Vuorotteluvapaa on enintään 180 kalenteripäivää kestävä vapaa, jonka ajaksi työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan sijaisen. Vapaan päättyessä työntekijä palaa normaaleihin työtehtäviinsä.
Tässä artikkelissa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin vuorotteluvapaasta.
Mitä vuorotteluvapaa käytännössä tarkoittaa?
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän määräaikaista vapauttamista työtehtävistään. Vuorotteluvapaan ajaksi työnantaja palkkaa tehtävään sijaisen. Mahdollisuudesta vuorotteluvapaaseen sekä sen edellytyksistä säädetään vuorotteluvapaalaissa (1305/2002).
Vapaan tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista. Toisaalta vuorotteluvapaa myös parantaa työttömien ja vastavalmistuneiden työllistymistä, sillä vuorotteluvapaan sijaiseksi on valittava ensisijaisesti nuori, tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön henkilö tai pitkäaikaistyötön.
Sijaisen on oltava sellainen henkilö, joka on työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana.
Vuorotteluvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan vapaan ajalta vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaan päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on hänelle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työtä. Mikäli tällaistakaan työtä ei ole mahdollista tarjota, on hänelle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.
Vuorotteluvapaa ja ehdot
Sinulla voi olla mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, kun olet työ- tai virkasuhteessa ja työskentelet joko kokoaikaisesti tai yli 75 prosentin työajalla.
Aivan kuka tahansa ei voi halutessaan jäädä vuorotteluvapaalle, vaan se edellyttää tietyn pituista työuraa. Vapaan edellytyksenä on, että olet ollut yhtäjaksoisessa työ- tai virkasuhteessa nykyiseen työnantajaasi vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän aikaan voi kuitenkin sisältyä enintään 30 kalenteripäivän pituinen palkaton poissaolo.
Lisäksi sinulla tulee olla työeläkelain mukaista työhistoriaa takanasi vähintään 20 vuotta. Mikäli olet jo aikaisemmin pitänyt vuorotteluvapaata, voit saada uuden vuorotteluvapaan työskenneltyäsi viisi vuotta edellisen vapaan päättymisestä.
Kaikki työeläkettä kartuttava työskentely – myös yrittäjätyö – luetaan työhistoriaan. Sinun ei siis tarvitse tehdä samaa työtä koko kahtakymmentä vuotta tai uutta vuorotteluvapaata haettaessa viittä vuotta.
Vuorotteluvapaan aloittamiselle on lisäksi olemassa yläikäraja. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa, mikäli työntekijän työeläkelain mukaisen vanhuseläkkeen alkamiseen on aikaa kolme vuotta tai vähemmän.
💡 Myös perhevapaan pitäminen sekä ase- tai siviilipalvelun suorittaminen luetaan osaksi työhistoriaa. Tietyissä tilanteissa myös muualla EU:n alueella työskentely voidaan laskea osaksi työhistoriaa.
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Mikäli olet sopinut vuorotteluvapaan keston työnantajasi kanssa 180 päivää lyhyemmäksi, voidaan sen pidentämisestä sopia vuorotteluvapaan kestäessä.
Asiasta on kuitenkin sovittava vähintään kaksi kuukautta ennen aiemmin sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
Voiko vuorotteluvapaa keskeytyä?
Voit sopia työnantajasi kanssa myös vuorotteluvapaan ennenaikaisesta päättymisestä tai tilapäisestä työhön paluusta. Huomaa kuitenkin, että vuorotteluvapaata kuluu myös tilapäisen työskentelyn aikana.
Vuorotteluvapaa katsotaan päättyneeksi, mikäli sinulle:
- syntyy oikeus saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai
- myönnetään yli 18 arkipäivää kestävä, vuorotteluvapaan ajalle sijoittuva vapaa raskauden ja synnytyksen, lapsen hoidon tai erityishoitorahan perusteella
Lue lisää: Irtisanomisilmoitus työntekijälle
Saako vuorotteluvapaalla palkkaa?
Vuorotteluvapaan ajalta et lähtökohtaisesti saa palkkaa vaan, sinulla on oikeus vuorottelukorvaukseen.
Korvauksen myöntää Kansaneläkelaitos (Kela) tai työttömyyskassa. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vuorotteluvapaan ajaksi sijaiseksi palkataan työtön työnhakija. Korvauksen maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, vaikka sijaisen työsuhde päättyisi ennen vuorotteluvapaan loppua.
