Miten pää­oma­tulo ja an­sio­tulo eroa­vat?

Nainen istuu läppärin kanssa sohvalla.
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
5.5.2023 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Suo­messa on kaksi tu­lo­luok­kaa: an­sio­tulo ja pää­oma­tulo. Tie­dätkö, miten ne eroa­vat toi­sis­taan? Entä miten eri tuloja koh­del­laan ve­ro­tuk­sessa?

An­sio­tulo on läh­tö­koh­tai­sesti työstä saatua tuloa, kun taas pää­oma­tu­loa kertyy muusta va­ral­li­suu­den kar­tut­ta­mi­sesta. Jaolla ansio- ja pää­oma­tu­loon on mer­ki­tystä eri­tyi­sesti ve­ro­tuk­sen kan­nalta, sillä näitä eri tu­lo­luok­kia ve­ro­te­taan eri tavoin.

Tässä ar­tik­ke­lissa sel­ven­nämme eri tu­lo­la­jeja ja niiden eroja.

Pää­oma­tulo on va­ral­li­suu­den tuot­ta­maa tuloa

Pää­oma­tu­loa on omai­suu­den tuotto, omai­suu­den luo­vu­tuk­sesta saatu voitto sekä muu sel­lai­nen tulo, jota va­ral­li­suu­den voi­daan katsoa ker­ryt­tä­neen.

Pää­oma­tu­loa on siis esi­mer­kiksi:

  • vuo­kra­tulo
  • myyn­ti­voitto
  • osin­ko­tulo
  • maa-ai­nek­sesta saatu tulo
  • puun­myyn­ti­tulo
  • eräät kor­ko­tu­lot
  • osa­ke­sääs­tö­ti­liltä nos­tettu tuotto
  • hen­ki­va­kuu­tuk­sen tuotto
  • elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulon pää­oma­tulo-osuus

An­sio­tulo on työllä an­sait­tua rahaa

Laki ei mää­rit­tele tar­kasti sitä, mitä an­sio­tulo on. Läh­tö­koh­tana on, että an­sio­tu­loa on kaikki muu tulo kuin pää­oma­tulo.

An­sio­tu­loa on esi­mer­kiksi:

  • palkka ja siihen rin­nas­tet­ta­vat tulo
  • eläke
  • so­si­aa­li­avus­tuk­set
  • apu­ra­hat
  • etuu­det
  • elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulon an­sio­tulo-osuus

Palk­kaan rin­nas­tet­ta­valla tu­lolla voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kiksi työ­suh­deau­ton ja työ­nan­ta­jan tar­joa­man asun­non käyt­töä sekä pu­he­li­ne­tua ja ra­vin­toe­tua. Li­säksi lo­ma­raha on an­sio­tu­loa.

Ve­ro­tet­ta­via so­si­aa­li­avus­tuk­sia taas ovat esi­mer­kiksi työt­tö­myys­päi­vä­raha, sai­raus­päi­vä­raha ja opin­to­raha. Myös työtön voi siis saada an­sio­tu­loja eri­lais­ten etuuk­sien muo­dossa.

Myös eri­lai­set apu­ra­hat kat­so­taan an­sio­tu­loiksi, mutta opin­toja, tie­teel­listä tut­ki­musta tai tai­teen har­joit­tam­sita varten saatu apu­raha tai sti­pendi voi olla ve­ro­va­paata tuloa.

Apu­raha on ve­ro­va­paata esi­mer­kiksi sil­loin, kun sen mak­sa­jana on jul­ki­syh­teisö, esi­mer­kiksi valtio tai kunta.

💡 Moni saa ny­ky­ään tuloja myös so­mesta, esi­mer­kiksi eri­lais­ten kau­pal­lis­ten yh­teis­töi­den kautta. Myös täl­lai­nen tulo on an­sio­tu­loa ja sitä ve­ro­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti samoin kuin esi­mer­kiksi työn­te­ki­jän saamaa palk­kaa.

Lue lisää: Näin teet toi­mi­ni­men ve­roil­moi­tuk­sen

Suun­nit­tele, miten pe­rin­tösi ja­kau­tuu

Laa­duk­kaalla tes­ta­men­tilla voit edis­tää te­ho­kasta pe­rin­tö­suun­nit­te­lua, jol­loin pe­ril­li­sesi voivat esi­mer­kiksi saada vä­hem­män pe­rin­tö­ve­roja mak­set­ta­vaksi.

