Va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus

Kansioita pinottuna päällekäin
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
7.12.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Miten va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus teh­dään? Katso, miten va­rat­to­man hen­ki­lön pe­run­kir­joi­tus si­säl­tää ja eroaa ta­val­li­sesta pe­run­kir­joi­tuk­sesta.

Pe­run­kir­joi­tus on teh­tävä aina riip­pu­matta siitä, onko kuo­lin­pe­sässä va­ral­li­suutta vai ei. Va­rat­to­man tai yli­vel­kai­sen kuo­lin­pe­sän pe­run­kir­joi­tus eroaa hieman sel­lai­sesta kuo­lin­pe­sästä, jossa on va­ral­li­suutta, sillä sel­vi­tet­tä­vänä on lä­hinnä vai­na­jan velat. Li­säksi huo­mioon on otet­tava vel­ko­jien oi­keu­det.

Pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­suus ei riipu vai­na­jan va­ral­li­suu­desta

Pe­run­kir­joi­tus on jär­jes­tet­tävä kolmen kuu­kau­den ku­luessa vai­na­jan kuo­le­masta. Vastuu siitä, että pe­run­kir­joi­tus tulee toi­mi­te­tuksi, on kuo­lin­pe­sän osak­kailla, eli useim­mi­ten vai­na­jan lä­hi­su­ku­lai­silla.

Pe­run­kir­joi­tuk­sessa sel­vi­te­tään kuo­lin­pe­sän osak­kaat sekä kuo­lin­pe­sässä oleva omai­suus, eli pesän varat ja velat vai­na­jan kuo­lin­het­kellä. Pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­suu­teen ei vai­kuta se, kuinka paljon va­ral­li­suutta kuo­lin­pe­sässä on.

Kuo­lin­pe­sän ol­lessa va­ra­ton, sel­vi­tet­tä­väksi jää lä­hinnä kuo­lin­pe­sän mah­dol­li­set velat.

Mitä va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus si­säl­tää?

Mikäli kuo­lin­pesä on va­ra­ton ja ve­la­ton, voi pe­ru­kirja olla hy­vin­kin lyhyt ja yk­sin­ker­tai­nen. Täl­lai­sessä "jätkän pe­ru­kir­jassa" riit­tää, että siinä il­moi­te­taan osa­kas­luet­te­lon li­säksi, ettei pe­sässä tiet­tä­västi ole varoja.

Listaa seu­raa­vat asiat pe­ru­kir­jaan:

  • kaikki vai­na­jan tie­dossa olevat velat
  • pe­sän­sel­vi­tys­velka
    • kuo­lin­pe­sän hal­lin­nosta ja hoi­dosta ai­heu­tu­neet kulut
    • pe­run­kir­joi­tus­kus­tan­nuk­set
    • hau­taa­mis­kus­tan­nuk­set

Mikäli kuo­lin­pe­sässä on velkaa, mutta ei riit­tä­västi va­ral­li­suutta niiden kat­ta­mi­seen, on pesä yli­vel­kai­nen. Kaikki velat, joita vai­na­jalla oli kuo­lin­het­kel­lään, tulee lis­tata pe­ru­kir­jaan. Vai­na­jan hen­ki­lö­koh­tai­set velat ar­vos­te­taan siihen arvoon, mitä ne olivat vai­na­jan kuo­lin­het­kellä.

Li­säksi pe­ru­kir­jaan lis­ta­taan erik­seen pe­sän­sel­vi­tys­ve­lat. Pe­sän­sel­vi­tys­vel­kaa ovat esi­mer­kiksi kuo­lin­pe­sän hal­lin­nosta ja hoi­dosta ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set sekä koh­tuul­li­set pe­run­kir­joi­tus- ja hau­taa­mis­kus­tan­nuk­set.

⚠️ Mikäli on epäi­lys, että vai­na­jalla on velka, joka ei ole osak­kai­den tie­dossa, kan­nat­taa pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen hakea jul­kista haas­tetta vel­ko­jille. Mikäli vel­koja ei haas­teessa il­moi­tet­tuun mää­rä­päi­vään men­nessä vaadi suo­ri­tusta, velka lakkaa.

Kuka maksaa va­rat­to­man hau­taa­mi­sen?

Yksi kon­kreet­ti­sim­maista asioista, joihin kuo­lin­pe­sän va­rat­to­muus vai­kut­taa on vai­na­jan hau­ta­jais­ten jär­jes­tä­mi­nen. Läh­tö­koh­tai­sesti kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät ole vas­tuussa vai­na­jan koh­tuul­li­sista hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sista, sillä ne kuu­lu­vat pe­sän­sel­vi­tys­kus­tan­nuk­siin, jotka mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­roista.

Kuo­lin­pe­sän ol­lessa va­ra­ton, omai­set usein kus­tan­ta­vat hau­ta­jai­set ja hau­taa­mi­sen itse.

Hau­taa­mis­kus­tan­nuk­siin voi kui­ten­kin hakea avus­tusta vai­na­jan ko­ti­kun­nan so­si­aa­li­toi­mesta. Li­säksi osa työ­nan­ta­jista ja am­mat­ti­lii­toista tar­joaa hau­taa­mi­sa­vus­tusta me­neh­ty­neille työn­te­ki­jöil­leen ja jä­se­nil­leen.

Mikäli hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sia ei haluta maksaa, vastaa vai­na­jan ko­ti­kunta viime si­jai­sesti vält­tä­mät­tö­mistä hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sista.

