Alaikäinen eli alle 18-vuotias voi periä sekä testamentilla että perintökaaren nojalla, mutta hän ei voi itse hallita perintöään. Lasta edustaa yleensä huoltaja. Jos huoltaja on saman kuolinpesän osakas, lapselle on haettava edunvalvojan sijainen. Ositus ja perinnönjako vaativat lisäksi DVV:n luvan, joka maksaa 254–614 euroa vuonna 2026. Perukirjan jäljennös on toimitettava DVV:lle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Esteellisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös vanhemmat ovat saman kuolinpesän osakkaita. Tällöin he eivät voi edustaa lasta perinnönjaossa, vaan lapselle määrätään edunvalvojan sijainen, joka valvoo alaikäisen etua.
Alaikäinen kuolinpesän osakas
Alaikäisen kuolinpesän osakkaan asema eroaa hieman muiden kuolinpesän osakkaiden asemasta. Alaikäisellä ei ole ikänsä puolesta täysiä valtuuksia, joten hän ei voi edustaa itseään.
Alaikäisyytensä takia lapsi tarvitsee itselleen edunvalvojan, joka edustaa lasta ja hänen oikeuksiaan kuolinpesässä.
Milloin huoltajat ovat esteellisiä edunvalvojaksi?
Jos alaikäinen perillinen tai testamentinsaaja ja hänen toinen tai molemmat edunvalvojansa ovat saman kuolinpesän osakkaita, ovat edunvalvojat esteellisiä edustamaan lasta.
Esteellisyystapauksessa alaikäiselle pitää hakea edunvalvojan sijaisen määräämistä Digi- ja väestötietovirastolta esimerkiksi perinnönjakoa, ositusta ja testamentin tiedoksiantoa varten. Sijaisen määrääminen maksaa DVV:ssä 130 euroa vuonna 2026.
Lupa perinnönjakoon haetaan Digi- ja väestötietovirastosta, kun perillinen on alaikäinen
Edunvalvoja tarvitsee DVV:n luvan alaikäisen puolesta tehtävään ositukseen ja perinnönjakoon, jos jakoa ei tee tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Itse perunkirjoituksen toimittamiseen lupaa ei tarvita.
Lupa maksaa vuonna 2026 jaettavan nettovarallisuuden mukaan (DVV):
- enintään 85 000 euron omaisuudesta lupa maksaa 254 euroa
- 85 001–170 000 euron omaisuudesta 445 euroa
- yli 170 000 euron omaisuudesta 614 euroa
Myös perinnöstä luopuminen ja asunnon myynti alaikäisen puolesta vaativat DVV:n luvan, joka maksaa 254 euroa. Lupa myönnetään vain, jos oikeustoimi on lapsen edun mukainen. Alaikäinen ei siis voi itse kieltäytyä perinnöstä, eikä huoltaja voi tehdä sitä vapaasti hänen puolestaan.
Lupaa perinnönjakoon haettaessa tulee liittää mukaan myös muita dokumentteja. Lupa kannattaa hakea hyvissä ajoin.
Näitä dokumentteja tarvitaan
- Mahdollinen testamentti ja tiedoksiantotodistus tai lainvoimaisuustodistus
- Selvitys kuolinpesän tilasta
- Selvitys omaisuuden käyvästä arvosta
- Yli 15-vuotiaan kirjallinen mielipide asiasta
- Perukirja perittävän jälkeen
- Mahdollinen avioehto
- Luonnos osituksesta, erottelusopimuksesta tai perinnönjakosopimuksesta
Edunvalvojan sijaisen vaatimukset
Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, mikäli hän on esteellinen hoitamaan tehtäväänsä. Hyvän edunvalvojan sijaisen ominaisuudet ovat taito, kokemus sekä riippumattomuus.
Edunvalvojan sijaiselle ei ole annettu tarkkoja vaatimuksia. Laki holhoustoimesta (442/1999) määrittelee, että tehtävään sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän laatu sekä edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus hoitaa vastaavia asioita.
Käytännössä edunvalvojalla tulisi olla kokemusta taloudellisten asioiden hoitamisesta, koska edunvalvojan tehtävä kuolinpesässä on alaikäisen perillisen taloudellisten asioiden hoitaminen.
Edunvalvojan sijaisen pitää kuitenkin olla
- Yli 18-vuotias ja täysivaltainen
- Tehtävään sopiva
- Hänen tulee antaa tehtävän hoitamiseen suostumus
- Edunvalvojan sijaiseksi voidaan määrätä sukulainen, jos hän ei ole esteellinen.
Miten edunvalvojan sijaista haetaan?
Edunvalvojan sijaista haetaan eri tavalla riippuen siitä, että kuka edunvalvojan sijaista hakee. Hakija voi olla lapsen huoltaja tai muu henkilö.
Lapsen huoltaja hakee edunvalvojan sijaista
Alaikäiselle haetaan edunvalvojan sijaista holhousviranomaiselta eli Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemus tehdään kirjallisesti ja mukaan liitetään tehtävään ehdotettavan suostumus asiaan.
Voit ladata Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta hakemuksen edunvalvojan sijaisen määräämiseksi sekä suostumuksen edunvalvojan sijaiseksi.
