Näin lo­ma­raha mää­räy­tyy

Työ­suh­tei­siin liit­ty­vät termit lo­ma­raha, lo­ma­kor­vaus ja lo­ma­palkka se­koit­tu­vat usein kes­ke­nään ja saat­ta­vat tuntua jopa vai­keilta ym­mär­tää.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi, mikä lo­ma­raha on, miten sen määrän voi laskea ja miten esi­mer­kiksi pois­sao­lot vai­kut­ta­vat lo­ma­ra­haan.

Mikä on lo­ma­raha?

Lo­ma­raha tun­net­tiin ai­em­min ni­mellä lo­mal­ta­pa­luu­raha. Lo­ma­raha onkin erään­lai­nen li­sä­palk­kio, joka on otettu käyt­töön useim­missa työ­suh­teissa.

Lo­ma­raha on siis käy­tössä mo­nissa työ­suh­teissa. Se ei kui­ten­kaan ole la­ki­sää­tei­nen kor­vaus, vaan siitä voi­daan sopia erik­seen. Lo­ma­raha on siten yleensä siis työ­nan­taja- ja työn­te­ki­jä­os­a­puol­ten neu­vot­te­le­massa työ­eh­to­so­pi­muk­sessa so­vittu li­sä­palk­kio. Se voi olla myös pel­käs­tään työ­so­pi­mus­koh­tai­nen etu.

Ilman eril­listä so­pi­musta ei synny oi­keutta lo­ma­ra­haan. Toi­saalta työ­nan­taja ei voi myös­kään yk­si­puo­li­sesti päät­täen lo­pet­taa lo­ma­ra­han mak­sa­mista, jos siitä on suul­li­sesti tai kir­jal­li­sesti so­vittu, ja sitä on ai­em­min myös va­kiin­tu­neesti mak­settu.

Sekä ko­koai­kai­set että tun­ti­työn­te­ki­jät ovat yh­tä­lailla oi­keu­tet­tuja lo­ma­ra­haan, jos se kuuluu heidän työ­eh­to­so­pi­muk­seensa. Jotta lo­ma­ra­haa voisi saada, tulee työn­te­ki­jälle kertyä myös vuo­si­lo­maa. Tun­ti­töitä tekevä työn­te­kijä on oi­keu­tettu lo­ma­ra­haan sil­loin, kun hä­nelle kertyy vuo­si­lo­ma­päi­viä.

Myös tal­vella pi­det­tä­vistä vuo­si­lo­ma­päi­vistä eli niin kut­su­tusta tal­vi­lo­masta mak­se­taan nor­maa­lien sään­tö­jen mu­kai­sesti lo­ma­ra­haa. Samat sään­nöt pä­te­vät siis riip­pu­matta siitä, ajoit­tu­vatko vuo­si­lo­ma­päi­vät ke­sälle tai tal­velle.

Koska lo­ma­raha ei ole la­ki­sää­tei­nen etu, ei ole ole­massa sel­lai­sia sitä kos­ke­via sään­töjä, jotka kos­ki­si­vat kaik­kia lo­ma­ra­haa saavia työn­te­ki­jöitä yh­tä­läi­sesti. Joi­ta­kin ylei­siä lin­joja lo­ma­ra­han mak­sa­mi­sesta on kui­ten­kin mah­dol­lista nostaa esille.

⚠️ Lo­ma­raha on eri asia kuin lo­ma­kor­vaus, joka on kor­vaus pi­tä­mättä jää­neestä lo­masta.

Lo­ma­ra­han määrä

Lo­ma­ra­haa kertyy mak­set­ta­vaksi sen mukaan kuin vuo­si­lo­ma­päi­viä­kin kertyy. Jos työn­te­ki­jällä on oikeus lo­ma­ra­haan, mää­räy­tyy lo­ma­ra­han suu­ruus täl­löin hänen palk­kansa pe­rus­teella.

Lo­ma­raha on mää­räl­tään tyy­pil­li­sesti 50 % vuo­si­lo­ma­pal­kan mää­rästä.

Lo­ma­ra­han tar­kem­paa mää­rit­te­lyä varten tu­lee­kin siten laskea myös vuo­si­lo­ma­pal­kan suu­ruus. Vuo­si­lo­ma­la­kiin si­säl­tyy kolme eri vuo­si­lo­ma­pal­kan las­ken­ta­ta­paa, joiden käyttö kul­loi­ses­sa­kin ti­lan­teessa riip­puu siitä, min­kä­lai­sesta työ­suh­teesta on kyse. Vasta vuo­si­lo­ma­pal­kan sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen voi­daan laskea lo­ma­ra­han määrä.

Lo­ma­ra­han mää­rit­te­lyssä voi toi­saalta olla myös työ­eh­to­so­pi­mus­koh­tai­sia eroja. Siksi oman lo­ma­ra­han suu­ruus tulee aina tar­kis­taa en­si­si­jai­sesti omasta työ­eh­to­so­pi­muk­sesta.

