Miten pää­oma­tu­lo ja an­sio­tu­lo eroa­vat?

An­sio­tu­lo on läh­tö­koh­tai­ses­ti työstä saatua tuloa, kun taas pää­oma­tu­loa kertyy muusta va­ral­li­suu­den kar­tut­ta­mi­ses­ta. Jaolla ansio- ja pää­oma­tu­loon on mer­ki­tys­tä eri­tyi­ses­ti ve­ro­tuk­sen kan­nal­ta, sillä näitä eri tu­lo­luok­kia ve­ro­te­taan eri tavoin.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa sel­ven­näm­me eri tu­lo­la­je­ja ja niiden eroja.

Pää­oma­tu­lo on va­ral­li­suu­den tuot­ta­maa tuloa

Pää­oma­tu­loa on omai­suu­den tuotto, omai­suu­den luo­vu­tuk­ses­ta saatu voitto sekä muu sel­lai­nen tulo, jota va­ral­li­suu­den voi­daan katsoa ker­ryt­tä­neen.

Pää­oma­tu­loa on siis esi­mer­kik­si:

• vuo­kra­tu­lo
• myyn­ti­voit­to
• osin­ko­tu­lo
• maa-ai­nek­ses­ta saatu tulo
• puun­myyn­ti­tu­lo
• eräät kor­ko­tu­lot
• osa­ke­sääs­tö­ti­lil­tä nos­tet­tu tuotto
• hen­ki­va­kuu­tuk­sen tuotto
• elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulon pää­oma­tu­lo-osuus

An­sio­tu­lo on työllä an­sait­tua rahaa

Laki ei mää­rit­te­le tar­kas­ti sitä, mitä an­sio­tu­lo on. Läh­tö­koh­ta­na on, että an­sio­tu­loa on kaikki muu tulo kuin pää­oma­tu­lo.

An­sio­tu­loa on esi­mer­kik­si:

• palkka ja siihen rin­nas­tet­ta­vat tulo
• eläke
• so­si­aa­li­avus­tuk­set
• apu­ra­hat
• etuu­det
• elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulon an­sio­tu­lo-osuus

Palk­kaan rin­nas­tet­ta­val­la tu­lol­la voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kik­si työ­suh­deau­ton ja työ­nan­ta­jan tar­joa­man asun­non käyt­töä sekä pu­he­li­ne­tua ja ra­vin­toe­tua. Li­säk­si lo­ma­ra­ha on an­sio­tu­loa.

Ve­ro­tet­ta­via so­si­aa­li­avus­tuk­sia taas ovat esi­mer­kik­si työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha, sai­raus­päi­vä­ra­ha ja opin­to­ra­ha. Myös työtön voi siis saada an­sio­tu­lo­ja eri­lais­ten etuuk­sien muo­dos­sa.

Myös eri­lai­set apu­ra­hat kat­so­taan an­sio­tu­loik­si, mutta opin­to­ja, tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta tai tai­teen har­joit­tam­si­ta varten saatu apu­ra­ha tai sti­pen­di voi olla ve­ro­va­paa­ta tuloa.

Apu­ra­ha on ve­ro­va­paa­ta esi­mer­kik­si sil­loin, kun sen mak­sa­ja­na on jul­ki­syh­tei­sö, esi­mer­kik­si valtio tai kunta.

💡 Moni saa ny­ky­ään tuloja myös so­mes­ta, esi­mer­kik­si eri­lais­ten kau­pal­lis­ten yh­teis­töi­den kautta. Myös täl­lai­nen tulo on an­sio­tu­loa ja sitä ve­ro­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti samoin kuin esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän saamaa palk­kaa.

Lue lisää: Näin teet toi­mi­ni­men ve­roil­moi­tuk­sen

Suun­nit­te­le, miten pe­rin­tö­si ja­kau­tuu

Laa­duk­kaal­la tes­ta­men­til­la voit edis­tää te­ho­kas­ta pe­rin­tö­suun­nit­te­lua, jol­loin pe­ril­li­se­si voivat esi­mer­kik­si saada vä­hem­män pe­rin­tö­ve­ro­ja mak­set­ta­vak­si.

Ko­kei­le tes­ta­men­tin tekoa heti – täysin il­mai­sek­si!

Elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulo jae­taan pääoma- ja an­sio­tu­loon las­ken­nal­li­ses­ti

Ein­kei­no­toi­min­nas­ta ja maa­ta­lou­des­ta saatua tuloa ve­ro­te­taan hieman eri tavoin kuin ta­val­li­ses­ta an­sio­työs­tä saatua palk­kaa. Yrit­tä­jän ja maan­vil­je­li­jän saamat tulot ja­kau­tu­vat sekä an­sio­tu­lok­si että pää­oma­tu­lok­si.

Elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulo jae­taan las­ken­nal­li­ses­ti pää­oma­tu­lok­si ja an­sio­tu­lok­si. Tietty pro­sent­tio­suus kat­so­taan pää­oma­tu­lok­si ja loput an­sio­tu­lok­si.

Miten an­sio­tu­lo ja pää­oma­tu­lo siis eroa­vat?

Kes­kei­sin ero tu­lo­la­jien luo­kit­te­lus­sa on siis se, miten tulo syntyy.

An­sio­tu­lo­ja han­ki­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti omalla työ­pa­nok­sel­la, kun taas pää­oma­tu­loa ker­ryt­tää ole­mas­sa oleva va­ral­li­suus eli pääoma. Läh­tö­koh­ta­na on se, että se mikä ei ole pää­oma­tu­loa, on an­sio­tu­loa.

Myös tu­lo­la­jien ve­ro­koh­te­lu eroaa toi­sis­taan

Ve­ro­tuk­ses­sa jo­kai­sen tulot jae­taan ansio- ja pää­oma­tu­loi­hin. Tu­lo­la­je­ja ve­ro­te­taan eri ta­val­la, ja veroa mak­se­taan myös eri ta­hoil­le.

An­sio­tu­los­ta veroa mak­se­taan val­tiol­le, kun­nal­le, sekä hen­ki­lön kuu­lues­sa evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­seen tai or­to­dok­si­seen seu­ra­kun­taan, myös seu­ra­kun­nal­le.

Pää­oma­tu­lois­ta veroa kertyy sen sijaan val­tion kirs­tuun.

An­sio­tu­loa ve­ro­te­taan progres­sii­vi­ses­ti

An­sio­tu­loa ve­ro­te­taan val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa progres­sii­vi­ses­ti. Tämä tar­koit­taa sitä, että ve­ro­pro­sent­ti kasvaa tu­lo­jen kas­vaes­sa. Mitä enem­män tie­naat, sitä enem­män maksat veroja.

Alim­mil­laan ve­ro­pro­sent­ti val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa on 12,64 an­sio­tu­lon ol­les­sa alle 19 900 euroa vuo­des­sa ja kor­keim­mil­laan 44, an­sio­tu­lon ylit­täes­sä 85 800 euroa vuo­des­sa.

Vielä vuonna 2022 val­tion veroa ei tar­vin­nut maksaa lain­kaan, jos an­sio­tu­lo­jen määrä oli alle 19 200 euroa vuo­des­sa.

Sote-uu­dis­tuk­sen myötä val­tion­ve­ro­tus­ta ki­ris­tet­tiin, ja nyt veroa tulee maksaa jo en­sim­mäi­ses­tä eu­ros­ta läh­tien. Syynä tähän on so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen siir­ty­mi­nen kun­nil­ta hy­vin­voin­tia­luei­den vas­tat­ta­vak­si. Hy­vin­voin­tia­lu­eet saavat ra­hoi­tuk­sen­sa pää­osin val­tiol­ta.

Sa­mal­la kun­nal­lis­ve­roa kui­ten­kin lei­kat­tiin huo­mat­ta­vas­ti. Leik­kauk­sen suu­ruus oli 12,64 pro­sent­tiyk­sik­köä. Siksi muu­tok­set an­sio­tu­lon ve­ro­tuk­sen tasoon olivat ko­ko­nai­suu­des­saan pienet.

An­sio­tu­los­ta ve­ro­tet­ta­va kun­nal­lis­ve­ro on kiin­teä, ja se vaih­te­lee kun­nit­tain. Vuonna 2023 kun­ta­koh­tai­set tu­lo­ve­ro­pro­sen­tit vaih­te­li­vat Manner-Suo­mes­sa 4,36-10,86 %:n vä­lil­lä.

Myös kir­kol­lis­ve­ron suu­ruus on tu­lois­ta riip­pu­ma­ton ja se vaih­te­lee kun­nit­tain. Kir­kol­lis­ve­ron suu­ruus vaih­te­lee 1,1-2,1 %:n vä­lil­lä.