Korvauksen edellytyksenä on, että et saa palkkaa tai muuta vastiketta työnantajaltasi, tai tee muuta palkkatyötä toisen työnantajan palveluksessa. Korvauksen saamiseksi et voi myöskään saada yrittäjätuloa.
⚠️ Vuorottelukorvauksen saamisen estää ase- tai siviilipalveluksen suorittaminen, vapausrangaistuksen suorittaminen rangaistuslaitoksessa ja työttömyysetuuden saaminen.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä, mitä saisit työttömyysturvalain mukaisena työttömyyskorvauksena, mikäli olisit työtön. Työttömyyskorvauksen suuruuteen taas vaikuttaa tulojesi suuruus.
Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyyspäivärahan lapsikorotuksia.
Mikäli saat vuorotteluvapaan ajalta palkkaa tai muuta työtuloa, pienentää se saamaasi vuorottelukorvausta.
Vuorotteluvapaan hakeminen
Vuorotteluvapaan hakeminen tapahtuu ensin ottamalla yhteyttä omaan työnantajaan. Vuorotteluvapaasta ja sen yksityiskohdista sovitaan yhdessä työnantajan kanssa.
Näin vuorotteluvapaan hakeminen tapahtuu
- Tee kirjallinen vuorottelusopimus työnantajasi kanssa.
- Työnantaja toimittaa vuorottelusopimuksen työ- ja elinkeinotoimistolle.
- Hanki työ- ja elinkeinotoimistolta lausunto vuorottelukorvauksen maksamisen edellytyksistä.
- Hae vuorottelukorvaus Kelalta tai työttömyyskassastasi.
Sinun on tehtävä työnantajasi kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan sijaisen vuorotteluvapaan ajaksi.
Työnantajan on toimitettava vuorottelusopimus ja muut siihen liittyvät asiakirjat työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Sen sijaan vuorottelukorvausta sinun on haettava Kansaneläkelaitokselta tai työttömyyskassaltasi. Ennen hakemista sinun tulee hankkia työ- ja elinkeinotoimistolta lausunto vuorottelukorvauksen maksamisen edellytyksistä.
Tätä varten sinun tulee toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon selvitys siitä, että kaikki vuorotteluvapaan edellytykset täyttyvät kohdallasi. Myös vuorottelusopimus tulee toimittaa TE-toimistoon.
⚠️ Vuorotteluvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa.
Voiko vuorotteluvapaalla tehdä muuta työtä?
Estettä sille, ettetkö voisi tehdä töitä myös vuorotteluvapaasi aikana, ei ole. Vuorotteluvapaan voi pitää myös osa-aikaisena.
Toisaalta vuorotteluvapaa on tarkoitettu edistämään työntekijän jaksamista, minkä takia työskentely sen aikana ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Kiellettyä työskentely ei kuitenkaan ole.
Mikäli työskentelet vuorotteluvapaasi aikana osa-aikaisesti, sinulla on oikeus soviteltuun vuorottelukorvaukseen. Tämä tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuus saada vuorottelukorvausta, mutta saamiesi ansiotulojen määrä pienentää korvauksen suuruutta.
Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta oikeutta korvaukseen ei ole lainkaan.
⚠️ Huomio kuitenkin, että saamasi palkka- ja muut työtulot pienentävät saamaasi vuorottelukorvausta.
Lue lisää: Veroilmoitus – tarkista nämä asiat
Voiko vuorotteluvapaalta jäädä eläkkeelle?
Vuoroteluvapaalta ei käytännössä voi jäädä suoraan eläkkeelle vuorovapaan yläikärajasta johtuen. Vuorotteluvapaa on aloitettava viimeistään 3 vuotta ennen vanhuuseläkeikää.
Yläikärajaa ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. Vuonna 1956 ja tätä aiemmin syntyneillä vuorotteluvapaalta eläkkeelle jääminen voi siis olla mahdollista.
Sairasloma ja vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaan aikainen sairausloma ei keskeytä vuorotteluvapaata tai vaikuta sen pituuteen. Vuorotteluvapaa jatkuu normaalisti sairauslomasta huolimatta.
Mikäli sairauslomasi kuitenkin kestää yli 10 päivää, sinun on mahdollista hakea Kelasta sairauspäivärahaa.
Lue lisää:
