Vel­ka kuo­le­mas­sa - jou­tuvatko pe­ri­jät mak­sa­maan?

Tyhjä lompakko
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
1.6.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Velat eivät pe­riydy pe­ril­li­sille, mutta ne ai­heut­ta­vat paljon työtä kuo­lin­pe­sän osak­kaille.

Vai­na­jan va­ral­li­suus sekä velat mer­ki­tään pe­ru­kir­jaan, jossa eri­tel­lään kaikki vai­na­jan omai­suu­det. Pe­run­kir­joi­tuk­sessa käy­dään läpi kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kanssa pe­ru­kirja läpi yh­dessä pe­ril­lis­ten kanssa.

Pe­run­kir­joi­tus täytyy aina – myös sel­lai­sessa ta­pauk­sessa, että vai­naja on ollut va­ra­ton tai vel­kai­nen.

Kuo­lin­pe­sässä voi olla kah­den­laista velkaa: vai­na­jan velkaa ja kuo­lin­pe­sän velkaa. Vai­na­jan velka on syn­ty­nyt hen­ki­lön eläessä, kun taas kuo­lin­pe­sän velat puo­les­taan hen­ki­lön kuo­le­man jäl­keen.

Pe­ru­kir­jan kopion lä­het­tä­mi­nen vel­ko­jille

Pe­ru­kir­jan kopio kan­nat­taa lä­het­tää vel­ko­jille mah­dol­li­sim­man pian. Tämä kan­nat­taa tehdä eri­tyi­sesti ta­pauk­sessa, jossa kuo­lin­pe­sässä on enem­män velkaa kuin varoja.

Vel­ko­jat lo­pet­ta­vat velan pe­rin­nän, kun saavat tiedon vai­na­jan ky­vyt­tö­myy­destä maksaa velkaa ta­kai­sin.

Lue lisää: Pe­run­kir­joi­tus ja val­ta­kirja

Vai­na­jan velat mak­se­taan ennen pe­rin­nön­ja­koa

Pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan kun pe­ru­kirja on tehty. Ennen var­si­naista pe­rin­nön­jako vai­na­jan velat täytyy maksaa pe­sästä.

Jos vel­ko­jen maksun jäl­keen vai­na­jan omai­suutta jää jäl­jelle, jae­taan loput varat pe­ril­lis­ten, eli kuo­lin­pe­sän osak­kai­den, kesken.

Hau­ta­jais­ten mak­sa­mi­nen vai­na­jan va­roista

Ta­val­li­sesti hau­ta­jai­set mak­se­taan vai­na­jan va­roista. Jos vai­naja on va­ra­ton ja vel­kai­nen, ei hau­ta­jai­siin vält­tä­mättä ole rahaa. Sil­loin hau­ta­jai­set tu­le­vat omais­ten it­sensä mak­set­ta­vaksi.

Kau­pun­gin so­si­aa­li­toi­melta on myös mah­dol­lista hakea avus­tusta hau­ta­jai­sia varten. Summa vaih­te­lee kau­pun­kien vä­lillä, ja on noin 500–1 000 euron vä­lillä.

Kuo­lin­pe­sän aset­ta­mi­nen kon­kurs­siin

Jos kuo­lin­pesä on yli­vel­kai­nen tai täysin mak­su­ky­vy­tön, voi kuo­lin­pesä ha­keu­tua kon­kurs­siin. Kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sia voi hakea esi­mer­kiksi pe­sän­sel­vit­täjä, osakas tai vel­koja.

Kuo­lin­pesä voi­daan aset­taa kon­kurs­siin, jos se on tar­peel­lista esi­mer­kiksi pesän laa­juu­den vuoksi tai siksi, että omai­suus täytyy muut­taa ra­haksi. Myös muu eri­tyi­nen syy kelpaa kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sin edel­ly­tyk­seksi.

Kuo­lin­pesä ase­te­taan tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä kon­kurs­siin. Sil­loin kuo­lin­pe­sän osak­kailla ei ole enää valtaa sel­vit­tää pesän asioita eikä oi­keutta pesän omai­suut­teen.

Vel­ka­vas­tuu – kuka maksaa vai­na­jan velat?

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät ole läh­tö­koh­tai­sesti vel­vol­li­sia vas­taa­maan vai­na­jan hen­ki­lö­koh­tai­sesta ve­lasta.

