiksi pelkän käyt­tö­oi­keu­den puo­li­soi­den kotina käyt­tä­mään asun­toon, voi­daan vält­tyä la­ki­sää­tei­seen asu­mi­soi­keu­teen liit­ty­viltä epä­sel­vyyk­siltä ja epä­sel­vyyk­sien ai­heut­ta­milta rii­doilta.

Voit tu­tus­tua eri­lai­siin tes­ta­ment­tei­hin etu­kä­teen, mutta voit luoda hel­posti ha­lua­masi tes­ta­men­tin Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Pal­velu kar­toit­taa ti­lan­teesi ja laatii luon­nok­sen asia­kir­jasta, jota voit muo­kata pal­ve­lussa ja tur­vata sa­malla puo­li­sosi ti­lan­teen.

Voit tur­vata tes­ta­men­tilla lesken oikeus jäädä asu­maan teidän yh­tei­seen ko­tiinne, vaikka puo­li­sosi va­ral­li­suu­teen kuu­luisi toinen asu­mi­seen so­vel­tuva asunto. Sa­malla tur­vaat lesken oi­keu­den jäädä kotiin asu­maan, vaikka hän myö­hem­min saisi omis­tuk­seensa toisen ko­diksi so­vel­tu­van asun­non.

Puo­li­sot voivat pa­ran­taa tois­tensa asemaa myös elin­ai­ka­naan lah­joilla tai en­nak­ko­pe­rin­nöllä. Va­rak­kaampi puo­liso voi esi­mer­kiksi lah­joit­taa toi­selle puo­li­solle hal­lin­ta­oi­keu­den omis­ta­maansa asun­toon.

Lue lisää: Les­ke­ne­läke ve­ro­tuk­sessa

Lesken oi­keu­det ly­hyesti

Monet olet­ta­vat, että leski perii au­to­maat­ti­sesti me­neh­ty­neen puo­li­sonsa omai­suutta. Vää­rien kä­si­tys­ten oi­kai­se­mi­seksi ko­ko­simme yh­teen­ve­don lesken ase­masta pe­rin­nön­jaossa.

• Mikäli kuol­leella puo­li­solla on rin­ta­pe­ril­li­siä, leski ei peri mitään, ellei tämä ole tes­ta­men­tilla toisin mää­rän­nyt. 
• Leski voi kui­ten­kin saada ta­sin­koa, mikäli sitä ei ole es­tetty esi­mer­kiksi avio­eh­to­so­pi­muk­sella tai leski ei ole vai­na­jaa va­rak­kaampi. 
• Mikäli puo­li­solla ei ollut rin­ta­pe­ril­li­siä, eikä hä­neltä jäänyt tes­ta­ment­tia, leski perii omai­suu­den eli­na­jak­seen. Lesken kuol­tua omai­suus siir­tyy ta­kai­sin puo­li­son suvun käyt­töön. 
• Yh­tei­nen asunto jää lesken hal­lin­taan, jos hän tar­vit­see sitä ko­dik­seen. Auto, ke­sä­mökki ja muu omai­suus osi­te­taan, jol­loin puolet avio-oi­keu­den alai­sesta omai­suu­desta kuuluu les­kelle ja puolet pe­ril­li­sille.

Rin­ta­pe­ril­lis­ten osuutta pe­rin­nöstä on kui­ten­kin mah­dol­lista pie­nen­tää avio­eh­don tai tes­ta­men­tin avulla.

Esi­mer­kiksi avio­ehto voi suo­jata avio­erossa, mutta myös kuo­le­man ta­pauk­sessa. Ro­mant­ti­nen avio­ehto tar­koit­taa sitä, että pa­ris­kun­ta pitää oman omai­suu­ten­sa avio­eros­sa, mutta kuo­le­man sat­tues­sa lesken asema tur­va­taan.

Avio­eh­toon voi siten lisätä niin sa­no­tun lesken li­sä­tur­van, jol­loin vai­na­jalla ei ole oi­keutta lesken omai­suu­teen, mutta les­kellä on avio-oikeus en­siksi kuol­leen puo­li­son omai­suu­teen. Leski saa siis puolet vai­na­jan omai­suu­desta ve­ro­va­paana ta­sin­kona, vaikka leski olisi va­rak­kaampi.

Käy­tän­nössä avio­eh­don hyöty on suu­rempi kuin tes­ta­men­tin, sillä avio­eh­dolla leski saa suu­rem­man osan vai­na­jan omai­suu­desta ja hyötyy ta­sin­gon ve­ro­va­pau­desta.  Tes­ta­men­tilla saa­dusta omai­suu­desta mak­se­taan sen sijaan aina pe­rin­tö­ve­roa.