Per­he­va­paat uu­dis­tui­vat – mikä muut­tui?

Per­he­va­paat uu­dis­tui­vat 1.8.2022 alkaen. Uu­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na oli muun muassa lisätä tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elä­mäs­sä­kin, ja sa­mal­la roh­kais­ta myös isiä jää­mään en­tis­tä ma­ta­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä kotiin hoi­ta­maan lapsia.

Osa uu­dis­tuk­sen kri­ti­soi­jis­ta on huo­les­tu­nut ras­kaa­na olleen va­pai­den määrän las­kus­ta. Huoli on kui­ten­kin ai­hee­ton, sillä ras­kaa­na ollut saa vas­tai­suu­des­sa pitää enin­tään 263 päivää van­hem­pain­va­paa­ta – kuten ennen uu­dis­tus­ta­kin.

Käy­tän­nös­sä per­he­va­pai­den uu­dis­tus toi per­heil­le enem­män va­paa­ta lapsen kanssa kotona. Va­pai­den määrä nousi noin 11 kuu­kau­des­ta yli 13 kuu­kau­teen – eli lapsi voi viet­tää kotona aikaa yh­teen­sä yli 2 kuu­kaut­ta pi­dem­pään kuin ennen uu­dis­tus­ta.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me miksi per­he­va­paa­uu­dis­tus kat­sot­tiin tar­peel­li­sek­si ja mitä muutos käy­tän­nös­sä tar­koit­ti.

Mitä per­he­va­paa tar­koit­taa?

Per­he­va­paa tar­koit­taa van­hem­man oi­keut­ta jäädä pois työstä ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen vuoksi sekä lapsen hoi­ta­mis­ta varten.

Kela maksaa pois­sao­lo­päi­vil­tä van­hem­pain­ra­haa. Per­he­va­paa­päi­viä kut­su­taan­kin myös van­hem­pain­ra­ha­päi­vik­si.

💡 Työt­tö­mäl­lä on yh­tä­lai­nen oikeus päi­vä­ra­haan kuin työs­sä­käy­väl­lä­kin.

Lue lisää: Miten asu­mis­tu­ki mää­räy­tyy?

Miten sinä olet tur­van­nut per­hee­si tu­le­vai­suu­den?

Tie­sit­kö, että avio­eh­don avulla eloon­jää­vän lesken on mah­dol­lis­ta saada puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paas­ti? Myös sil­loin, kun leski on vai­na­jaa va­rak­kaam­pi.

Tätä etuut­ta et voi saada ilman avio­eh­toa.

Per­he­va­paat voi­daan jakaa kol­meen eri ka­te­go­ri­aan:

1. ras­kaus­ra­ha­päi­vät (ras­kaus­va­paa)
2. eri­tyis­ras­kaus­ra­ha­päi­vät (eri­tyis­ras­kaus­va­paa)
3. van­hem­pain­ra­ha­päi­vät (van­hem­pain­va­paa)

Ras­kaus­va­paal­la tar­koi­te­taan ai­kai­sin­taan 30 ar­ki­päi­vää ennen syn­ny­tys­tä al­ka­vaa va­paa­ta.

Eri­tyis­ras­kaus­va­paa taas alkaa jo ta­val­lis­ta ras­kaus­va­paa­ta ai­em­min, ja se voi­daan myön­tää, mikäli teet työtä, josta voisi olla si­nul­le tai si­kiöl­le vaaraa. Vaa­ra­te­ki­jöi­tä voivat olla sä­tei­ly, ke­mial­li­set aineet, tart­tu­va tauti tai muu näihin ver­rat­ta­va. Ko­ro­na­vi­rus­ris­kiä ei kui­ten­kaan enää 1.8.2022 läh­tien ole pi­det­ty sel­lai­se­na tart­tu­va­na tau­ti­na, joka oi­keut­tai­si eri­tyis­ras­kaus­va­paa­seen.

Eri­tyis­ras­kaus­va­paan myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on li­säk­si se, ettei työ­nan­ta­ja pysty pois­ta­maan työn vaa­ra­te­ki­jöi­tä tai jär­jes­tä­mään kor­vaa­via työ­teh­tä­viä.

Van­hem­pain­va­paa taas on lapsen syn­nyt­tyä myön­net­tä­vä vapaa lapsen hoi­ta­mi­sek­si.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, mil­loin voi saada ko­ti­hoi­don tukea? Ko­ti­hoi­don­tu­kea voi­daan maksaa alle kol­me­vuo­ti­aan lapsen hoi­dos­ta, mikäli lap­sel­la ei ole kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­to­paik­kaa.

Per­he­va­paa­uu­dis­tus se­li­tet­ty­nä

Edus­kun­ta hy­väk­syi per­he­va­paa­uu­dis­tus­ta kos­ke­vat la­ki­muu­tok­set jou­lu­kuus­sa 2021. Uu­dis­tus astui voi­maan 1.8.2022.

Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sen kes­kei­sim­pi­nä ta­voit­tei­na olivat mies­ten ja nais­ten tasa-arvon edis­tä­mi­nen työ­elä­mäs­sä ja työ- ja perhe-elämän yh­teen­so­vit­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen.