💡Miten vuo­rot­te­lu­va­paa vai­kut­taa an­sio­tu­loi­hin? Lue lisää vuo­rot­te­lu­va­paas­ta.

Pää­oma­tu­lol­le on ole­mas­sa kaksi ve­ro­luok­kaa

Myös pää­oma­tu­loa ve­ro­te­taan ny­ky­ään progres­sii­vi­ses­ti, mutta an­sio­tu­loa ra­joi­te­tum­min.

Pää­oma­tu­lon ve­ro­tuk­ses­sa on vain kaksi ve­ro­luok­kaa:

1. Pää­oma­tu­lo­ve­ro on joko 30 %, kun tulosi ovat enin­tään 30 000 euroa,
2. Pää­oma­tu­lo­ve­ro 34 %, kun tulosi ylit­tä­vät 30 000 euroa.

An­sio­tu­lois­ta ja pää­oma­tu­lois­ta teh­tä­vät ve­ro­vä­hen­nyk­set eroa­vat toi­sis­taan

An­sio­tu­lot ja pää­oma­tu­lot eroa­vat toi­sis­taan myös ve­ro­tuk­ses­sa teh­tä­vien vä­hen­nys­ten osalta. Vä­hen­nyk­set teh­dään ennen lo­pul­li­sen veron las­ke­mis­ta ja ne pie­nen­tä­vät veron määrää.

Sekä an­sio­tu­lois­ta että pää­oma­tu­lois­ta on mah­dol­lis­ta vä­hen­tää tulon hank­ki­mi­ses­ta ai­heu­tu­neet kulut. An­sio­tu­lois­ta ja pää­oma­tu­lois­ta teh­tä­vät vä­hen­nyk­set eroa­vat kui­ten­kin osit­tain toi­sis­taan.

Li­säk­si an­sio­tu­lois­ta osa vä­hen­nyk­sis­tä teh­dään viran puo­les­ta, kun taas pää­oma­tu­lois­ta teh­tä­vät vä­hen­nyk­set tulee jo­kai­sen itse muis­taa kir­ja­ta ve­roil­moi­tuk­seen­sa.

💡 Ve­rot­ta­ja vä­hen­tää an­sio­tu­lois­ta viran puo­les­ta mm. työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen ja työt­tö­myys­kas­so­jen jä­sen­mak­sut, pa­kol­li­set va­kuu­tus­mak­sut sekä an­sio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen.

Lue lisää: ohjeet etä­työn ve­ro­vä­hen­nyk­seen ja työ­mat­kan ve­ro­vä­hen­nyk­seen

Ym­mär­tä­mäl­lä pää­oma­tu­lon ja an­sio­tu­lon eron, ym­mär­rät myös ve­ro­tus­ta­si pa­rem­min

Suu­rim­mat erot an­sio­tu­lon ja pää­oma­tu­lon vä­lil­lä liit­ty­vät siis siihen, miten tulo syntyy ja miten sitä ve­ro­te­taan. An­sio­tu­loa saa­daan useim­mi­ten työs­ken­te­lys­tä, kun taas pää­oma­tu­loa saa­daan muista läh­teis­tä, kuten si­joi­tuk­sis­ta ja vuo­kra­tu­lois­ta.

Ve­ro­tus koh­te­lee näitä kahta tuloa eri tavoin. An­sio­tu­lot ve­ro­te­taan progres­sii­vi­sel­la ve­ro­tuk­sel­la, kun taas pää­oma­tu­lo­jen ve­ro­tus to­teu­te­taan kah­des­sa eri ve­ro­luo­kas­sa.

Eri am­ma­tin­har­joit­ta­jil­la, kuten yrit­tä­jil­lä, maan­vil­je­li­jöil­lä, apu­ra­ha­tut­ki­joil­la, si­joit­ta­jil­la tai vaik­ka­pa toi­mis­to­työn­te­ki­jöil­lä voi olla eri­lai­sia tu­lon­läh­tei­tä, jotka vai­kut­ta­vat heidän ve­ro­tuk­seen­sa ja tu­lon­muo­dos­tuk­seen­sa.

Oman ve­ro­tuk­sen­sa ym­mär­tä­mi­sek­si on tär­ke­ää tietää, mikä tulo luo­ki­tel­laan an­sio­tu­lok­si ja mikä pää­oma­tu­lok­si.

Lue lisää

• Mikä on hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus?