Miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät?

Lo­ma­päi­vien ker­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat niin työ­suh­teen kesto, työn­te­ki­jän työ­so­pi­muk­sen mu­kai­nen työ­aika sekä se ala, millä työn­te­kijä työs­ken­te­lee.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät, ja mitkä kaikki asiat niiden ker­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat.

Vuo­si­lo­ma­laki mää­rit­tää raamit lo­ma­päi­ville

Jo­kai­nen työn­te­kijä – oli kyse sitten ko­koai­kai­sesta tai osa-ai­kai­sesta työstä – ker­ryt­tää työ­suh­teensa aikana it­sel­leen lo­ma­päi­viä.

Loman ker­ryt­tä­mi­nen pe­rus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin (162/2005), joka mää­rit­tää vä­him­mäi­se­del­ly­tyk­set muun muassa sille, miten lo­ma­päi­viä an­sai­taan, miten loman ajalta mak­se­taan palk­kaa ja mitä mää­räyk­siä vuo­si­lo­man an­ta­mi­sessa tulee nou­dat­taa.

Vuo­si­lo­ma­lain läh­tö­koh­tana on, että työn­te­ki­jällä on la­ki­sää­tei­nen oikeus pitää tietty määrä pal­kal­lista lomaa vuo­sit­tain. Lakia so­vel­le­taan lähes kaik­kiin työ- ja vir­ka­suh­tei­siin.

Laki on niin sa­not­tua pa­kot­ta­vaa lain­sää­dän­töä eli työ­nan­taja ei voi so­pi­muk­sin poi­keta laista työn­te­ki­jän oi­keuk­sia hei­ken­tä­västi. Sen sijaan työ­nan­taja voi antaa työn­te­ki­jälle vuo­si­lo­maa pa­rem­pia oi­keuk­sia.

Vuo­si­lo­ma­lain li­säksi lo­ma­päi­viesi ker­ty­mi­seen ja niiden käyt­tä­mi­seen vai­kut­ta­vat työ­suh­tee­seesi so­vel­let­tava työ­eh­to­so­pi­mus, työ­pai­kalla nou­da­tet­ta­vat va­kiin­tu­neet käy­tän­nöt sekä työ­so­pi­muk­sesi.

Miten lomaa an­sai­taan?

Lo­ma­päi­viesi ker­ty­mi­nen riip­puu läh­tö­koh­tai­sesti työ­so­pi­muk­seesi pe­rus­tu­vasta työ­ajasta. Lomaa an­sai­taan jo­kai­selta työs­ken­te­ly­kuu­kau­delta tietyn verran.

Vuo­si­lo­ma­laissa on kaksi loman an­sain­ta­sään­töä, jotka mää­rit­tä­vät sen, mil­lai­selta kuu­kau­delta lomaa on mah­dol­lista an­saita. Täl­laista kuu­kautta kut­su­taan lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­deksi.

An­sain­ta­sään­töjä ovat:

• 14 päivän sääntö
• 35 tunnin sääntö

Mikäli jäät näiden kahden sään­nön ul­ko­puo­lelle, et ker­rytä var­si­naista vuo­si­lo­maa, vaan an­sait­set työs­ken­te­ly­kuu­kausil­tasi va­paata ns. vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

14 päivän sääntö

An­sait­set lo­maasi 14 päivän sään­nön pe­rus­teella, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­sesi mukaan kaik­kina kuu­kausina vä­hin­tään 14 päivää. Työ­päi­vien pi­tuu­della ei tässä ole mer­ki­tystä, vaan ai­noas­taan sillä, kuinka monena päi­vänä teet työtä kuu­kau­den aikana.

14 päivän sään­nön pe­rus­teella ker­ry­tät lo­maasi sel­lai­sina kuu­kausina, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 14 päi­vänä. Työs­sä­olo­päi­viksi kat­so­taan myös esi­mer­kiksi sai­raus­pois­saolo, tai muu työs­sä­olon ve­roi­nen päivä.

35 tunnin sääntö

An­sait­set lo­maasi 35 tunnin sään­nön pe­rus­teella, mikäli työs­ken­te­let työ­so­pi­muk­sesi mukaan yhtenä kuu­kau­tena vä­hin­tään 35 tuntia, mutta sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän sään­töä.

