Vuo­si­lo­ma­laki: Työn­te­ki­jän oikeus lomaan

Vuo­si­lo­ma­laki on niin sa­not­tua pa­kot­ta­vaa lain­sää­dän­töä eli työ­nan­taja ei voi so­pi­muk­sin hei­ken­tää työn­te­ki­jän vuo­si­lo­ma­laissa mää­ri­tel­tyjä oi­keuk­sia.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi vuo­si­lo­ma­lain kes­kei­sim­mät kohdat työn­te­ki­jän nä­kö­kul­masta.

Kuinka paljon työn­te­ki­jällä on vuo­sit­tain lomaa?

Vuo­si­lo­man pituus riip­puu työn­te­ki­jän työ­suh­teen pi­tuu­desta. Mikäli työn­te­ki­jän työ­suhde on jat­ku­nut vuoden, on hän vuo­si­lo­ma­lain mukaan oi­keu­tettu vä­hin­tään nel­jään viik­koon eli 24 ar­ki­päi­vään lomaa vuo­dessa.

Työn­te­ki­jällä on oikeus saada myös li­sä­va­paita vuo­si­lo­man täyt­teeksi, mikäli hän ei pois­sao­lo­jen vuoksi saa ker­ry­tet­tyä vuoden aikana 24 lo­ma­päi­vää.

Li­sä­va­pai­den saa­mi­sen edel­ly­tyk­senä on, että pois­saolo johtuu sai­rau­desta, ta­pa­tur­masta tai lää­kin­näl­li­sestä kun­tou­tuk­sesta. Li­sä­va­paita saa niin monta, että lo­ma­päi­viä tulee yh­teensä 24 päivää.

Lue lisää: Per­he­va­paat uu­dis­tui­vat – mikä muut­tui?

Vuo­si­lo­man ker­ty­mi­nen

Vuo­si­lo­ma­laki mää­rit­tää, kuinka vuo­si­loma kertyy työ­suh­teen aikana.

Lomaa an­sai­taan lo­man­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana. Lo­man­mää­räy­ty­mis­vuosi on 1.4.–31.3. Työn­te­kijä ker­ryt­tää tietyn määrän lomaa jo­kai­selta täy­deltä lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­delta, jonka aikana tämän on työs­ken­nel­lyt.

Lomaa ker­ry­te­tään 2 tai 2,5 ar­ki­päi­vää jo­kai­selta täy­deltä lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­delta työ­suh­teen kes­tosta riip­puen. Li­säksi val­tion vir­ka­mie­hillä on oikeus 3 lo­ma­päi­vään kuu­kau­delta 15 pal­ve­lus­vuo­den jäl­keen.

Se miten lomaa kertyy, riip­puu työn­te­ki­jän so­pi­muk­seen pe­rus­tu­vasta työ­ajasta.

Vuo­si­lo­ma­laissa on kaksi loman an­sain­ta­sään­töä, joiden pe­rus­teella lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi mää­räy­tyy:

• 14 päivän sääntö
• 35 tunnin sääntö

Mikäli jäät näiden kahden sään­nön ul­ko­puo­lelle, et ker­rytä var­si­naista vuo­si­lo­maa, vaan an­sait­set työs­ken­te­ly­kuu­kausil­tasi va­paata ns. vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

14 päivän sääntö

An­sait­set lo­maasi 14 päivän sään­nön pe­rus­teella, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­sesi mukaan kaik­kina kuu­kausina vä­hin­tään 14 päivää. Työ­päi­vien pi­tuu­della ei tässä ole mer­ki­tystä, vaan ai­noas­taan sillä, kuinka monena päi­vänä teet työtä kuu­kau­den aikana.

14 päivän sään­nön pe­rus­teella ker­ry­tät lo­maasi sel­lai­sina kuu­kausina, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 14 päi­vänä. Työs­sä­olo­päi­viksi kat­so­taan myös esi­mer­kiksi sai­raus­pois­saolo, tai muu työs­sä­olon ve­roi­nen päivä.

35 tunnin sääntö

An­sait­set lo­maasi 35 tunnin sään­nön pe­rus­teella, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­sesi mukaan vä­hin­tään yhtenä kuu­kau­tena vä­hin­tään 35 tuntia, mutta sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän sään­töä.

35 tunnin sään­nön pe­rus­teella ker­ry­tät lo­maasi sel­lai­sina kuu­kausina, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 35 tuntia. Työs­sä­olo­tun­neiksi kat­so­taan myös työs­sä­olon ve­roi­set tunnit, esi­mer­kiksi sai­raus­pois­saolo.

Vapaan an­sain­ta­sääntö

Vapaan an­sain­ta­sääntö ei pe­rus­tu työ­so­pi­muk­sessa mää­ri­tel­tyyn työ­tun­tien- tai päi­vien mää­rään, vaan ai­noas­taan työ­suh­teen pi­tuu­teen. Mikäli työ­so­pi­muk­sesi on sel­lai­nen kohta, että sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän eikä 35 tunnin sään­töä, mää­räy­tyy va­paa­päi­vien ker­ty­mi­nen vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

Va­paata an­sai­taan 2 ar­ki­päi­vää jo­kai­selta kuu­kau­delta, jonka aikana työn­te­kijä on ollut saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­sessa.

