Miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät?

Lo­ma­päi­vien ker­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat niin työ­suh­teen kesto, työn­te­ki­jän työ­so­pi­muk­sen mu­kai­nen työ­ai­ka sekä se ala, millä työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät, ja mitkä kaikki asiat niiden ker­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat.

Vuo­si­lo­ma­la­ki mää­rit­tää raamit lo­ma­päi­vil­le

Jo­kai­nen työn­te­ki­jä – oli kyse sitten ko­koai­kai­ses­ta tai osa-ai­kai­ses­ta työstä – ker­ryt­tää työ­suh­teen­sa aikana it­sel­leen lo­ma­päi­viä.

Loman ker­ryt­tä­mi­nen pe­rus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin (162/2005), joka mää­rit­tää vä­him­mäi­se­del­ly­tyk­set muun muassa sille, miten lo­ma­päi­viä an­sai­taan, miten loman ajalta mak­se­taan palk­kaa ja mitä mää­räyk­siä vuo­si­lo­man an­ta­mi­ses­sa tulee nou­dat­taa.

Vuo­si­lo­ma­lain läh­tö­koh­ta­na on, että työn­te­ki­jäl­lä on la­ki­sää­tei­nen oikeus pitää tietty määrä pal­kal­lis­ta lomaa vuo­sit­tain. Lakia so­vel­le­taan lähes kaik­kiin työ- ja vir­ka­suh­tei­siin.

Laki on niin sa­not­tua pa­kot­ta­vaa lain­sää­dän­töä eli työ­nan­ta­ja ei voi so­pi­muk­sin poi­ke­ta laista työn­te­ki­jän oi­keuk­sia hei­ken­tä­väs­ti. Sen sijaan työ­nan­ta­ja voi antaa työn­te­ki­jäl­le vuo­si­lo­maa pa­rem­pia oi­keuk­sia.

Vuo­si­lo­ma­lain li­säk­si lo­ma­päi­vie­si ker­ty­mi­seen ja niiden käyt­tä­mi­seen vai­kut­ta­vat työ­suh­tee­see­si so­vel­let­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus, työ­pai­kal­la nou­da­tet­ta­vat va­kiin­tu­neet käy­tän­nöt sekä työ­so­pi­muk­se­si.

Miten lomaa an­sai­taan?

Lo­ma­päi­vie­si ker­ty­mi­nen riip­puu läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­so­pi­muk­see­si pe­rus­tu­vas­ta työ­ajas­ta. Lomaa an­sai­taan jo­kai­sel­ta työs­ken­te­ly­kuu­kau­del­ta tietyn verran.

Vuo­si­lo­ma­lais­sa on kaksi loman an­sain­ta­sään­töä, jotka mää­rit­tä­vät sen, mil­lai­sel­ta kuu­kau­del­ta lomaa on mah­dol­lis­ta an­sai­ta. Täl­lais­ta kuu­kaut­ta kut­su­taan lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­dek­si.

An­sain­ta­sään­tö­jä ovat:

• 14 päivän sääntö
• 35 tunnin sääntö

Mikäli jäät näiden kahden sään­nön ul­ko­puo­lel­le, et ker­ry­tä var­si­nais­ta vuo­si­lo­maa, vaan an­sait­set työs­ken­te­ly­kuu­kausil­ta­si va­paa­ta ns. vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

14 päivän sääntö

An­sait­set lo­maa­si 14 päivän sään­nön pe­rus­teel­la, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­se­si mukaan kaik­ki­na kuu­kausi­na vä­hin­tään 14 päivää. Työ­päi­vien pi­tuu­del­la ei tässä ole mer­ki­tys­tä, vaan ai­noas­taan sillä, kuinka monena päi­vä­nä teet työtä kuu­kau­den aikana.

14 päivän sään­nön pe­rus­teel­la ker­ry­tät lo­maa­si sel­lai­si­na kuu­kausi­na, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 14 päi­vä­nä. Työs­sä­olo­päi­vik­si kat­so­taan myös esi­mer­kik­si sai­raus­pois­sao­lo, tai muu työs­sä­olon ve­roi­nen päivä.

35 tunnin sääntö

An­sait­set lo­maa­si 35 tunnin sään­nön pe­rus­teel­la, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­se­si mukaan yhtenä kuu­kau­te­na vä­hin­tään 35 tuntia, mutta sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän sään­töä.

