Alai­käi­nen pe­ril­li­nen

grandma.jpeg
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
31.5.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Alai­käi­nen pe­ril­li­nen tar­vit­see edun­val­vo­jan, joka turvaa lapsen oi­keutta ja etua. Huol­taja voi olla edun­val­voja, mikäli ei ole itse es­teel­li­nen.

Alai­käi­nen lapsi eli alle 18-vuo­tias hen­kilö voi saada pe­rin­töä tes­ta­men­tilla tai pe­rin­tö­kaa­ren mukaan. Lapsen saamaa pe­rin­töä hoi­ta­vat ta­val­li­sesti hänen van­hem­pansa.

Toi­si­naan van­hempi tai van­hem­mat voivat olla es­teel­li­siä hoi­ta­maan lapsen pe­rin­töä. Es­teel­li­syys voi tar­koit­taa esi­mer­kiksi sitä, että myös van­hem­mat ovat kuo­lin­pe­sän osak­kaita.

Es­teel­li­syys­ti­lan­teessa tuo­miois­tuin määrää lap­selle edun­val­vo­jan, joka valvoo alai­käi­sen etua pe­rin­nön­jaossa.

Alai­käi­nen kuo­lin­pe­sän osakas

Alai­käi­sen kuo­lin­pe­sän osak­kaan asema eroaa hieman muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ase­masta. Alai­käi­sellä ei ole ikänsä puo­lesta täysiä val­tuuk­sia, joten hän ei voi edus­taa it­se­ään.

Alai­käi­syy­tensä takia lapsi tar­vit­see it­sel­leen edun­val­vo­jan, joka edus­taa lasta ja hänen oi­keuk­si­aan kuo­lin­pe­sässä.

Mil­loin huol­ta­jat ovat es­teel­li­siä edun­val­vo­jaksi?

Jos alai­käi­nen tes­ta­men­tin­saaja ja hänen toinen tai mo­lem­mat edun­val­von­jansa ovat saman kuo­lin­pe­sän osak­kaita, ovat he es­teel­li­siä edun­val­vo­jaksi.

Es­teel­li­syys­ta­pauk­sessa alai­käi­selle pitää hakea edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rää­mistä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta tes­ta­men­tin tie­dok­sian­toa varten.

Lupa pe­rin­nön­ja­koon hae­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tosta, kun alai­käi­nen perijä

Lupaa pe­rin­nön­ja­koon haet­taessa tulee liit­tää mukaan myös muita do­ku­ment­teja. Lupa kan­nat­taa hakea hy­vissä ajoin.

Näitä do­ku­ment­teja tar­vi­taan

  • Mah­dol­li­nen tes­ta­mentti ja tie­dok­sian­to­to­dis­tus tai lain­voi­mai­suus­to­dis­tus
  • Sel­vi­tys kuo­lin­pe­sän ti­lasta
  • Sel­vi­tys omai­suu­den käy­västä ar­vos­taYli 15-vuo­ti­aan kir­jal­li­nen mie­li­pide asiasta
  • Pe­ru­kirja pe­rit­tä­vän jäl­keen
  • Mah­dol­li­nen avio­ehto
  • Luon­nos osi­tuk­sesta, erot­te­luso­pi­muk­sesta tai pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­sesta

Edun­val­vo­jan si­jai­sen vaa­ti­muk­set

Edun­val­voja tar­vit­see si­jai­sen, mikäli hän on es­teel­li­nen hoi­ta­masta teh­tä­väänsä. Hyvän edun­val­vo­jan si­jai­sen omi­nai­suu­det ovat taito, ko­ke­mus sekä riip­pu­mat­to­muus.

Edun­val­vo­jan si­jai­selle ei ole an­nettu tark­koja vaa­ti­muk­sia. Laki hol­hous­toi­mesta (442/1999) mää­rit­te­lee, että teh­tä­vään so­pi­vuutta ar­vioi­taessa ote­taan huo­mioon teh­tä­vän laatu sekä edun­val­vo­jaksi esi­te­tyn hen­ki­lön taito ja ko­ke­mus hoitaa vas­taa­via asioita.