Muu kuin lapsen huoltaja hakee edunvalvojan sijaista
Kun muu henkilö kuin huoltaja hakee alaikäiselle lapselle edunvalvojan sijaista, haetaan sitä silloin käräjäoikeudesta.
Edunvalvojan sijainen edustaa alaikäistä ainoastaan nimenomaisesti määrätyssä tehtävässä. Sijaisen määrääminen ei siis lakkauta varsinaisen edunvalvojan tehtävää.
Varsinainen edunvalvoja, eli yleensä lapsen huoltaja, on vastuussa edunvalvojan sijaisen määräämisen jälkeen kaikista muista edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä.
Perukirjan toimittaminen Digi- ja väestötietovirastolle
Alaikäisen lapsen edunvalvojan tehtävänä on myös toimittaa jäljennös perukirjasta Digi- ja väestötietovirastolle.
Jäljennös perukirjasta tulee toimittaa kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on toimitettu.
Alaikäisen perinnön ilmoittaminen Digi- ja väestötietovirastolle
Jos alaikäisen omaisuuden arvo perintöosuus mukaan lukien on vähintään 20 000 euroa, lapsi merkitään DVV:n ylläpitämään holhousasioiden rekisteriin. Ilmoita perinnöstä DVV:lle, jos tämä raja ylittyy.
Alaikäisen edunvalvoja on kiinnostunut vain lapsen edusta ja oikeudesta
Lesken oikeudet ovat rajalliset puolison kuoltua, mikäli puolisoilla ei ole ollut avioehtoa tai testamenttia.
Erityisesti ongelmaksi muodostuu, mikäli lapsi perii puolisoiden yhteisomistuksessa olleen asunnon puolikkaan eikä leski pysty maksamaan lainanlyhennyksiä.
Esimerkki 1: Alaikäisen edunvalvoja ja leski
Alaikäisen lapsen edunvalvoja valvoo lapsen oikeutta ja etua perinnönjaossa.
Tilanteessa, jossa perheen toinen vanhempi kuolee, perii vainajan lapsi tai lapset hänen omaisuutensa, mikäli vainajalla ei ole ollut testamenttia tai avioehtoa.
Jos leski ja vainaja ovat omistaneet asunnon puoliksi, perii vainajan lapsi asunnon toisen puoliskon. Alaikäinen lapsi voi siis omistaa puolet asunnosta.
Puolison kuoltua myös kotitalouden tulot pienenevät, jolloin lainanlyhennyksistä voi olla vaikeaa selviytyä. Vaikka lapsi omistaa puolet asunnosta, ei hänellä kuitenkaan ole säännöllisiä tuloja, joten hän ei voi osallistua asunnon kulujen maksamiseen.
Jotta leski voisi myydä asunnon, tarvitaan alaikäisen osuuden myyntiin edunvalvojan sijainen sekä Digi- ja väestötietoviraston lupa. Asunnon myynti alaikäisen puolesta on luvanvarainen oikeustoimi, ja lupa maksaa 254 euroa vuonna 2026.
Alaikäinen perinnönsaaja hyötyy alaikäisvähennyksestä
Jos perinnönsaaja on alle 18-vuotias ja suoraan alenevassa polvessa perillinen, voi hän käyttää alaikäisyysvähennyksen. Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa, ja se vähennetään veronalaisesta perintöosuudesta.
Jos perintöosuus jää vähennyksen tekemisen jälkeen alle 30 000 euron, ei perintöveroa tarvitse maksaa lainkaan. Tämä verottoman perinnön raja koskee tilanteita, joissa perittävä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Aiemmin kuolleiden jälkeen raja on 20 000 euroa. Alaikäisen ei tarvitse vaatia vähennystä, vaan se tehdään automaattisesti.
Alaikäisyysvähennys on aina perinnönsaajalle henkilökohtainen.
Lue lisää rintaperillisen oikeudet
Hoida lakiasiat kerralla kuntoon Aatoksella
Tekemällä avioehdon ja testamentin voit parantaa lesken ja alaikäisten lastesi asemaa. Voit vaikuttaa suoraan siihen, että kuka perii omaisuutesi ja minkälaisin ehdoin.
Aatos on suomalainen verkkopalvelu, jonka kautta luot yksilölliset lakiasiakirjat hetkessä. Palvelu kartoittaa ensin taustatietoja, toiveita ja vaatimuksia. Voit lisätä esimerkiksi testamenttiin erilaisia omaisuuksia, kuten auton tai kesämökin, ja testamentata sen haluamallesi henkilölle tai henkilöille.
Räätälöity lakiasiakirja maksaa vain 79 €. Mikäli laadit samalla kertaa useamman asiakirjan, saat alennuksen.
Sinun ei tarvitse käydä lakitoimistossa eikä maksaa asianajotoimistojen kallista tuntiveloitusta. Testamentti ja avioehto luonnistuvat omalta kotisohvalta. Myös perunkirjoituksen voit hoitaa Aatoksella alusta loppuun verkossa. Voit tulostaa asiakirjat heti. Aatoksen juristit antavat myös aina ilmaista lakineuvontaa palveluihimme liittyen.
Tutustu Aatoksen palveluun ja hoida lakiasiat kerralla kuntoon.