Lue lisää: Mää­rä­ai­kai­nen työ­so­pi­mus

Mil­loin vuo­si­loma pi­de­tään?

Työ­nan­taja voi läh­tö­koh­tai­sesti päät­tää siitä, mil­loin työn­te­kijä vuo­si­lo­mansa pitää. Työ­nan­ta­jan on kui­ten­kin va­rat­tava si­nulle ti­lai­suus esit­tää mie­li­pi­teesi lomasi ajan­koh­dasta ja ottaa mah­dol­li­suuk­sien mukaan toi­veesi huo­mioon.

Vuo­si­lo­masta 24 päivää tulee kui­ten­kin si­joit­taa lo­ma­kau­delle, joka on 2.5.–30.9. Työn­te­ki­jän oi­keu­tena on saada pitää loma yh­tä­jak­soi­sena, mutta työ­nan­taja ja työn­te­kijä voivat sopia tästä myös toisin.

Loman al­ka­mi­sa­jan­koh­dasta on il­moi­tet­tava työn­te­ki­jälle kuu­kautta, ja mikäli tämä ei ole mah­dol­lista, vii­meis­tään kahta viik­koa ennen loman alkua. Kun työ­nan­taja on il­moit­ta­nut loman al­ka­mi­sa­jan­koh­dan, on se sitova, eikä sitä voida muut­taa ilman työn­te­ki­jän suos­tu­musta.

Lue lisää: Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa?

Loma-ajan palkka

Vuo­si­lo­man ajalta mak­se­taan loma-ajan palk­kaa. Palkka vastaa sään­nöl­listä tai kes­ki­mää­räistä palk­kaasi ja se mak­se­taan läh­tö­koh­tai­sesti ennen loman alkua. Loma-ajan palkan mää­räy­ty­mi­sen vai­kut­taa se, työs­ken­te­letkö kuu­kausi-, tunti- tai esi­mer­kiksi urak­ka­pal­kalla.

Loma-ajan palkan li­säksi voit saada lo­ma­ra­haa työ­eh­to­so­pi­muk­sesi pe­rus­teella. Lo­ma­ra­hasta ei ole mää­räyk­siä vuo­si­lo­ma­laissa. Lo­ma­ra­han suu­ruus on useim­mi­ten 50 % loma-ajan pal­kasta.

Jos palk­kauk­sesi pe­rus­teena on kuu­kausi­palkka, mak­se­taan si­nulle läh­tö­koh­tai­sesti samaa sään­nön­mu­kaista palk­kaa myös loman ajalta. Tunti- tai urak­ka­pal­kalla työs­ken­te­le­ville sen sijaan mak­se­taan loma-ajalta palk­kaa heidän kes­ki­mää­räi­sen kuu­kausian­sionsa pe­rus­teella. Täl­löin loma-ajan palkka on mo­ni­mut­kai­sempi laskea siksi myös työn­te­ki­jän vai­keampi en­na­koida.

Kun tunti- tai urak­ka­palk­kaa saavan nou­da­te­taan 14 päivän sään­töä, las­ke­taan loma-ajan palkka ker­to­malla päi­vit­täi­nen kes­kian­sio lo­ma­päi­vien mukaan mää­räy­ty­vällä ker­toi­mella. Mikäli nou­da­te­taan 35 tunnin sään­töä, mää­räy­tyy lo­ma­palkka pro­sent­ti­pe­rus­tei­sesti.

⚠️ Mikäli sinuun so­vel­le­taan vapaan an­sain­ta­sään­töä, si­nulle ei mak­seta loma-ajan palk­kaa, vaan saat lo­ma­kor­vausta. Vapaan an­sain­ta­sään­nön pii­rissä ole­ville ei mak­seta lo­ma­ra­haa.

Lue lisää: Miten pää­oma­tulo ja an­sio­tulo eroa­vat?

Miten vuo­si­loma eroaa eri aloilla?

Vuo­si­lo­ma­laki aset­taa mi­ni­mi­vaa­ti­muk­set vuo­si­lo­man mää­räy­ty­mi­selle. Lo­ma­käy­tän­nöt ja loman pituus sekä sen ker­ty­mi­nen voivat vaih­della eri alojen työ­eh­to­so­pi­muk­sissa. Li­säksi erot voivat olla työ­paik­ka­koh­tai­sia.

Voit aina pyytää esi­mie­hel­täsi tietoa yri­tyk­sen lo­ma­käy­tän­nöistä ja siitä, kuinka paljon olet ker­ryt­tä­nyt lomaa. Mikäli työ­so­pi­muk­ses­sasi ei ole erik­seen lomaan liit­ty­viä mää­räyk­siä, nou­da­te­taan loman mää­räy­ty­mi­sessä vuo­si­lo­ma­la­kia ja oman alasi voi­massa olevaa työ­eh­to­so­pi­musta.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sesta voit tar­kis­taa esi­mer­kiksi sen, onko si­nulla oikeus lo­ma­ra­haan, ja kuinka paljon sen suu­ruus on. Mikäli et tiedä, mitä työ­eh­to­so­pi­musta työ­pai­kal­lasi nou­da­te­taan, tie­dus­tele asiaa työ­nan­ta­jal­tasi.

Lue lisää: Etätyö ja ve­ro­vä­hen­nyk­set