Ennen uu­dis­tus­ta äidit käyt­ti­vät noin 90 pro­sent­tia kai­kis­ta per­he­va­pais­ta. Suurin osa isistä käytti isyys­ra­ha­päi­vis­tään osan, mutta vain noin 20 % käytti pi­det­tä­vis­sä olevat isyys­ra­ha­päi­vän­sä täy­si­mää­räi­ses­ti.

Se, että naiset käyt­tä­vät suu­rim­man osan per­he­va­pais­ta, on vä­lil­li­siä vai­ku­tuk­sia heidän ase­maan­sa työ­mark­ki­noil­la. Suo­mes­sa on yhä ras­kau­teen ja van­hem­muu­teen, kuten per­he­va­pai­den käyt­tä­mi­seen liit­ty­vää syr­jin­tää. Pitkä vapaa vai­kut­taa myös elä­ke­ker­ty­mään ja tu­le­van eläk­keen mää­rään.

Li­säk­si per­he­va­paa­uu­dis­tus päi­vit­ti per­he­va­pai­ta kos­ke­van lain­sää­dän­nön vas­taa­maan ny­ky­ai­kai­sia per­he­muo­to­ja. Ai­em­min lain­sää­dän­tö pe­rus­tui aja­tuk­sel­le avio­lii­tos­sa olevan naisen ja miehen, sekä lasten muo­dos­tams­ta ydin­per­hees­tä. Uusi lain­sää­dän­tö pyrkii huo­mioi­maan mo­ni­muo­toi­sem­mat per­he­ra­ken­teet niin yhden van­hem­man per­heis­tä sa­teen­kaa­ri­per­hei­siin.

Per­he­va­paa ennen uu­dis­tus­ta

Per­he­va­paa­uu­dis­tuk­sel­la van­hem­pain­päi­vä­ra­ha­jär­jes­tel­mä uu­dis­tet­tiin ko­ko­naan.

Ai­em­min ras­kaa­na ole­val­le mak­set­tiin äi­tys­ra­haa 105 päi­vä­ra­ha­päi­väl­tä (n. 4,2 kk). Äi­tiys­va­paa alkoi äidin va­lin­nan mukaan 50-30 ar­ki­päi­vää ennen las­ket­tua aikaa.

Isä taas sai isyys­ra­haa 54 päi­vä­ra­ha­päi­väl­tä (n. 9 vk). Isyys­va­paan sai aloit­taa lapsen syn­ty­män jäl­keen ja siitä 1-18 päivää oli mah­dol­lis­ta käyt­tää samaan aikaan, kun äiti sai äi­tiys­ra­haa.

Isyys­va­paa tuli käyt­tää siihen men­nes­sä, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta. Äi­tiys­ra­haa ei ollut mah­dol­lis­ta luo­vut­taa isälle, eikä isyys­ra­haa äi­dil­le.

Li­säk­si van­hem­mat saivat jakaa kes­ke­nään yh­teen­sä 158 päi­vä­ra­ha­päi­vää (n. 6,3 kk). Tämä van­hem­pain­va­paa alkoi heti äi­tiys­va­paan pää­tyt­tyä. Vapaat tuli käyt­tää siihen men­nes­sä, kunnes lapsi täytti kaksi vuotta.

Ai­em­min äidin oli mah­dol­lis­ta käyt­tää koko 317 ar­ki­päi­vän per­he­va­pais­ta 263 päivää, sillä van­hem­pain­ra­ha­kiin­tiö oli mah­dol­lis­ta jakaa siten, että toinen van­hem­mis­ta käytti koko kiin­tiön.

Lue lisää: Miten adop­tio etenee Suo­mes­sa? ja säh­köi­nen las­ten­suo­je­luil­moi­tus

Omis­tat­te­ko puo­li­so­si kanssa yh­des­sä asun­ton­ne?

Tie­sit­kö, että puo­li­so­si ei peri osuut­ta­si asun­nos­ta kuol­tua­si, vaan lap­se­si pe­ri­vät osuu­te­si? Mikäli lapset ovat alai­käi­siä, heidän pe­rin­töään ja etuaan valvoo edun­val­vo­ja.

Edun­val­vo­ja voi katsoa, että asun­non myynti on lasten edun vas­tais­ta. Myös siinä ta­pauk­ses­sa, että eloon jäävä puo­li­so ei kykene hoi­ta­maan asun­nos­ta ai­heu­tu­via kuluja yksin.

Te­ke­mäl­lä tes­ta­men­tin voi päät­tää, että puo­li­so­si perii osuu­te­si asun­nos­ta. Tämä hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti per­hee­si arkea.

Per­he­va­paa uu­dis­tuk­sen jäl­keen

Nyt laissa ei en­sin­nä­kään ero­tel­la erik­seen äi­tys­ra­haa ja isyys­ra­haa, vaan il­mauk­set ovat su­ku­puo­li­neut­raa­le­ja. Äitiys- ja isyys­ra­ho­jen sijaan laissa pu­hu­taan ras­kaa­na ole­val­le tar­koi­te­tus­ta ras­kaus­ra­has­ta sekä ylei­sem­mäl­lä ta­sol­la van­hem­pain­ra­has­ta.

