Vel­ka kuo­le­mas­sa - jou­tuvatko pe­ri­jät mak­sa­maan?

Vain­ajan va­ral­li­suus sekä velat mer­ki­tään pe­ru­kir­jaan, jossa eri­tel­lään kaikki vain­ajan omai­suu­det. Pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa käy­dään läpi kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kanssa pe­ru­kir­ja läpi yh­des­sä pe­ril­lis­ten kanssa.

Pe­run­kir­joi­tus täytyy aina – myös sel­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa, että vai­na­ja on ollut va­ra­ton tai vel­kai­nen.

Kuo­lin­pe­säs­sä voi olla kah­den­lais­ta velkaa: vain­ajan velkaa ja kuo­lin­pe­sän velkaa. Vain­ajan velka on syn­ty­nyt hen­ki­lön eläes­sä, kun taas kuo­lin­pe­sän velat puo­les­taan hen­ki­lön kuo­le­man jäl­keen.

Pe­ru­kir­jan kopion lä­het­tä­mi­nen vel­ko­jil­le

Pe­ru­kir­jan kopio kan­nat­taa lä­het­tää vel­ko­jil­le mah­dol­li­sim­man pian. Tämä kan­nat­taa tehdä eri­tyi­ses­ti ta­pauk­ses­sa, jossa kuo­lin­pe­säs­sä on enem­män velkaa kuin varoja.

Vel­ko­jat lo­pet­ta­vat velan pe­rin­nän, kun saavat tiedon vain­ajan ky­vyt­tö­myy­des­tä maksaa velkaa ta­kai­sin.

Lue lisää: Pe­run­kir­joi­tus ja val­ta­kir­ja

Vain­ajan velat mak­se­taan ennen pe­rin­nön­ja­koa

Pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan kun pe­ru­kir­ja on tehty. Ennen var­si­nais­ta pe­rin­nön­ja­ko vain­ajan velat täytyy maksaa pe­säs­tä.

Jos vel­ko­jen maksun jäl­keen vain­ajan omai­suut­ta jää jäl­jel­le, jae­taan loput varat pe­ril­lis­ten, eli kuo­lin­pe­sän osak­kai­den, kesken.

Hau­ta­jais­ten mak­sa­mi­nen vain­ajan va­rois­ta

Ta­val­li­ses­ti hau­ta­jai­set mak­se­taan vain­ajan va­rois­ta. Jos vai­na­ja on va­ra­ton ja vel­kai­nen, ei hau­ta­jai­siin vält­tä­mät­tä ole rahaa. Sil­loin hau­ta­jai­set tu­le­vat omais­ten it­sen­sä mak­set­ta­vak­si.

Kau­pun­gin so­si­aa­li­toi­mel­ta on myös mah­dol­lis­ta hakea avus­tus­ta hau­ta­jai­sia varten. Summa vaih­te­lee kau­pun­kien vä­lil­lä, ja on noin 500–1 000 euron vä­lil­lä.

Kuo­lin­pe­sän aset­ta­mi­nen kon­kurs­siin

Jos kuo­lin­pe­sä on yli­vel­kai­nen tai täysin mak­su­ky­vy­tön, voi kuo­lin­pe­sä ha­keu­tua kon­kurs­siin. Kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sia voi hakea esi­mer­kik­si pe­sän­sel­vit­tä­jä, osakas tai vel­ko­ja.

Kuo­lin­pe­sä voi­daan aset­taa kon­kurs­siin, jos se on tar­peel­lis­ta esi­mer­kik­si pesän laa­juu­den vuoksi tai siksi, että omai­suus täytyy muut­taa ra­hak­si. Myös muu eri­tyi­nen syy kelpaa kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sin edel­ly­tyk­sek­si.

Kuo­lin­pe­sä ase­te­taan tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä kon­kurs­siin. Sil­loin kuo­lin­pe­sän osak­kail­la ei ole enää valtaa sel­vit­tää pesän asioi­ta eikä oi­keut­ta pesän omai­suut­teen.

Vel­ka­vas­tuu – kuka maksaa vain­ajan velat?

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät ole läh­tö­koh­tai­ses­ti vel­vol­li­sia vas­taa­maan vain­ajan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta ve­las­ta.