35 tunnin sään­nön pe­rus­teella ker­ry­tät lo­maasi sel­lai­sina kuu­kausina, jol­loin olet työs­ken­nel­lyt vä­hin­tään 35 tuntia. Työs­sä­olo­tun­neiksi kat­so­taan myös työs­sä­olon ve­roi­set tunnit, esi­mer­kiksi sai­raus­pois­saolo.

Vapaan an­sain­ta­sääntö

Vapaan an­sain­ta­sääntö ei pe­rus­tu työ­so­pi­muk­sessa mää­ri­tel­tyyn työ­tun­tien- tai päi­vien mää­rään, vaan ai­noas­taan työ­suh­teen pi­tuu­teen.

Mikäli työ­so­pi­muk­sesi on sel­lai­nen, että sinuun ei voida so­vel­taa 14 päivän eikä 35 tunnin sään­töä, mää­räy­tyy va­paa­päi­vien ker­ty­mi­nen vapaan an­sain­ta­sään­nön mukaan.

Kuinka paljon lo­ma­päi­viä kertyy?

Ker­ry­tät lo­ma­päi­viä jo­kai­selta lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­delta – eli kuu­kau­delta, joka täyt­tää joko 14 päivän tai 35 tunnin sään­nön – 2 tai 2,5 ar­ki­päi­vää työ­suh­teesi kes­tosta riip­puen.

Vuo­si­lo­ma­lain mukaan:

• alle vuoden kes­tä­neessä työ­suh­teessa lomaa an­sai­taan 2 päivää kuu­kau­delta
• yli vuoden kes­tä­neissä työ­suh­teissa 2,5 päivää kuu­kau­delta

⚠️ Kuu­kausilta, joilta an­sain­ta­sääntö ei täyty esi­mer­kiksi pitkän sai­raus­pois­so­lon vuoksi, ei lomaa an­saita.

⚠️ Li­säksi val­tion vir­ka­mie­hillä on oikeus 3 lo­ma­päi­vään kuu­kau­delta 15 pal­ve­lus­vuo­den jäl­keen.

Mikäli sinuun ei so­vel­leta kum­paa­kaan loman an­sain­ta­sään­töä, vaan olet vapaan an­sain­ta­sään­nön pii­rissä, an­sait­set va­paata 2 ar­ki­päi­vää jo­kai­selta kuu­kau­delta, jonka aikana olet ollut saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­sessa.

Esi­merkki 1: Nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sella työs­ken­te­levä por­ras­sii­voja

Nol­la­tun­ti­so­pi­muk­sella työs­ken­te­levä por­ras­sii­vooja, jonka työ­suhde on al­ka­nut 1.8., on ker­ryt­tä­nyt vuoden lop­puun men­nessä yh­teensä 10 lo­ma­päi­vää (5 kuu­kautta x 2 lo­ma­päi­vää).

Oikeus vä­hin­tään 24 lo­ma­päi­vään vuo­dessa

Si­nulla on oikeus vä­hin­tään 24 lo­ma­päi­vään vuo­dessa, mikäli olet ollut työ­suh­teessa työn­tan­ta­jaasi vä­hin­tään vuoden.

Siihen, miten lo­ma­päi­vät ker­ty­vät ei vai­kuta se, oletko mää­rä­ai­kai­nen vai va­ki­tui­nen työn­te­kijä tai oletko ko­koai­ka­työssä vai osa-ai­kai­sena. Kaik­kiin näihin nou­da­te­taan samoja loman an­sait­se­mis­sään­töjä.

Voit olla oi­keu­tettu li­sä­va­pai­siin

Työn­te­ki­jällä on oikeus saada myös li­sä­va­paita vuo­si­lo­man täyt­teeksi, mikäli hän ei pois­sao­lo­jen vuoksi saa ker­ry­tet­tyä vuoden aikana 24 lo­ma­päi­vää.

Li­sä­va­pai­den saa­mi­sen edel­ly­tyk­senä on, että pois­saolo johtuu sai­rau­desta, ta­pa­tur­masta tai lää­kin­näl­li­sestä kun­tou­tuk­sesta. Li­sä­va­paita saa niin monta, että lo­ma­päi­viä tulee yh­teensä 24 päivää.

Lue lisää: Miten lo­ma­raha kertyy?

Mil­loin saan täydet lo­ma­päi­vät?

