Alai­käi­nen pe­ril­li­nen

grandma.jpeg
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
31.5.2022 ● 3 minuuttia
Alaikäinen perillinen tarvitsee edunvalvojan, joka turvaa lapsen oikeutta ja etua. Huoltaja voi olla edunvalvoja, mikäli ei ole itse esteellinen.

Alai­käi­nen lapsi eli alle 18-vuo­tias hen­ki­lö voi saada pe­rin­töä tes­ta­men­til­la tai pe­rin­tö­kaa­ren mukaan. Lapsen saamaa pe­rin­töä hoi­ta­vat ta­val­li­ses­ti hänen van­hem­pan­sa.

Toi­si­naan van­hem­pi tai van­hem­mat voivat olla es­teel­li­siä hoi­ta­maan lapsen pe­rin­töä. Es­teel­li­syys voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että myös van­hem­mat ovat kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta.

Es­teel­li­syys­ti­lan­tees­sa tuo­miois­tuin määrää lap­sel­le edun­val­vo­jan, joka valvoo alai­käi­sen etua pe­rin­nön­jaos­sa.

Alai­käi­nen kuo­lin­pe­sän osakas

Alai­käi­sen kuo­lin­pe­sän osak­kaan asema eroaa hieman muiden kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ase­mas­ta. Alai­käi­sel­lä ei ole ikänsä puo­les­ta täysiä val­tuuk­sia, joten hän ei voi edus­taa it­se­ään.

Alai­käi­syy­ten­sä takia lapsi tar­vit­see it­sel­leen edun­val­vo­jan, joka edus­taa lasta ja hänen oi­keuk­si­aan kuo­lin­pe­säs­sä.

Mil­loin huol­ta­jat ovat es­teel­li­siä edun­val­vo­jak­si?

Jos alai­käi­nen tes­ta­men­tin­saa­ja ja hänen toinen tai mo­lem­mat edun­val­von­jan­sa ovat saman kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta, ovat he es­teel­li­siä edun­val­vo­jak­si.

Es­teel­li­syys­ta­pauk­ses­sa alai­käi­sel­le pitää hakea edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rää­mis­tä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta tes­ta­men­tin tie­dok­sian­toa varten.

Lupa pe­rin­nön­ja­koon hae­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta, kun alai­käi­nen perijä

Lupaa pe­rin­nön­ja­koon haet­taes­sa tulee liit­tää mukaan myös muita do­ku­ment­te­ja. Lupa kan­nat­taa hakea hy­vis­sä ajoin.

Näitä do­ku­ment­te­ja tar­vi­taan

  • Mah­dol­li­nen tes­ta­ment­ti ja tie­dok­sian­toto­dis­tus tai lain­voi­mai­suus­to­dis­tus
  • Sel­vi­tys kuo­lin­pe­sän ti­las­ta
  • Sel­vi­tys omai­suu­den käy­väs­tä ar­vos­taY­li 15-vuo­ti­aan kir­jal­li­nen mie­li­pi­de asias­ta
  • Pe­ru­kir­ja pe­rit­tä­vän jäl­keen
  • Mah­dol­li­nen avio­eh­to
  • Luon­nos osi­tuk­ses­ta, erot­te­luso­pi­muk­ses­ta tai pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­ses­ta

Edun­val­vo­jan si­jai­sen vaa­ti­muk­set

Edun­val­vo­ja tar­vit­see si­jai­sen, mikäli hän on es­teel­li­nen hoi­ta­mas­ta teh­tä­vään­sä. Hyvän edun­val­vo­jan si­jai­sen omi­nai­suu­det ovat taito, ko­ke­mus sekä riip­pu­mat­to­muus.

Edun­val­vo­jan si­jai­sel­le ei ole an­net­tu tark­ko­ja vaa­ti­muk­sia. Laki hol­hous­toi­mes­ta (442/1999) mää­rit­te­lee, että teh­tä­vään so­pi­vuut­ta ar­vioi­taes­sa ote­taan huo­mioon teh­tä­vän laatu sekä edun­val­vo­jak­si esi­te­tyn hen­ki­lön taito ja ko­ke­mus hoitaa vas­taa­via asioi­ta.