Mikäli pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta vas­taa­va osakas ei toi­mi­ta pe­run­kir­joi­tus­ta sää­de­tys­sä mää­rä­ajas­sa, voi hän joutua hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen ve­lois­ta. Pe­ru­kir­ja on tär­ke­ää toi­mit­taa kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa vain­ajan kuo­le­mas­ta ve­rot­ta­jal­le. Voit hakea ve­rot­ta­jal­ta li­sä­ai­kaa pe­ru­kir­jan toi­mit­ta­mi­seen, mikäli pe­ru­kir­jan te­ke­mi­nen vii­väs­tyy.

Vel­ka­vas­tuu on mah­dol­li­nen myös ti­lan­tees­sa, jossa pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan liian ai­kai­sin eli kuo­lin­pe­sää ei ole vielä sel­vi­tet­ty. Sil­loin osak­kaan täytyy pa­laut­taa varat, jol­loin hän myös joutuu hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­tuuseen ve­lois­ta.

Pe­sän­sel­vi­tys­vel­ka mak­se­taan erä­päi­vien mukaan

Pe­sän­sel­vi­tys­vel­ka tar­koit­taa esi­mer­kik­si hau­ta­jai­sis­ta tai pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta koos­tu­vis­ta mak­suis­ta. Pe­sän­sel­vi­tys­vel­ka mak­se­taan erä­päi­vän mukaan, kun maksut erään­ty­vät.

Muut velat, kuten pe­sän­sel­vi­tys­vel­ka, mak­se­taan vasta vain­ajan vel­ko­jen maksun jäl­keen.

Vain­ajan velat pe­ru­kir­jas­sa

Vain­ajan kaikki velat mer­ki­tään pe­ru­kir­jaan niin kuin ne olivat kuo­lin­het­kel­lä.

Se, miten vel­ka­taa­kat, hen­ki­lö­ta­kauk­set ja va­kuu­det käy­tän­nös­sä vai­kut­ta­vat kuo­le­man jäl­keen, ovat pe­run­kir­joi­tuk­sen ul­ko­puo­li­nen asia.

Vel­kaan liit­ty­vä asia kan­nat­taa aina tar­kis­taa pan­kis­ta. Jo­kai­sen lainan ehdot saat­ta­vat vaih­del­la huo­mat­ta­vas­ti. Esi­mer­kik­si lai­nas­ta on mah­dol­lis­ta olla yh­teis­vas­tuus­sa, tai lai­naan liit­tyy hen­ki­lö­ta­kaus tai muu vakuus.

Lue lisää: Vain­ajan laskut kuo­le­man jäl­keen

Avio­pa­ri vastaa omista ve­lois­taan asun­to­lai­naa lu­kuu­not­ta­mat­ta

Suo­mes­sa avio­va­ral­li­suus­jär­jes­tel­mä pe­rus­tuu va­ro­jen ja vel­ko­jen eril­li­syy­teen.

Puo­li­soil­la on siis lain no­jal­la suoja tois­ten­sa vel­ko­jil­ta. Lain (234/1929) mukaan kum­pi­kin puo­li­so vastaa omista ve­lois­taan. Poik­keuk­se­na on yh­des­sä otettu velka, kuten yh­tei­nen asun­to­lai­na.

Yh­tei­nen velka vain­ajan kanssa

Vain­ajan ti­lal­le yh­teis­vel­ka­suh­tees­sa tulee kuo­lin­pe­sän. Pe­ru­kir­jaan mer­ki­tään yh­tei­ses­tä lai­nas­ta, esi­mer­kik­si asun­to­lai­nas­ta, vain­ajan vas­tuul­la oleva osa kuo­lin­päi­vä­nä.

Mak­set­ta­vis­ta lai­na­ly­hen­nyk­sis­tä ja ko­rois­ta vastaa kuo­lin­pe­sä yh­des­sä sen hen­ki­lön kanssa, jolla on yh­tei­nen laina vain­ajan kanssa.

Elossa oleva ve­lal­li­nen voi maksaa myös lai­na­ly­hen­nys­tä suu­rem­man osuu­den, kun mitä oma osuu­ten­sa on. Näin elossa oleva ve­lal­li­nen saa ta­kau­tu­mi­soi­keu­den kuo­lin­pe­sään, jol­loin mak­set­tu ly­hen­nys on kuo­lin­pe­sän velkaa.