Olet oi­keu­tettu täy­siin lo­ma­päi­viin, eli 2,5 lo­ma­päi­vään kuu­kau­delta sil­loin, kun työ­suh­teesi on kes­tä­nyt yli vuoden.

Tämä tar­koit­taa yleensä neljän viikon ke­sä­lo­maa ja yhden viikon tal­vi­lo­maa. Yh­teensä lo­ma­päi­viä kertyy vuo­dessa 30.

Loman ker­ty­mi­nen sai­ras­lo­malla tai hoi­to­va­paalla

An­sait­set lomaa myös pois­sao­lo­jesi ajalta, mikäli pois­saolo kat­so­taan työs­sä­olon ve­roi­seksi.

Työs­sä­olon ve­roi­sena pi­de­tään esi­mer­kiksi sai­rau­desta, ta­pa­tur­masta tai lää­kin­näl­li­sestä kun­tou­tuk­sesta joh­tu­vaa pois­sao­loa, kun pois­sao­loja on ker­ty­nyt lo­man­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana enin­tään 75 työ­päi­vää.

Myös eri­tyis­ras­kaus­va­paasta ja enin­tään 160 ar­ki­päi­vää kes­tä­västä ras­kaus- ja/tai van­hem­pain­va­paasta joh­tu­vaa va­paata pi­de­tään työs­sä­olon ve­roi­sena.

Myös ti­la­päi­sen hoi­to­va­paan ajalta, esi­mer­kiksi sil­loin kun lapsi sai­ras­tuu ja van­hempi joutuu jää­mään tämän vuoksi kotiin, kertyy lomaa.

Sen sijaan alle kolme vuo­ti­aan lapsen hoi­ta­mi­seksi tar­koi­te­tun hoi­to­va­paan ajalta et ker­rytä lo­ma­päi­viä.

Lue lisää: Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa?

Lo­ma­päi­vien käyt­tä­mi­nen

Lo­ma­päi­vät käy­te­tään läh­tö­koh­tai­sesti lo­ma­kau­della, joka on 2.5.–30.9.

Työ­nan­ta­jalla on oikeus päät­tää, mihin ajan­koh­taan lomasi si­joit­tuu, kui­ten­kin mah­dol­li­suuk­sien mukaan sinun toi­vei­tasi kuun­nel­len. Si­nulle on aina va­rat­tava oikeus esit­tää mie­li­pi­teesi loman ajan­koh­dasta.

Käy­tän­nöt lo­ma­päi­vien käy­töstä vaih­te­le­vat kui­ten­kin ala- ja työ­paik­ka­koh­tai­sesti, joten kysy lo­ma­päi­vien käy­töstä aina työ­nan­ta­jal­tasi.

Onko lau­an­tai lo­ma­päivä?

Useim­milla aloilla myös lau­an­tait las­ke­taan lo­ma­päi­viksi, vaikka et nor­maa­listi työs­ken­te­li­si­kään lau­an­tai­sin. Tämän tar­koit­taa, että jos lomasi alkaa maa­nan­taina ja vii­mei­nen lo­ma­päi­väsi on saman viikon sun­nun­tai, ku­lu­tat tänä aikana yh­teensä 6 lo­ma­päi­vää.

Loma-ajan palk­kaa mak­se­taan kui­ten­kin jo­kai­selta lo­ma­päi­vältä, myös lau­an­tailta, joka kat­so­taan lo­ma­päi­väksi.

Kai­killa aloilla lau­an­tai ei kui­ten­kaan ole lo­ma­päivä. Esi­mer­kiksi kun­nal­li­sen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­sessa (KVTES) lau­an­tai ei ole lo­ma­päivä, vaan lomaa ku­lu­te­taan 5 päivää vii­kossa.

Käyt­tä­mät­tö­mät lo­ma­päi­vät

Useilla työ­pai­koilla on käy­tän­tönä, että kaikki lo­ma­päi­vät tulisi käyt­tää ennen työ­suh­teen loppua.

Esi­mer­kiksi ly­hyessä mää­rä­ai­kai­sessa suh­teessa tämä ei kui­ten­kaan ole yleensä mah­dol­lista, eikä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta­kaan. Mikäli lo­ma­päi­vät jäävät käyt­tä­mättä, on si­nulla aina oikeus saada ne mak­se­tuksi rahana eli lo­ma­kor­vauk­sena.