Alai­käi­nen pe­ril­li­nen

grandma.jpeg
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
31.5.2022 ● 3 minuuttia
Alaikäinen perillinen tarvitsee edunvalvojan, joka turvaa lapsen oikeutta ja etua. Huoltaja voi olla edunvalvoja, mikäli ei ole itse esteellinen.

Alaikäinen lapsi eli alle 18-vuotias henkilö voi saada perintöä testamentilla tai perintökaaren mukaan. Lapsen saamaa perintöä hoitavat tavallisesti hänen vanhempansa.

Toisinaan vanhempi tai vanhemmat voivat olla esteellisiä hoitamaan lapsen perintöä. Esteellisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös vanhemmat ovat kuolinpesän osakkaita.

Esteellisyystilanteessa tuomioistuin määrää lapselle edunvalvojan, joka valvoo alaikäisen etua perinnönjaossa.

Alaikäinen kuolinpesän osakas

Alaikäisen kuolinpesän osakkaan asema eroaa hieman muiden kuolinpesän osakkaiden asemasta. Alaikäisellä ei ole ikänsä puolesta täysiä valtuuksia, joten hän ei voi edustaa itseään.

Alaikäisyytensä takia lapsi tarvitsee itselleen edunvalvojan, joka edustaa lasta ja hänen oikeuksiaan kuolinpesässä.

Milloin huoltajat ovat esteellisiä edunvalvojaksi?

Jos alaikäinen testamentinsaaja ja hänen toinen tai molemmat edunvalvonjansa ovat saman kuolinpesän osakkaita, ovat he esteellisiä edunvalvojaksi.

Esteellisyystapauksessa alaikäiselle pitää hakea edunvalvojan sijaisen määräämistä Digi- ja väestötietovirastolta testamentin tiedoksiantoa varten.

Lupa perinnönjakoon haetaan Digi- ja väestötietovirastosta, kun alaikäinen perijä

Lupaa perinnönjakoon haettaessa tulee liittää mukaan myös muita dokumentteja. Lupa kannattaa hakea hyvissä ajoin.

Näitä dokumentteja tarvitaan

  • Mahdollinen testamentti ja tiedoksiantotodistus tai lainvoimaisuustodistus
  • Selvitys kuolinpesän tilasta
  • Selvitys omaisuuden käyvästä arvostaYli 15-vuotiaan kirjallinen mielipide asiasta
  • Perukirja perittävän jälkeen
  • Mahdollinen avioehto
  • Luonnos osituksesta, erottelusopimuksesta tai perinnönjakosopimuksesta

Edunvalvojan sijaisen vaatimukset

Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, mikäli hän on esteellinen hoitamasta tehtäväänsä. Hyvän edunvalvojan sijaisen ominaisuudet ovat taito, kokemus sekä riippumattomuus.

Edunvalvojan sijaiselle ei ole annettu tarkkoja vaatimuksia. Laki holhoustoimesta (442/1999) määrittelee, että tehtävään sopivuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän laatu sekä edunvalvojaksi esitetyn henkilön taito ja kokemus hoitaa vastaavia asioita.

Käytännössä edunvalvojalla tulisi olla kokemusta taloudellisten asioiden hoitamisesta, koska edunvalvojan tehtävä kuolinpesässä on alaikäisen perillisen taloudellisten asioiden hoitaminen.

Edunvalvojan sijaisen pitää kuitenkin olla

  • Yli 18-vuotias ja täysivaltainen
  • Tehtävään sopiva
  • Hänen tulee antaa tehtävän hoitamiseen suostumus
  • Edunvalvojan sijaiseksi voidaan määrätä sukulainen, jos hän ei ole esteellinen.

Miten edunvalvojan sijaista haetaan?

Edunvalvojan sijaista haetaan eri tavalla riippuen siitä, että kuka edunvalvojan sijaista hakee. Hakija voi olla lapsen huoltaja tai muu henkilö.

Lapsen huoltaja hakee edunvalvojan sijaista

Alaikäiselle haetaan edunvalvojan sijaista holhousviranomaiselta eli Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemus tehdään kirjallisesti ja mukaan liitetään tehtävään ehdotettavan suostumus asiaan.

Voit ladata Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta hakemuksen edunvalvojan sijaisen määrämiseksi sekä suostumuksen edunvalvojan sijaiseksi.

Muu kuin lapsen huoltaja hakee edunvalvojan sijaista

Kun muu henkilö kuin huoltaja hakee alaikäiselle lapselle edunvalvojan sijaista, haetaan sitä silloin käräjäoikeudesta.