Ko­keile tes­ta­men­tin tekoa heti – täysin il­mai­seksi!

Elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulo jae­taan pääoma- ja an­sio­tu­loon las­ken­nal­li­sesti

Ein­kei­no­toi­min­nasta ja maa­ta­lou­desta saatua tuloa ve­ro­te­taan hieman eri tavoin kuin ta­val­li­sesta an­sio­työstä saatua palk­kaa. Yrit­tä­jän ja maan­vil­je­li­jän saamat tulot ja­kau­tu­vat sekä an­sio­tu­loksi että pää­oma­tu­loksi.

Elin­kei­no­toi­min­nan ja maa­ta­lou­den tulo jae­taan las­ken­nal­li­sesti pää­oma­tu­loksi ja an­sio­tu­loksi. Tietty pro­sent­tio­suus kat­so­taan pää­oma­tu­loksi ja loput an­sio­tu­loksi.

Miten an­sio­tulo ja pää­oma­tulo siis eroa­vat?

Kes­kei­sin ero tu­lo­la­jien luo­kit­te­lussa on siis se, miten tulo syntyy.

An­sio­tu­loja han­ki­taan läh­tö­koh­tai­sesti omalla työ­pa­nok­sella, kun taas pää­oma­tu­loa ker­ryt­tää ole­massa oleva va­ral­li­suus eli pääoma. Läh­tö­koh­tana on se, että se mikä ei ole pää­oma­tu­loa, on an­sio­tu­loa.

Myös tu­lo­la­jien ve­ro­koh­telu eroaa toi­sis­taan

Ve­ro­tuk­sessa jo­kai­sen tulot jae­taan ansio- ja pää­oma­tu­loi­hin. Tu­lo­la­jeja ve­ro­te­taan eri ta­valla, ja veroa mak­se­taan myös eri ta­hoille.

An­sio­tu­los­ta veroa mak­se­taan val­tiolle, kun­nalle, sekä hen­ki­lön kuu­luessa evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­seen tai or­to­dok­si­seen seu­ra­kun­taan, myös seu­ra­kun­nalle.

Pää­oma­tu­loista veroa kertyy sen sijaan val­tion kirs­tuun.

An­sio­tu­loa ve­ro­te­taan progres­sii­vi­sesti

An­sio­tu­loa ve­ro­te­taan val­tion­ve­ro­tuk­sessa progres­sii­vi­sesti. Tämä tar­koit­taa sitä, että ve­ro­pro­sentti kasvaa tu­lo­jen kas­vaessa. Mitä enem­män tie­naat, sitä enem­män maksat veroja.

Alim­mil­laan ve­ro­pro­sentti val­tion­ve­ro­tuk­sessa on 12,64 an­sio­tu­lon ol­lessa alle 19 900 euroa vuo­dessa ja kor­keim­mil­laan 44, an­sio­tu­lon ylit­täessä 85 800 euroa vuo­dessa.

Vielä vuonna 2022 val­tion veroa ei tar­vin­nut maksaa lain­kaan, jos an­sio­tu­lo­jen määrä oli alle 19 200 euroa vuo­dessa.

Sote-uu­dis­tuk­sen myötä val­tion­ve­ro­tusta ki­ris­tet­tiin, ja nyt veroa tulee maksaa jo en­sim­mäi­sestä eu­rosta läh­tien. Syynä tähän on so­si­aali- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen siir­ty­mi­nen kun­nilta hy­vin­voin­tia­luei­den vas­tat­ta­vaksi. Hy­vin­voin­tia­lu­eet saavat ra­hoi­tuk­sensa pää­osin val­tiolta.

Sa­malla kun­nal­lis­ve­roa kui­ten­kin lei­kat­tiin huo­mat­ta­vasti. Leik­kauk­sen suu­ruus oli 12,64 pro­sent­tiyk­sik­köä. Siksi muu­tok­set an­sio­tu­lon ve­ro­tuk­sen tasoon olivat ko­ko­nai­suu­des­saan pienet.

An­sio­tu­los­ta ve­ro­tet­tava kun­nal­lis­vero on kiin­teä, ja se vaih­te­lee kun­nit­tain. Vuonna 2023 kun­ta­koh­tai­set tu­lo­ve­ro­pro­sen­tit vaih­te­li­vat Manner-Suo­messa 4,36-10,86 %:n vä­lillä.