Lo­ma­raha on yhtä lailla ve­ro­tet­ta­vaa an­sio­tu­loa kuin ta­val­li­nen­kin palk­kasi. Siitä mak­se­taan näin ollen veroja sa­mo­jen sään­tö­jen ja pro­sent­tien mukaan, kuin nor­maa­lis­ta­kin palk­ka­tu­los­tasi.

⚠️ Muista huo­mioida myös mak­set­ta­van lo­ma­ra­han määrä ve­ro­pro­sen­tin ja vuo­si­tu­lo­jen las­ken­nassa.

Lo­ma­ra­han mak­sa­mi­nen

Kuten siis to­dettu, lo­ma­ra­han mak­sa­mi­seksi tulee työn­te­ki­jälle olla ker­ty­nyt myös lo­ma­päi­viä. Jos lo­ma­päi­viä ei ole ker­ty­nyt ol­len­kaan, ei lo­ma­ra­haa­kaan voida siten maksaa.

Lo­ma­raha voi­daan maksaa en­sin­nä­kin sil­loin, kun vuo­si­lo­ma­palk­ka­kin mak­se­taan. Toi­sek­seen se voi­daan maksaa lo­mal­ta­pa­luu­päi­vän palkan yh­tey­dessä.

Jos työ­suh­teesi päät­tyy, saat­taa si­nulla olla oikeus lo­ma­ra­haan. Täl­lai­sessa ti­lan­teessa loma mak­se­taan lop­pu­pal­kan yh­tey­dessä. Täl­löin mak­se­taan yleensä myös mah­dol­li­set lo­ma­kor­vauk­set.

Lo­ma­ra­han vaih­ta­mi­nen va­paa­päi­viksi

Osa työ­nan­ta­jista tar­joaa myös mah­dol­li­suutta vaih­taa lo­ma­raha va­paa­päi­viksi. Tähän on kui­ten­kin yleensä joi­ta­kin edel­ly­tyk­siä kuten se, että asiasta on tullut sopia työ­eh­to­so­pi­muk­sessa.

Lo­ma­ra­han vaih­ta­mi­seen va­paa­päi­viksi tulee li­säksi aina olla sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän suos­tu­mus. So­pi­mus teh­dään usein myös kir­jal­li­sesti.

Pois­sao­lo­jen vai­ku­tus lo­ma­ra­haan

Jotta työn­te­ki­jällä olisi oikeus lo­ma­ra­haan sil­loin, kun hän on poissa töistä vuo­si­lo­mansa päät­tyessä, tulee pois­sao­loon olla hy­väk­syt­tävä syy tai työ­nan­ta­jan suos­tu­mus.

Lähes kaikki työs­sä­olo­päi­vien ve­roi­set pois­sao­lot, jotka on lue­teltu vuo­si­lo­ma­laissa, ovat myös hy­väk­syt­tä­viä pois­sao­loja lo­ma­ra­han nä­kö­kul­masta.

Työn­te­ki­jän ir­ti­sa­nou­tuessa lo­ma­ra­haa pi­tä­mät­tö­mistä lo­mista ei mak­seta, ellei toisin ole so­vittu esi­mer­kiksi työ­eh­to­so­pi­muk­sessa tai työ­so­pi­muk­sessa.

Opin­to­va­paa ja lo­ma­raha

Hy­väk­syt­tävä pois­saolo vuo­si­lo­ma­lain nä­kö­kul­masta tulee ky­see­seen esi­mer­kiksi työn­te­ki­jän jää­dessä opin­to­va­paalle heti vuo­si­lo­mansa jäl­keen. Tässä ta­pauk­sessa hän on oi­keu­tettu lo­ma­ra­haan nor­maa­listi.

Lo­mau­tus, sai­ras­loma ja per­he­va­paat lo­ma­ra­han nä­kö­kul­masta

Jos vuo­ros­taan työn­te­ki­jän lo­mau­tus jatkuu heti vuo­si­lo­man lo­put­tua, on työn­te­ki­jällä täl­löin­kin oikeus lo­ma­ra­haan.

Vas­taa­via hy­väk­syt­tä­viä syitä vuo­si­lo­ma­lain nä­kö­kul­masta ovat myös muun muassa sai­raus­loma ja muut per­he­va­paat kuin hoi­to­va­paa.

Hoi­to­va­paalla ei ole oi­keu­tettu lo­ma­ra­haan

Poik­keuk­sena sään­töön on ai­noas­taan hoi­to­va­paa. Hoi­to­va­paan ajalle ajoit­tu­van tai siihen päät­ty­vän vuo­si­lo­man osalta lo­ma­raha mak­se­taan vasta hoi­to­va­paan jäl­keen, kun työn­te­kijä palaa ta­kai­sin työ­hönsä.