Lue lisää, kuinka voit hakea apua pe­run­kir­joi­tuk­seen oi­keus­a­pu­toi­mis­tolta.

Kuka vastaa va­rat­to­man vai­na­jan ve­loista?

Vai­na­jan velat eivät pe­riydy. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät siis joudu hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen vai­na­jan ve­loista. Velat on kui­ten­kin mak­set­tava ennen kuin pe­rin­nön­jako voi­daan suo­rit­taa.

Sama pätee pesän sel­vi­tyk­sestä ai­heu­tu­nei­siin ku­lui­hin. Pe­sän­sel­vi­tys­ku­lut mak­se­taan läh­tö­koh­tai­sesti pesän va­roista ennen muita vai­na­jan vel­koja sitä mukaa, kun ne erään­ty­vät. Osak­kaat eivät ole läh­tö­koh­tai­sesti hen­ki­lö­koh­tai­sessa vas­tuussa pe­sän­sel­vi­tys­ve­lasta.

💡 Kuo­lin­pe­sän kon­kurssi on myös mah­dol­li­nen. Kuo­lin­pesä ase­te­taan kon­kurs­siin yleensä joko mak­su­ky­vyt­tö­myy­den tai yli­vel­kai­suu­den pe­rus­teella.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat ja vel­ka­vas­tuu

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat joutua hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen kuo­lin­pe­sän ve­loista kui­ten­kin kah­dessa ti­lan­teessa:

  1. pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mi­tut­ta­mis­vel­vol­li­suus lai­min­lyö­dään
  2. pe­run­kir­joi­tuk­sessa an­ne­taan ta­hal­li­sesti vääriä tie­toja vai­na­jan va­ral­li­suu­desta.

Mikäli pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mi­tut­ta­mis­vel­vol­li­suus mää­rä­ajassa lai­min­lyö­dään, pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­nen kuo­lin­pe­sän osakas joutuu hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen vai­na­jan ve­loista. An­ka­ralla vel­ka­vas­tuulla tur­va­taan eri­tyi­sesti pesän vel­ko­jien oi­keuk­sia.

Toi­seksi hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen voi joutua osakas, joka antaa ta­hal­laan pe­run­kir­joi­tuk­sessa väärän tiedon tai salaa tie­toja pe­run­kir­joi­tuk­sessa. Vas­tuusta voi tässä ta­pauk­sessa kui­ten­kin va­pau­tua, mikäli ky­ke­nee osoit­ta­maan, ettei me­net­te­lyl­lään ai­heut­ta­nut pe­sälle va­hin­koa.

Useim­mi­ten yli­vel­kai­sessa kuo­lin­pe­sässä on vain vähän varoja ja vain muu­tama vel­koja. Velat saa­daan­kin yleensä hel­poi­ten ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sim­min hoi­det­tua so­pi­malla vel­ko­jien kanssa siitä, että kukin vel­ko­jista saa tietyn mää­rä­osuu­den vai­na­jan va­roista.

Va­ra­ton vai­naja ja vel­ko­jien oi­keu­det

Kun vai­naja on va­ra­ton, ja kuo­lin­pe­sässä on velkaa, tulee kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ottaa huo­mioon myös vel­ko­jien oi­keu­det. Vel­ko­jien oi­keu­det vai­kut­ta­vat pe­run­kir­joi­tuk­seen ja tu­le­vaan pe­rin­nön­ja­koon eten­kin kah­della ta­valla.

Vel­ko­jilla on en­sin­nä­kin oikeus hakea kuo­lin­pe­sää vi­ral­lis­sel­vi­tyk­seen eli pe­sän­sel­vit­tä­jän hal­lin­taan. Li­säksi vel­ko­jilla on oikeus tie­tyissä ti­lan­teissa hakea kuo­lin­pe­sää kon­kurs­siin.

Toi­seksi pe­rin­nön­ja­koa ei saa suo­rit­taa ennen kuin kuo­lin­pe­sän velat on mak­settu. Mikäli jakoon ryh­dy­tään ennen tätä, voivat osak­kaat joutua pa­laut­ta­maan jo jaet­tua omai­suutta ta­kai­sin kuo­lin­pe­sään vel­ko­jen mak­sa­mi­sesksi.

Miten voit itse hel­pot­taa pe­ril­lis­tesi vel­vol­li­suuk­sia, kun aika jättää?

Va­rat­to­man vai­na­jan pe­run­kir­joi­tuk­sessa pään­vai­vaa saat­taa tuot­taa eten­kin se, että vai­na­jalla on useita vel­ko­jia ja osa vel­ko­jista on tun­te­mat­to­mia.

Koska kaikki vai­na­jan velat on lis­tat­tava pe­ru­kir­jaan, on tulee kuo­lin­pe­sän osak­kai­den pyrkiä sel­vit­tä­mään, keitä vel­ko­jat ovat. Tämä saat­taa olla han­ka­laa, mikäli vel­ka­kir­joja ei löydy.

Pe­sän­sel­vi­tystä hel­pot­taa huo­mat­ta­vasti, mikäli ve­loista ja va­ral­li­suu­des­taan on pi­tä­nyt kirjaa elin­ai­ka­naan. Vel­ka­kir­jat kan­nat­taa­kin säi­lyt­tää esi­mer­kiksi eril­li­sessä kan­siossa, josta ne on helppo löytää.