Mikäli pe­run­kir­joi­tuk­sesta vas­taava osakas ei toi­mita pe­run­kir­joi­tusta sää­de­tyssä mää­rä­ajassa, voi hän joutua hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen ve­loista. Pe­ru­kirja on tär­keää toi­mit­taa kolmen kuu­kau­den ku­luessa vai­na­jan kuo­le­masta ve­rot­ta­jalle. Voit hakea ve­rot­ta­jalta li­sä­ai­kaa pe­ru­kir­jan toi­mit­ta­mi­seen, mikäli pe­ru­kir­jan te­ke­mi­nen vii­väs­tyy.

Vel­ka­vas­tuu on mah­dol­li­nen myös ti­lan­teessa, jossa pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan liian ai­kai­sin eli kuo­lin­pe­sää ei ole vielä sel­vi­tetty. Sil­loin osak­kaan täytyy pa­laut­taa varat, jol­loin hän myös joutuu hen­ki­lö­koh­tai­sesti vas­tuuseen ve­loista.

Pe­sän­sel­vi­tys­velka mak­se­taan erä­päi­vien mukaan

Pe­sän­sel­vi­tys­velka tar­koit­taa esi­mer­kiksi hau­ta­jai­sista tai pe­run­kir­joi­tuk­sesta koos­tu­vista mak­suista. Pe­sän­sel­vi­tys­velka mak­se­taan erä­päi­vän mukaan, kun maksut erään­ty­vät.

Muut velat, kuten pe­sän­sel­vi­tys­velka, mak­se­taan vasta vai­na­jan vel­ko­jen maksun jäl­keen.

Vai­na­jan velat pe­ru­kir­jassa

Vai­na­jan kaikki velat mer­ki­tään pe­ru­kir­jaan niin kuin ne olivat kuo­lin­het­kellä.

Se, miten vel­ka­taa­kat, hen­ki­lö­ta­kauk­set ja va­kuu­det käy­tän­nössä vai­kut­ta­vat kuo­le­man jäl­keen, ovat pe­run­kir­joi­tuk­sen ul­ko­puo­li­nen asia.

Vel­kaan liit­tyvä asia kan­nat­taa aina tar­kis­taa pan­kista. Jo­kai­sen lainan ehdot saat­ta­vat vaih­della huo­mat­ta­vasti. Esi­mer­kiksi lai­nasta on mah­dol­lista olla yh­teis­vas­tuussa, tai lai­naan liit­tyy hen­ki­lö­ta­kaus tai muu vakuus.

Lue lisää: Vai­na­jan laskut kuo­le­man jäl­keen

Avio­pari vastaa omista ve­lois­taan asun­to­lai­naa lu­kuu­not­ta­matta

Suo­messa avio­va­ral­li­suus­jär­jes­telmä pe­rus­tuu va­ro­jen ja vel­ko­jen eril­li­syy­teen.

Puo­li­soilla on siis lain no­jalla suoja tois­tensa vel­ko­jilta. Lain (234/1929) mukaan kum­pi­kin puo­liso vastaa omista ve­lois­taan. Poik­keuk­sena on yh­dessä otettu velka, kuten yh­tei­nen asun­to­laina.

Yh­tei­nen velka vai­na­jan kanssa

Vai­na­jan ti­lalle yh­teis­vel­ka­suh­teessa tulee kuo­lin­pe­sän. Pe­ru­kir­jaan mer­ki­tään yh­tei­sestä lai­nasta, esi­mer­kiksi asun­to­lai­nasta, vai­na­jan vas­tuulla oleva osa kuo­lin­päi­vänä.

Mak­set­ta­vista lai­na­ly­hen­nyk­sistä ja ko­roista vastaa kuo­lin­pesä yh­dessä sen hen­ki­lön kanssa, jolla on yh­tei­nen laina vai­na­jan kanssa.

Elossa oleva ve­lal­li­nen voi maksaa myös lai­na­ly­hen­nystä suu­rem­man osuu­den, kun mitä oma osuu­tensa on. Näin elossa oleva ve­lal­li­nen saa ta­kau­tu­mi­soi­keu­den kuo­lin­pe­sään, jol­loin mak­settu ly­hen­nys on kuo­lin­pe­sän velkaa.