Myös kir­kol­lis­ve­ron suu­ruus on tu­loista riip­pu­ma­ton ja se vaih­te­lee kun­nit­tain. Kir­kol­lis­ve­ron suu­ruus vaih­te­lee 1,1-2,1 %:n vä­lillä.

💡Miten vuo­rot­te­lu­va­paa vai­kut­taa an­sio­tu­loi­hin? Lue lisää vuo­rot­te­lu­va­paasta.

Pää­oma­tu­lolle on ole­massa kaksi ve­ro­luok­kaa

Myös pää­oma­tu­loa ve­ro­te­taan ny­ky­ään progres­sii­vi­sesti, mutta an­sio­tu­loa ra­joi­te­tum­min.

Pää­oma­tu­lon ve­ro­tuk­sessa on vain kaksi ve­ro­luok­kaa:

  1. Pää­oma­tu­lo­vero on joko 30 %, kun tulosi ovat enin­tään 30 000 euroa,
  2. Pää­oma­tu­lo­vero 34 %, kun tulosi ylit­tä­vät 30 000 euroa.

An­sio­tu­loista ja pää­oma­tu­loista teh­tä­vät ve­ro­vä­hen­nyk­set eroa­vat toi­sis­taan

An­sio­tu­lot ja pää­oma­tu­lot eroa­vat toi­sis­taan myös ve­ro­tuk­sessa teh­tä­vien vä­hen­nys­ten osalta. Vä­hen­nyk­set teh­dään ennen lo­pul­li­sen veron las­ke­mista ja ne pie­nen­tä­vät veron määrää.

Sekä an­sio­tu­loista että pää­oma­tu­loista on mah­dol­lista vä­hen­tää tulon hank­ki­mi­sesta ai­heu­tu­neet kulut. An­sio­tu­loista ja pää­oma­tu­loista teh­tä­vät vä­hen­nyk­set eroa­vat kui­ten­kin osit­tain toi­sis­taan.

Li­säksi an­sio­tu­loista osa vä­hen­nyk­sistä teh­dään viran puo­lesta, kun taas pää­oma­tu­loista teh­tä­vät vä­hen­nyk­set tulee jo­kai­sen itse muis­taa kir­jata ve­roil­moi­tuk­seensa.

💡 Ve­rot­taja vä­hen­tää an­sio­tu­loista viran puo­lesta mm. työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen ja työt­tö­myys­kas­so­jen jä­sen­mak­sut, pa­kol­li­set va­kuu­tus­mak­sut sekä an­sio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen.

Lue lisää: ohjeet etä­työn ve­ro­vä­hen­nyk­seen ja työ­mat­kan ve­ro­vä­hen­nyk­seen

Ym­mär­tä­mällä pää­oma­tu­lon ja an­sio­tu­lon eron, ym­mär­rät myös ve­ro­tus­tasi pa­rem­min

Suu­rim­mat erot an­sio­tu­lon ja pää­oma­tu­lon vä­lillä liit­ty­vät siis siihen, miten tulo syntyy ja miten sitä ve­ro­te­taan. An­sio­tu­loa saa­daan useim­mi­ten työs­ken­te­lystä, kun taas pää­oma­tu­loa saa­daan muista läh­teistä, kuten si­joi­tuk­sista ja vuo­kra­tu­loista.

Ve­ro­tus koh­te­lee näitä kahta tuloa eri tavoin. An­sio­tu­lot ve­ro­te­taan progres­sii­vi­sella ve­ro­tuk­sella, kun taas pää­oma­tu­lo­jen ve­ro­tus to­teu­te­taan kah­dessa eri ve­ro­luo­kassa.

Eri am­ma­tin­har­joit­ta­jilla, kuten yrit­tä­jillä, maan­vil­je­li­jöillä, apu­ra­ha­tut­ki­joilla, si­joit­ta­jilla tai vaik­kapa toi­mis­to­työn­te­ki­jöillä voi olla eri­lai­sia tu­lon­läh­teitä, jotka vai­kut­ta­vat heidän ve­ro­tuk­seensa ja tu­lon­muo­dos­tuk­seensa.

Oman ve­ro­tuk­sensa ym­mär­tä­mi­seksi on tär­keää tietää, mikä tulo luo­ki­tel­laan an­sio­tu­loksi ja mikä pää­oma­tu­loksi.