Lain su­ku­puo­li­neut­raa­leil­la il­mai­suil­la myös sa­teen­kaa­ri­per­heet pys­ty­tään ot­taa­maan en­tis­tä pa­rem­min huo­mioon.

Uu­dis­tuk­sel­la per­he­va­pai­den määrää kas­va­tet­tiin ja niiden käyt­töä jous­ta­voi­tet­tiin. Kun ai­kai­sem­min per­he­va­pai­den yh­teis­mää­rä oli yli 11 kuu­kaut­ta, on se nyt yli 13 kuu­kaut­ta.

Uu­dis­tuk­sen myötä per­he­va­paat on li­säk­si mah­dol­lis­ta käyt­tää useam­mas­sa ly­hyes­sä osassa.

Ras­kaa­na oleva on nyt oi­keu­tet­tu 40 ras­kaus­ra­ha­päi­vään (6,5 vk). Ras­kaus­va­paa on mah­dol­lis­ta aloit­taa ai­kai­sin­taan 30 ar­ki­päi­vää ennen las­ket­tua aikaa. Ras­kaus­va­paa on siis mah­dol­lis­ta aloit­taa ai­em­paa myö­hem­min.

Lapsen syn­ty­män jäl­keen mo­lem­mil­le van­hem­mil­le on li­säk­si va­rat­tu 160 ar­ki­päi­vän (n. 6,5 kk) van­hem­pain­va­paa­kiin­tiö. Tästä kiin­tiös­tä on mah­dol­lis­ta luo­vut­taa toi­sel­le van­hem­mal­le enin­tään 63 päivää (10,5 vk).

Ai­kai­sem­paan ver­rat­tu­na toinen van­hem­pi ei siis enää voi käyt­tää koko van­hem­pain­va­paa­kiin­tiö­tä yksin. Tällä kan­nus­te­taan myös isiä jää­mään ma­ta­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä per­he­va­paal­le.

Tästä huo­li­mat­ta äidin on edel­leen mah­dol­lis­ta hoitaa lasta kotona saman 263 ar­ki­päi­vän ajan, mikäli van­hem­mis­ta toinen luo­vut­taa tälle omasta van­hem­pian­va­paa­kiin­tiös­tään kaikki mah­dol­li­set 63 päivää.

Uu­dis­tus ei siten muut­ta­nut ras­kaa­na olleen äidin asemaa va­pai­den käy­tös­sä, mutta lisäsi toisen van­hem­man mah­dol­li­suut­ta olla pi­dem­pään per­he­va­paal­la.

Van­hem­pain­va­paat tulee en­ti­sen tapaan käyt­tää siihen men­nes­sä, kunnes lapsi täyt­tää kaksi vuotta.

Lue lisää: Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa? ja Mitä tar­koit­taa yh­teis­ta­lous?

Pidä per­hees­tä­si huolta – laadi la­kia­sia­kir­jat Aa­tok­ses­sa

Onko si­nul­la­kin monia va­kuu­tuk­sia siltä va­ral­ta, että jotain ta­pah­tui­si? Va­kuu­tuk­set tur­vaa­vat, jos jotain ta­pah­tuu.

Me kui­ten­kin kaikki van­he­nem­me väis­tä­mät­tä eikä tu­le­vai­suut­ta voi aina suun­ni­tel­la niin hyvin kuin ha­luai­sim­me.

La­kia­sia­kir­jat aut­ta­vat sinua te­ke­mään vai­keat pää­tök­set etu­kä­teen ja vai­kut­ta­maan siihen, miten haluat asioi­den me­ne­vän.

Alla tär­keim­piä la­kia­sia­kir­jo­ja

• Edun­val­von­ta­val­tuu­tus – kuka hoitaa asioi­ta­si, kun et itse siihen kykene sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi?
• Avio­eh­to – miten omai­suu­te­si jae­taan avio­eros­sa tai kuo­le­mas­sa? Tie­sit­kö, että avio­eh­to auttaa myös tur­vaa­maan eloon­jää­neen puo­li­son ta­lout­ta?
• Tes­ta­ment­ti – tie­sit­kö, että puo­li­so­si ei au­to­maat­ti­ses­ti peri sinua? Jos teillä on alai­käi­siä lapsia, usein kan­nat­taa tes­ta­men­ta­ta vä­hin­tään oma osuus yh­tei­ses­tä ko­dis­ta puo­li­sol­le, mikä hel­pot­taa arjen jär­jes­tä­mis­tä kuo­le­man ta­pauk­ses­sa.
• Hoi­to­tah­to – onko elämän laatu si­nul­le tär­kem­pää kuin pituus? Ha­luat­ko, että elä­mää­si yl­lä­pi­de­tään kei­no­te­koi­ses­ti?

Luot tär­keim­mät la­kia­sia­kir­jat edul­li­ses­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa heti.

Lue lisää

• Mil­loin park­ki­sak­ko on ai­hee­ton?
• Näin laadit alai­käi­sen mat­kus­tus­lu­pa-asia­kir­jan
• Mikä on haas­te­ha­ke­mus?