Jos kuo­lin­pe­sä ei pysty mak­sa­maan kaikki vel­ko­jaan, ei ta­kau­tu­mis­saa­ta­van suo­ri­tus­ta voi käyt­tää.

Yh­tei­nen tili vain­ajan kanssa

Mo­nel­la pa­ris­kun­nal­la tai avio­pa­ril­la on usein yh­tei­siä säästö- tai käyt­tö­ti­le­jä. Pe­ru­kir­jaan tulee mer­ki­tä kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suus ja velat sel­lai­se­na, kun ne kuo­lin­het­ke­nä olivat.

Myös vain­ajan kanssa yh­tei­ses­ti omis­tet­tu tilin arvo tulee mer­ki­tä pe­ru­kir­jaan. Li­säk­si tieto yh­tei­ses­tä omis­tuk­ses­ta tulee tuoda ilmi. Oletus on, että puo­li­sot omis­ta­vat yh­tei­sen tilin varat puo­lik­si.

Yh­teis­vel­ka­suh­de kuo­le­man jäl­keen

Vain­ajan kuol­les­sa kuo­lin­pe­sä tulee vain­ajan ti­lal­le yh­teis­vel­ka­suh­tee­seen. Vain­ajan vas­tuul­la oleva osuus esi­mer­kik­si asun­to­lai­nas­ta mer­ki­tään siten kuin se on ollut kuo­lin­het­kel­lä.

Kuo­lin­pe­sän vastuu vain­ajan ve­lois­ta ra­joit­tuu vain­ajan omai­suu­den mää­rään. Yli­vel­kai­ses­sa kuo­lin­pe­säs­sä yh­teis­vas­tuul­li­ses­ta ve­las­ta vas­taa­vat muut ve­lal­li­set tai velan suo­ri­tus ka­te­taan va­kuuk­sis­ta.

Esi­mer­kik­si yh­teis­vas­tuul­li­ses­ta asun­to­ve­las­ta leski jää yksin vas­tuuseen, jos kuo­lin­pe­sä on va­ra­ton.

Va­kuu­det­to­mat lainat tai esi­mer­kik­si luot­to­kort­ti­luo­tot eivät siirry toisen vas­tuul­le vaan sil­loin viime kä­des­sä rea­li­soi­tuu pankin luot­to­ris­ki, jos kuo­lin­pe­säs­sä ei riitä varoja.

Pe­run­kir­joi­tus ne­tis­sä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Vältä kal­liit ju­ris­tien tun­ti­palk­kiot, hoida pe­run­kir­joi­tus hin­taan 399 euroa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Pal­ve­lu kar­toit­taa pe­ril­li­set ja pesän ti­lan­teen, sekä laatii tar­vit­ta­vat do­ku­men­tit. Sinun ei tar­vit­se tietää ju­ri­dii­kas­ta mitään. Tar­vit­taes­sa la­ki­tii­mim­me vastaa miel­tä­si as­kar­rut­ta­viin ky­sy­myk­siin.

Tee pe­ru­kir­joi­tus ko­ko­nai­suu­des­saa ver­kos­sa Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa.

Usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä ve­las­ta

Alla ta­val­li­sim­pia ky­sy­myk­siä ja vas­tauk­sia vain­ajan ve­las­ta.

Saanko pe­rin­tö­nä velkaa?

Vain­ajan velat eivät pe­riy­dy, joten et saa pe­rin­tö­nä velkaa. Mikäli lai­min­lyöt pe­run­kir­jan te­ke­mi­sen 3 kuu­kau­den ku­lues­sa vain­ajan kuo­le­mas­ta tai annat vääriä tie­to­ja pe­ru­kir­jas­sa, voit joutua vas­tuuseen ve­las­ta.

Kuka maksaa vain­ajan velat?

Vain­ajan velat mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­rois­ta. Mikäli kuo­lin­pe­sä on va­ra­ton, kan­nat­taa vel­ko­jil­le toi­mit­taa kopio pe­ru­kir­jas­ta, jol­loin he lo­pet­ta­vat velan pe­ri­mi­sen.

Mil­loin kuo­lin­pe­sä ase­te­taan kon­kurs­siin?

Kuo­lin­pe­sä voi­daan aset­taa kon­kurs­siin, jos se on tar­peel­lis­ta esi­mer­kik­si pesän laa­juu­den vuoksi tai siksi, että omai­suus täytyy muut­taa ra­hak­si.