Edunvalvojan sijainen edustaa alaikäistä ainoastaan nimenomaisesti määrätyssä tehtävässä. Sijaisen määrääminen ei siis lakkauta varsinaisen edunvalvojan tehtävää.

Varsinainen edunvalvoja, eli yleensä lapsen huoltaja, on vastuussa edunvalvojan sijaisen määrämisen jälkeen kaikista muista edunvalvojalle kuuluvista tehtävistä.

Perunkirjan toimittaminen Digi- ja väestötietovirastolle

Alaikäisen lapsen edunvalvojan tehtävänä on myös toimittaa jäljennös perunkirjasta Digi- ja väestötietovirastolle.

Jäljennös perunkirjasta tulee toimittaa kuukauden kuluessa, kun perunkirjoitus on toimitettu.

Alaikäisen perinnön ilmoittaminen Digi- ja väestötietovirastolle

Jos alaikäisen lapsen saaman perinnön määrä ylittää 20 000 euroa, tulee perinnöstä ilmoittaa itse Digi- ja väestötietovirastolle.

Alaikäisen edunvalvoja on kiinnostunut vain lapsen edusta ja oikeudesta

Lesken oikeudet ovat rajalliset puolison kuoltua, mikäli puolisoilla ei ole ollut avioehtoa tai testamenttia.

Erityisesti ongelmaksi muodostuu, mikäli lapsi perii puolisoiden yhteisomistuksessa olleen asunnon puolikkaan eikä leski pysty maksamaan lainanlyhennyksiä.

Esimerkki 1: Alaikäisen edunvalvoja ja leski

Alaikäisen lapsen edunvalvoja valvoo lapsen oikeutta ja etua perinnönjaossa.

Tilanteessa, jossa perheen toinen vanhempi kuolee, perii vainajan lapsi tai lapset hänen omaisuutensa, mikäli vainajalla ei ole ollut testamenttia tai avioehtoa.

Jos leski ja vainaja ovat omistaneet asunnon puoliksi, perii vainajan lapsi asunnon toisen puoliskon. Alaikäinen lapsi voi siis omistaa puolet asunnosta.

Puolison kuoltua myös kotitalouden tulot pienevät, jolloin lainanlyhennyksistä voi olla vaikeaa selviytyä. Vaikka lapsi omistaa puolet asunnosta, ei hänellä kuitenkaan ole säännöllisiä tuloja, joten hän ei voi osallistua asunnon kulujen maksamiseen.

Jotta puoliso voisi myydä asunnon, pitää hänen kysyä lupaa alaikäisen lapsen edunvalvojalta, joka päättää onko asunnon myyminen lapsen edun mukaista vai ei.

Alaikäinen perinnönsaaja hyötyy alaikäisvähennyksestä

Jos perinnönsaaja on alle 18-vuotias ja suoraan alenevassa polvessa perillinen, voi hän käyttää alaikäisvähennyksen. Alaikäisvähennys on 60 000 euroa, ja se vähennetään veronalaisesta perintöosuudesta.

Jos perintöosuus jää vähennyksen tekemisen jälkeen vielä alle 20 000 euroa, ei perintöveroa tarvitse maksaa lainkaan. Alaikäisen ei tarvitse vaatia vähennystä, vaan se tehdään automaattisesti.

Alaikäisyysvähennys on aina perinnönsaajalle henkilökohtainen.

Hoida lakiasiat kerralla kuntoon Aatoksella

Tekemällä avioehdon ja testamentin voit parantaa lesken ja alaikäisten lastesi asemaa. Voit vaikuttaa suoraan siihen, että kuka perii omaisuutesi ja minkälaisin ehdoin.

Aatos on suomalainen verkkopalvelu, jonka kautta luot yksilölliset lakiasiakirjat hetkessä. Palvelu kartoittaa ensin taustatietoja, toiveita ja vaatimuksia. Voit lisätä esimerkiksi testamenttiin erilaisia omaisuuksia, kuten auton tai kesämökin, ja testamentata sen haluamallesi henkilölle tai henkilöille.

Räätälöity lakiasiakirja maksaa vain 89 €. Mikäli laadit samalla kertaa useamman asiakirjan, saat alennuksen.

Sinun ei tarvitse käydä lakitoimistossa eikä maksaa asianajotoimistojen kallista tuntiveloitusta. Testamentti ja avioehto luonnistuvat omalta kotisohvalta. Voit tulostaa asiakirjat heti.

Tutustu Aatoksen palveluun ja hoida lakiasiat kerralla kuntoon.