Vuo­rot­te­lu­va­paa ja lo­ma­raha

Työn­te­ki­jällä on oikeus lo­ma­ra­haan myös siinä ta­pauk­sessa, että työ­nan­taja on an­ta­nut suos­tu­muk­sensa vuo­si­lo­man jäl­kei­selle pois­sao­lolle. Muun muassa vuo­rot­te­lu­va­paa on sel­lai­nen pois­saolo, johon työ­nan­taja voi antaa eril­li­sen suos­tu­muk­sensa ja oikeus lo­ma­ra­haan säilyy tämän myötä.

Mää­rä­ai­kai­nen työ­suhde ei si­sällä lo­ma­ra­haa

Mää­rä­ai­kai­sessa työ­suh­teessa ole­valle ei pää­sään­töi­sesti mak­seta lo­ma­ra­haa, ellei työn­te­kijä ole pi­tä­nyt vuo­si­lo­maa. Asiasta on kui­ten­kin myös mah­dol­lista sopia toisin työ­so­pi­muk­sessa tai työ­eh­to­so­pi­muk­sessa.

Esi­merk­kejä eri alojen tai am­mat­ti­liit­to­jen lo­ma­ra­han mää­räy­ty­mi­sestä

Kuten to­dettu, lo­ma­raha on yleensä mää­räl­tään 50 % vuo­si­lo­ma­pal­kan mää­rästä. Eri aloilla ja eri työ­eh­to­so­pi­muk­sessa voi kui­ten­kin olla tästä poik­kea­via tapoja mää­rit­tää lo­ma­ra­han suu­ruus.

Lo­ma­raha kaupan alalla

Kaupan alan työ­eh­to­so­pi­muk­sessa lo­ma­raha on ylei­sim­män käy­tän­nön mu­kai­sesti 50 % vuo­si­lo­ma­lain mukaan an­sait­tua lomaa vas­taa­vasta lo­ma­pal­kasta.

Lo­ma­raha ja kunta-ala

Kunta-alan ylei­sen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen (KVTES) mukaan mää­räy­ty­vät esi­mer­kiksi opet­ta­jien työ­eh­dot. KVTES:n pii­riin kuu­lu­villa opet­ta­jilla lo­ma­ra­han suu­ruus on ta­paus­koh­tai­sesti 4-6 pro­sent­tia lo­man­mää­räy­ty­mis­vuotta seu­raa­van hei­nä­kuun kuu­kausi­pal­kasta.

KVTES:n mukaan vi­ran­hal­tija tai työn­te­kijä an­sait­see siis jo­kai­selta täy­deltä lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­delta lo­ma­ra­haa, joiden suu­ruus vaih­te­lee kolmen eri luokan pe­rus­teella. Suu­ruus voi siten olla joko 6 %, 5 % tai 4 % lo­man­mää­räy­ty­mis­vuotta seu­raa­van hei­nä­kuun var­si­nai­sesta kuu­kausi­pal­kasta.

Pro­sent­ti­mää­rään vai­kut­taa ennen kaik­kea se, kuinka kauan hen­kilö on ollut pal­ve­lus­suh­teessa.

Ra­ken­nusala ja lo­ma­raha

Ra­ken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan lo­ma­ra­han määrä on 18,5 % lo­man­mää­räy­ty­mis­vuonna työs­sä­olon ajalta mak­se­tusta tai mak­set­ta­vaksi erään­ty­neestä pal­kasta yli- ja hä­tä­työstä mak­settu kor­vaus mukaan lukien.

Ra­ken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sessa on li­säksi mai­ninta, jonka mukaan lo­ma­ra­hasta mak­se­taan ke­sä­lo­mao­suutta vas­taava määrä ennen ke­sä­lo­man al­ka­mista ja vuo­ros­taan tal­vi­lo­mao­suutta vas­taava määrä ennen tal­vi­lo­man al­ka­mista.

Ke­sä­lo­mao­suutta vas­taava määrä on 14 % ja tal­vi­lo­mao­suutta vas­taava määrä 4,5 %.

💡Oma oikeus lo­ma­ra­haan sekä siihen so­vel­let­ta­vat sään­nöt kan­nat­taa aina en­si­si­jai­sesti tar­kis­taa omasta työ­so­pi­muk­sesta tai työ­eh­to­so­pi­muk­sesta.

Tie­sitkö, että ilman tes­ta­ment­tia puo­li­sosi ei au­to­maat­ti­sesti peri sinua?

Päätä, miten omai­suu­tesi ja­kaan­tuu. Li­säksi voit tes­ta­men­tilla vai­kut­taa, kuinka paljon pe­ril­li­sesi mak­sa­vat pe­rin­tö­ve­roa.

Ko­keile il­mai­seksi alta, miltä oma tes­ta­ment­tisi voisi näyt­tää.