35 tunnin sään­nön pe­rus­teel­la ker­ry­tät lo­maa­si sel­lai­si­na kuu­kausi­na, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 35 tuntia. Työs­sä­olo­tun­neik­si kat­so­taan myös työs­sä­olon ve­roi­set tunnit, esi­mer­kik­si sai­raus­pois­sao­lo.

Vapaan an­sain­ta­sään­tö

Vapaan an­sain­ta­sään­tö ei pe­rus­tu työ­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­tyyn työ­tun­tien- tai päi­vien mää­rään, vaan ai­noas­taan työ­suh­teen pi­tuu­teen.

Mikäli työ­so­pi­muk­se­si on sel­lai­nen, että sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän eikä 35 tunnin sään­töä, mää­räy­tyy va­paa­päi­vien ker­ty­mi­nen vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

Kuinka paljon lo­ma­päi­viä kertyy?

Ker­ry­tät lo­ma­päi­viä jo­kai­sel­ta lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta – eli kuu­kau­del­ta, joka täyt­tää joko 14 päivän tai 35 tunnin sään­nön – 2 tai 2,5 ar­ki­päi­vää työ­suh­tee­si kes­tos­ta riip­puen.

Vuo­si­lo­ma­lain mukaan:

• alle vuoden kes­tä­nees­sä työ­suh­tees­sa lomaa an­sai­taan 2 päivää kuu­kau­del­ta
• yli vuoden kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa 2,5 päivää kuu­kau­del­ta

⚠️ Kuu­kausil­ta, joilta an­sain­ta­sään­tö ei täyty esi­mer­kik­si pitkän sai­raus­pois­so­lon vuoksi, ei lomaa an­sai­ta.

⚠️ Li­säk­si val­tion vir­ka­mie­hil­lä on oikeus 3 lo­ma­päi­vään kuu­kau­del­ta 15 pal­ve­lus­vuo­den jäl­keen.

Mikäli sinuun ei so­vel­le­ta kum­paa­kaan loman an­sain­ta­sään­töä, vaan olet vapaan an­sain­ta­sään­nön pii­ris­sä, an­sait­set va­paa­ta 2 ar­ki­päi­vää jo­kai­sel­ta kuu­kau­del­ta, jonka aikana olet ollut saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa.

Esi­merk­ki 1: Nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sel­la työs­ken­te­le­vä por­ras­sii­vo­ja

Nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sel­la työs­ken­te­le­vä por­ras­sii­voo­ja, jonka työ­suh­de on al­ka­nut 1.8., on ker­ryt­tä­nyt vuoden lop­puun men­nes­sä yh­teen­sä 10 lo­ma­päi­vää (5 kuu­kaut­ta x 2 lo­ma­päi­vää).

Oikeus vä­hin­tään 24 lo­ma­päi­vään vuo­des­sa

Si­nul­la on oikeus vä­hin­tään 24 lo­ma­päi­vään vuo­des­sa, mikäli olet ollut työ­suh­tees­sa työn­tan­ta­jaa­si vä­hin­tään vuoden.

Siihen, miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät ei vai­ku­ta se, oletko mää­rä­ai­kai­nen vai va­ki­tui­nen työn­te­ki­jä tai oletko ko­koai­ka­työs­sä vai osa-ai­kai­se­na. Kaik­kiin näihin nou­da­te­taan samoja loman an­sait­se­mis­sään­tö­jä.

Voit olla oi­keu­tet­tu li­sä­va­pai­siin

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saada myös li­sä­va­pai­ta vuo­si­lo­man täyt­teek­si, mikäli hän ei pois­sao­lo­jen vuoksi saa ker­ry­tet­tyä vuoden aikana 24 lo­ma­päi­vää.

Li­sä­va­pai­den saa­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että pois­sao­lo johtuu sai­rau­des­ta, ta­pa­tur­mas­ta tai lää­kin­näl­li­ses­tä kun­tou­tuk­ses­ta. Li­sä­va­pai­ta saa niin monta, että lo­ma­päi­viä tulee yh­teen­sä 24 päivää.

Lue lisää: Miten lo­ma­ra­ha kertyy?

Mil­loin saan täydet lo­ma­päi­vät?

Olet oi­keu­tet­tu täy­siin lo­ma­päi­viin, eli 2,5 lo­ma­päi­vään kuu­kau­del­ta sil­loin, kun työ­suh­tee­si on kes­tä­nyt yli vuoden.