Käy­tän­nössä edun­val­vo­jalla tulisi olla ko­ke­musta ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sesta, koska edun­val­vo­jan teh­tävä kuo­lin­pe­sässä on alai­käi­sen pe­ril­li­sen ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen.

Edun­val­vo­jan si­jai­sen pitää kui­ten­kin olla

  • Yli 18-vuo­tias ja täy­si­val­tai­nen
  • Teh­tä­vään sopiva
  • Hänen tulee antaa teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen suos­tu­mus
  • Edun­val­vo­jan si­jai­seksi voi­daan mää­rätä su­ku­lai­nen, jos hän ei ole es­teel­li­nen.

Miten edun­val­vo­jan si­jaista hae­taan?

Edun­val­vo­jan si­jaista hae­taan eri ta­valla riip­puen siitä, että kuka edun­val­vo­jan si­jaista hakee. Hakija voi olla lapsen huol­taja tai muu hen­kilö.

Lapsen huol­taja hakee edun­val­vo­jan si­jaista

Alai­käi­selle hae­taan edun­val­vo­jan si­jaista hol­hous­vi­ran­omai­selta eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tosta. Ha­ke­mus teh­dään kir­jal­li­sesti ja mukaan lii­te­tään teh­tä­vään eh­do­tet­ta­van suos­tu­mus asiaan.

Voit ladata Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton verk­ko­si­vuilta ha­ke­muk­sen edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rä­mi­seksi sekä suos­tu­muk­sen edun­val­vo­jan si­jai­seksi.

Muu kuin lapsen huol­taja hakee edun­val­vo­jan si­jaista

Kun muu hen­kilö kuin huol­taja hakee alai­käi­selle lap­selle edun­val­vo­jan si­jaista, hae­taan sitä sil­loin kä­rä­jä­oi­keu­desta.

Edun­val­vo­jan si­jai­nen edus­taa alai­käistä ai­noas­taan ni­men­omai­sesti mää­rä­tyssä teh­tä­vässä. Si­jai­sen mää­rää­mi­nen ei siis lak­kauta var­si­nai­sen edun­val­vo­jan teh­tä­vää.

Var­si­nai­nen edun­val­voja, eli yleensä lapsen huol­taja, on vas­tuussa edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rä­mi­sen jäl­keen kai­kista muista edun­val­vo­jalle kuu­lu­vista teh­tä­vistä.

Pe­run­kir­jan toi­mit­ta­mi­nen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle

Alai­käi­sen lapsen edun­val­vo­jan teh­tä­vänä on myös toi­mit­taa jäl­jen­nös pe­run­kir­jasta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle.

Jäl­jen­nös pe­ru­kir­jasta tulee toi­mit­taa kuu­kau­den ku­luessa, kun pe­run­kir­joi­tus on toi­mi­tettu.

Alai­käi­sen pe­rin­nön il­moit­ta­mi­nen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle

Jos alai­käi­sen lapsen saaman pe­rin­nön määrä ylit­tää 20 000 euroa, tulee pe­rin­nöstä il­moit­taa itse Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle.

Alai­käi­sen edun­val­voja on kiin­nos­tu­nut vain lapsen edusta ja oi­keu­desta

Lesken oi­keu­det ovat ra­jal­li­set puo­li­son kuol­tua, mikäli puo­li­soilla ei ole ollut avio­eh­toa tai tes­ta­ment­tia.

Eri­tyi­sesti on­gel­maksi muo­dos­tuu, mikäli lapsi perii puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­tuk­sessa olleen asun­non puo­lik­kaan eikä leski pysty mak­sa­maan lai­nan­ly­hen­nyk­siä.

Esi­merkki 1: Alai­käi­sen edun­val­voja ja leski

Alai­käi­sen lapsen edun­val­voja valvoo lapsen oi­keutta ja etua pe­rin­nön­jaossa.

Ti­lan­teessa, jossa per­heen toinen van­hempi kuolee, perii vai­na­jan lapsi tai lapset hänen omai­suu­tensa, mikäli vai­na­jalla ei ole ollut tes­ta­ment­tia tai avio­eh­toa.

Jos leski ja vai­naja ovat omis­ta­neet asun­non puo­liksi, perii vai­na­jan lapsi asun­non toisen puo­lis­kon. Alai­käi­nen lapsi voi siis omis­taa puolet asun­nosta.

Puo­li­son kuol­tua myös ko­ti­ta­lou­den tulot pie­ne­vät, jol­loin lai­nan­ly­hen­nyk­sistä voi olla vai­keaa sel­viy­tyä. Vaikka lapsi omis­taa puolet asun­nosta, ei hä­nellä kui­ten­kaan ole sään­nöl­li­siä tuloja, joten hän ei voi osal­lis­tua asun­non ku­lu­jen mak­sa­mi­seen.

Jotta puo­liso voisi myydä asun­non, pitää hänen kysyä lupaa alai­käi­sen lapsen edun­val­vo­jalta, joka päät­tää onko asun­non myy­mi­nen lapsen edun mu­kaista vai ei.

Alai­käi­nen pe­rin­nön­saaja hyötyy alai­käis­vä­hen­nyk­sestä

Jos pe­rin­nön­saaja on alle 18-vuo­tias ja suo­raan ale­ne­vassa pol­vessa pe­ril­li­nen, voi hän käyt­tää alai­käis­vä­hen­nyk­sen. Alai­käis­vä­hen­nys on 60 000 euroa, ja se vä­hen­ne­tään ve­ro­na­lai­sesta pe­rin­tö­osuu­desta.

Jos pe­rin­tö­osuus jää vä­hen­nyk­sen te­ke­mi­sen jäl­keen vielä alle 20 000 euroa, ei pe­rin­tö­ve­roa tar­vitse maksaa lain­kaan. Alai­käi­sen ei tar­vitse vaatia vä­hen­nystä, vaan se teh­dään au­to­maat­ti­sesti.

Alai­käi­syys­vä­hen­nys on aina pe­rin­nön­saa­jalle hen­ki­lö­koh­tai­nen.

Lue lisää rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keu­det

Hoida la­kia­siat ker­ralla kun­toon Aa­tok­sella

Te­ke­mällä avio­eh­don ja tes­ta­men­tin voit pa­ran­taa lesken ja alai­käis­ten las­tesi asemaa. Voit vai­kut­taa suo­raan siihen, että kuka perii omai­suu­tesi ja min­kä­lai­sin ehdoin.

Aatos on suo­ma­lai­nen verk­ko­pal­velu, jonka kautta luot yk­si­löl­li­set la­kia­sia­kir­jat het­kessä. Pal­velu kar­toit­taa ensin taus­ta­tie­toja, toi­veita ja vaa­ti­muk­sia. Voit lisätä esi­mer­kiksi tes­ta­ment­tiin eri­lai­sia omai­suuk­sia, kuten auton tai ke­sä­mö­kin, ja tes­ta­men­tata sen ha­lua­mal­lesi hen­ki­lölle tai hen­ki­löille.

Rää­tä­löity la­kia­sia­kirja maksaa vain 69 €. Mikäli laadit sa­malla kertaa useam­man asia­kir­jan, saat alen­nuk­sen.

Sinun ei tar­vitse käydä la­ki­toi­mis­tossa eikä maksaa asian­ajo­toi­mis­to­jen kal­lista tun­ti­ve­loi­tusta. Tes­ta­mentti ja avio­ehto luon­nis­tu­vat omalta ko­ti­soh­valta. Voit tu­los­taa asia­kir­jat heti. Aa­tok­sen ju­ris­tit an­ta­vat myös aina il­maista la­ki­neu­von­taa pal­ve­lui­himme liit­tyen.

Tu­tustu Aa­tok­sen pal­ve­luun ja hoida la­kia­siat ker­ralla kun­toon.