Käy­tän­nös­sä edun­val­vo­jal­la tulisi olla ko­ke­mus­ta ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta, koska edun­val­vo­jan teh­tä­vä kuo­lin­pe­säs­sä on alai­käi­sen pe­ril­li­sen ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­nen.

Edun­val­vo­jan si­jai­sen pitää kui­ten­kin olla

  • Yli 18-vuo­tias ja täy­si­val­tai­nen
  • Teh­tä­vään sopiva
  • Hänen tulee antaa teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen suos­tu­mus
  • Edun­val­vo­jan si­jai­sek­si voi­daan mää­rä­tä su­ku­lai­nen, jos hän ei ole es­teel­li­nen.

Miten edun­val­vo­jan si­jais­ta hae­taan?

Edun­val­vo­jan si­jais­ta hae­taan eri ta­val­la riip­puen siitä, että kuka edun­val­vo­jan si­jais­ta hakee. Hakija voi olla lapsen huol­ta­ja tai muu hen­ki­lö.

Lapsen huol­ta­ja hakee edun­val­vo­jan si­jais­ta

Alai­käi­sel­le hae­taan edun­val­vo­jan si­jais­ta hol­hous­vi­ran­omai­sel­ta eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta. Ha­ke­mus teh­dään kir­jal­li­ses­ti ja mukaan lii­te­tään teh­tä­vään eh­do­tet­ta­van suos­tu­mus asiaan.

Voit ladata Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton verk­ko­si­vuil­ta ha­ke­muk­sen edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rä­mi­sek­si sekä suos­tu­muk­sen edun­val­vo­jan si­jai­sek­si.

Muu kuin lapsen huol­ta­ja hakee edun­val­vo­jan si­jais­ta

Kun muu hen­ki­lö kuin huol­ta­ja hakee alai­käi­sel­le lap­sel­le edun­val­vo­jan si­jais­ta, hae­taan sitä sil­loin kä­rä­jä­oi­keu­des­ta.

Edun­val­vo­jan si­jai­nen edus­taa alai­käis­tä ai­noas­taan ni­men­omai­ses­ti mää­rä­tys­sä teh­tä­väs­sä. Si­jai­sen mää­rää­mi­nen ei siis lak­kau­ta var­si­nai­sen edun­val­vo­jan teh­tä­vää.

Var­si­nai­nen edun­val­vo­ja, eli yleen­sä lapsen huol­ta­ja, on vas­tuus­sa edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rä­mi­sen jäl­keen kai­kis­ta muista edun­val­vo­jal­le kuu­lu­vis­ta teh­tä­vis­tä.

Pe­run­kir­jan toi­mit­ta­mi­nen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le

Alai­käi­sen lapsen edun­val­vo­jan teh­tä­vä­nä on myös toi­mit­taa jäl­jen­nös pe­run­kir­jas­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le.

Jäl­jen­nös pe­run­kir­jas­ta tulee toi­mit­taa kuu­kau­den ku­lues­sa, kun pe­run­kir­joi­tus on toi­mi­tet­tu.

Alai­käi­sen pe­rin­nön il­moit­ta­mi­nen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le

Jos alai­käi­sen lapsen saaman pe­rin­nön määrä ylit­tää 20 000 euroa, tulee pe­rin­nös­tä il­moit­taa itse Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le.

Alai­käi­sen edun­val­vo­ja on kiin­nos­tu­nut vain lapsen edusta ja oi­keu­des­ta

Lesken oi­keu­det ovat ra­jal­li­set puo­li­son kuol­tua, mikäli puo­li­soil­la ei ole ollut avio­eh­toa tai tes­ta­ment­tia.

Eri­tyi­ses­ti on­gel­mak­si muo­dos­tuu, mikäli lapsi perii puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­tuk­ses­sa olleen asun­non puo­lik­kaan eikä leski pysty mak­sa­maan lai­nan­ly­hen­nyk­siä.

Esi­merk­ki 1: Alai­käi­sen edun­val­vo­ja ja leski

Alai­käi­sen lapsen edun­val­vo­ja valvoo lapsen oi­keut­ta ja etua pe­rin­nön­jaos­sa.