Tämä tar­koit­taa yleen­sä neljän viikon ke­sä­lo­maa ja yhden viikon tal­vi­lo­maa. Yh­teen­sä lo­ma­päi­viä kertyy vuo­des­sa 30.

Loman ker­ty­mi­nen sai­ras­lo­mal­la tai hoi­to­va­paal­la

An­sait­set lomaa myös pois­sao­lo­je­si ajalta, mikäli pois­sao­lo kat­so­taan työs­sä­olon ve­roi­sek­si.

Työs­sä­olon ve­roi­se­na pi­de­tään esi­mer­kik­si sai­rau­des­ta, ta­pa­tur­mas­ta tai lää­kin­näl­li­ses­tä kun­tou­tuk­ses­ta joh­tu­vaa pois­sao­loa, kun pois­sao­lo­ja on ker­ty­nyt lo­man­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana enin­tään 75 työ­päi­vää.

Myös eri­tyis­ras­kaus­va­paas­ta ja enin­tään 160 ar­ki­päi­vää kes­tä­väs­tä ras­kaus- ja/tai van­hem­pain­va­paas­ta joh­tu­vaa va­paa­ta pi­de­tään työs­sä­olon ve­roi­se­na.

Myös ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan ajalta, esi­mer­kik­si sil­loin kun lapsi sai­ras­tuu ja van­hem­pi joutuu jää­mään tämän vuoksi kotiin, kertyy lomaa.

Sen sijaan alle kolme vuo­ti­aan lapsen hoi­ta­mi­sek­si tar­koi­te­tun hoi­to­va­paan ajalta et ker­ry­tä lo­ma­päi­viä.

Lue lisää: Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa?

Lo­ma­päi­vien käyt­tä­mi­nen

Lo­ma­päi­vät käy­te­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti lo­ma­kau­del­la, joka on 2.5.–30.9.

Työ­nan­ta­jal­la on oikeus päät­tää, mihin ajan­koh­taan lomasi si­joit­tuu, kui­ten­kin mah­dol­li­suuk­sien mukaan sinun toi­vei­ta­si kuun­nel­len. Si­nul­le on aina va­rat­ta­va oikeus esit­tää mie­li­pi­tee­si loman ajan­koh­das­ta.

Käy­tän­nöt lo­ma­päi­vien käy­tös­tä vaih­te­le­vat kui­ten­kin ala- ja työ­paik­ka­koh­tai­ses­ti, joten kysy lo­ma­päi­vien käy­tös­tä aina työ­nan­ta­jal­ta­si.

Onko lau­an­tai lo­ma­päi­vä?

Useim­mil­la aloil­la myös lau­an­tait las­ke­taan lo­ma­päi­vik­si, vaikka et nor­maa­lis­ti työs­ken­te­li­si­kään lau­an­tai­sin. Tämän tar­koit­taa, että jos lomasi alkaa maa­nan­tai­na ja vii­mei­nen lo­ma­päi­vä­si on saman viikon sun­nun­tai, ku­lu­tat tänä aikana yh­teen­sä 6 lo­ma­päi­vää.

Loma-ajan palk­kaa mak­se­taan kui­ten­kin jo­kai­sel­ta lo­ma­päi­väl­tä, myös lau­an­tail­ta, joka kat­so­taan lo­ma­päi­väk­si.

Kai­kil­la aloil­la lau­an­tai ei kui­ten­kaan ole lo­ma­päi­vä. Esi­mer­kik­si kun­nal­li­sen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa (KVTES) lau­an­tai ei ole lo­ma­päi­vä, vaan lomaa ku­lu­te­taan 5 päivää vii­kos­sa.

Käyt­tä­mät­tö­mät lo­ma­päi­vät

Useil­la työ­pai­koil­la on käy­tän­tö­nä, että kaikki lo­ma­päi­vät tulisi käyt­tää ennen työ­suh­teen loppua.

Esi­mer­kik­si ly­hyes­sä mää­rä­ai­kai­ses­sa suh­tees­sa tämä ei kui­ten­kaan ole yleen­sä mah­dol­lis­ta, eikä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta­kaan. Mikäli lo­ma­päi­vät jäävät käyt­tä­mät­tä, on si­nul­la aina oikeus saada ne mak­se­tuk­si rahana eli lo­ma­kor­vauk­se­na.