Jos kuo­lin­pesä ei pysty mak­sa­maan kaikki vel­ko­jaan, ei ta­kau­tu­mis­saa­ta­van suo­ri­tusta voi käyt­tää.

Yh­tei­nen tili vai­na­jan kanssa

Mo­nella pa­ris­kun­nalla tai avio­pa­rilla on usein yh­tei­siä säästö- tai käyt­tö­ti­lejä. Pe­ru­kir­jaan tulee mer­kitä kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suus ja velat sel­lai­sena, kun ne kuo­lin­het­kenä olivat.

Myös vai­na­jan kanssa yh­tei­sesti omis­tettu tilin arvo tulee mer­kitä pe­ru­kir­jaan. Li­säksi tieto yh­tei­sestä omis­tuk­sesta tulee tuoda ilmi. Oletus on, että puo­li­sot omis­ta­vat yh­tei­sen tilin varat puo­liksi.

Yh­teis­vel­ka­suhde kuo­le­man jäl­keen

Vai­na­jan kuol­lessa kuo­lin­pesä tulee vai­na­jan ti­lalle yh­teis­vel­ka­suh­tee­seen. Vai­na­jan vas­tuulla oleva osuus esi­mer­kiksi asun­to­lai­nasta mer­ki­tään siten kuin se on ollut kuo­lin­het­kellä.

Kuo­lin­pe­sän vastuu vai­na­jan ve­loista ra­joit­tuu vai­na­jan omai­suu­den mää­rään. Yli­vel­kai­sessa kuo­lin­pe­sässä yh­teis­vas­tuul­li­sesta ve­lasta vas­taa­vat muut ve­lal­li­set tai velan suo­ri­tus ka­te­taan va­kuuk­sista.

Esi­mer­kiksi yh­teis­vas­tuul­li­sesta asun­to­ve­lasta leski jää yksin vas­tuuseen, jos kuo­lin­pesä on va­ra­ton.

Va­kuu­det­to­mat lainat tai esi­mer­kiksi luot­to­kort­ti­luo­tot eivät siirry toisen vas­tuulle vaan sil­loin viime kä­dessä rea­li­soi­tuu pankin luot­to­riski, jos kuo­lin­pe­sässä ei riitä varoja.

Pe­run­kir­joi­tus ne­tissä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Vältä kal­liit ju­ris­tien tun­ti­palk­kiot, hoida pe­run­kir­joi­tus hin­taan 399 euroa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Pal­velu kar­toit­taa pe­ril­li­set ja pesän ti­lan­teen, sekä laatii tar­vit­ta­vat do­ku­men­tit. Sinun ei tar­vitse tietää ju­ri­dii­kasta mitään. Tar­vit­taessa la­ki­tii­mimme vastaa miel­täsi as­kar­rut­ta­viin ky­sy­myk­siin.

Tee pe­ru­kir­joi­tus ko­ko­nai­suu­des­saa ver­kossa Aa­tok­sen pal­ve­lussa.

Usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä ve­lasta

Alla ta­val­li­sim­pia ky­sy­myk­siä ja vas­tauk­sia vai­na­jan ve­lasta.

Saanko pe­rin­tönä velkaa?

Vai­na­jan velat eivät pe­riydy, joten et saa pe­rin­tönä velkaa. Mikäli lai­min­lyöt pe­run­kir­jan te­ke­mi­sen 3 kuu­kau­den ku­luessa vai­na­jan kuo­le­masta tai annat vääriä tie­toja pe­ru­kir­jassa, voit joutua vas­tuuseen ve­lasta.

Kuka maksaa vai­na­jan velat?

Vai­na­jan velat mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­roista. Mikäli kuo­lin­pesä on va­ra­ton, kan­nat­taa vel­ko­jille toi­mit­taa kopio pe­ru­kir­jasta, jol­loin he lo­pet­ta­vat velan pe­ri­mi­sen.

Mil­loin kuo­lin­pesä ase­te­taan kon­kurs­siin?

Kuo­lin­pesä voi­daan aset­taa kon­kurs­siin, jos se on tar­peel­lista esi­mer­kiksi pesän laa­juu­den vuoksi tai siksi, että omai­suus täytyy muut­taa ra­haksi.