Ti­lan­tees­sa, jossa per­heen toinen van­hem­pi kuolee, perii vain­ajan lapsi tai lapset hänen omai­suu­ten­sa, mikäli vai­na­jal­la ei ole ollut tes­ta­ment­tia tai avio­eh­toa.

Jos leski ja vai­na­ja ovat omis­ta­neet asun­non puo­lik­si, perii vain­ajan lapsi asun­non toisen puo­lis­kon. Alai­käi­nen lapsi voi siis omis­taa puolet asun­nos­ta.

Puo­li­son kuol­tua myös ko­ti­ta­lou­den tulot pie­ne­vät, jol­loin lai­nan­ly­hen­nyk­sis­tä voi olla vai­ke­aa sel­viy­tyä. Vaikka lapsi omis­taa puolet asun­nos­ta, ei hä­nel­lä kui­ten­kaan ole sään­nöl­li­siä tuloja, joten hän ei voi osal­lis­tua asun­non ku­lu­jen mak­sa­mi­seen.

Jotta puo­li­so voisi myydä asun­non, pitää hänen kysyä lupaa alai­käi­sen lapsen edun­val­vo­jal­ta, joka päät­tää onko asun­non myy­mi­nen lapsen edun mu­kais­ta vai ei.

Alai­käi­nen pe­rin­nön­saa­ja hyötyy alai­käis­vä­hen­nyk­ses­tä

Jos pe­rin­nön­saa­ja on alle 18-vuo­tias ja suo­raan ale­ne­vas­sa pol­ves­sa pe­ril­li­nen, voi hän käyt­tää alai­käis­vä­hen­nyk­sen. Alai­käis­vä­hen­nys on 60 000 euroa, ja se vä­hen­ne­tään ve­ro­na­lai­ses­ta pe­rin­tö­osuu­des­ta.

Jos pe­rin­tö­osuus jää vä­hen­nyk­sen te­ke­mi­sen jäl­keen vielä alle 20 000 euroa, ei pe­rin­tö­ve­roa tar­vit­se maksaa lain­kaan. Alai­käi­sen ei tar­vit­se vaatia vä­hen­nys­tä, vaan se teh­dään au­to­maat­ti­ses­ti.

Alai­käi­syys­vä­hen­nys on aina pe­rin­nön­saa­jal­le hen­ki­lö­koh­tai­nen.

Lue lisää rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keu­det

Hoida la­ki­asiat ker­ral­la kun­toon Aa­tok­sel­la

Te­ke­mäl­lä avio­eh­don ja tes­ta­men­tin voit pa­ran­taa lesken ja alai­käis­ten las­te­si asemaa. Voit vai­kut­taa suo­raan siihen, että kuka perii omai­suu­te­si ja min­kä­lai­sin ehdoin.

Aatos on suo­ma­lai­nen verk­ko­pal­ve­lu, jonka kautta luot yk­si­löl­li­set la­kia­sia­kir­jat het­kes­sä. Pal­ve­lu kar­toit­taa ensin taus­ta­tie­to­ja, toi­vei­ta ja vaa­ti­muk­sia. Voit lisätä esi­mer­kik­si tes­ta­ment­tiin eri­lai­sia omai­suuk­sia, kuten auton tai ke­sä­mö­kin, ja tes­ta­men­tata sen ha­lua­mal­le­si hen­ki­löl­le tai hen­ki­löil­le.

Rää­tä­löi­ty la­kia­sia­kir­ja maksaa vain 89 €. Mikäli laadit sa­mal­la kertaa useam­man asia­kir­jan, saat alen­nuk­sen.

Sinun ei tar­vit­se käydä la­ki­toi­mis­tos­sa eikä maksaa asian­ajo­toi­mis­to­jen kal­lis­ta tun­ti­ve­loi­tus­ta. Tes­ta­ment­ti ja avio­eh­to luon­nis­tu­vat omalta ko­ti­soh­val­ta. Voit tu­los­taa asia­kir­jat heti.

Tutus­tu Aa­tok­sen pal­ve­luun ja hoida la­ki­asiat ker­ral­la kun­toon.