Va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus

Kansioita pinottuna päällekäin
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
7.12.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Miten va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus teh­dään? Katso, miten va­rat­to­man hen­ki­lön pe­run­kir­joi­tus si­säl­tää ja eroaa ta­val­li­ses­ta pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta.

Pe­run­kir­joi­tus on teh­tä­vä aina riip­pu­mat­ta siitä, onko kuo­lin­pe­säs­sä va­ral­li­suut­ta vai ei. Va­rat­to­man tai yli­vel­kai­sen kuo­lin­pe­sän pe­run­kir­joi­tus eroaa hieman sel­lai­ses­ta kuo­lin­pe­säs­tä, jossa on va­ral­li­suut­ta, sillä sel­vi­tet­tä­vä­nä on lä­hin­nä vain­ajan velat. Li­säk­si huo­mioon on otet­ta­va vel­ko­jien oi­keu­det.

Pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­suus ei riipu vain­ajan va­ral­li­suu­des­ta

Pe­run­kir­joi­tus on jär­jes­tet­tä­vä kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa vain­ajan kuo­le­mas­ta. Vastuu siitä, että pe­run­kir­joi­tus tulee toi­mi­te­tuk­si, on kuo­lin­pe­sän osak­kail­la, eli useim­mi­ten vain­ajan lä­hi­su­ku­lai­sil­la.

Pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa sel­vi­te­tään kuo­lin­pe­sän osak­kaat sekä kuo­lin­pe­säs­sä oleva omai­suus, eli pesän varat ja velat vain­ajan kuo­lin­het­kel­lä. Pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­suu­teen ei vai­ku­ta se, kuinka paljon va­ral­li­suut­ta kuo­lin­pe­säs­sä on. 

Kuo­lin­pe­sän ol­les­sa va­ra­ton, sel­vi­tet­tä­väk­si jää lä­hin­nä kuo­lin­pe­sän mah­dol­li­set velat.

Mitä va­rat­to­man pe­run­kir­joi­tus si­säl­tää?

Mikäli kuo­lin­pe­sä on va­ra­ton ja ve­la­ton, voi pe­ru­kir­ja olla hy­vin­kin lyhyt ja yk­sin­ker­tai­nen. Täl­lai­ses­sä "jätkän pe­ru­kir­jas­sa" riit­tää, että siinä il­moi­te­taan osa­kas­luet­te­lon li­säk­si, ettei pe­säs­sä tiet­tä­väs­ti ole varoja.

Listaa seu­raa­vat asiat pe­ru­kir­jaan:

  • kaikki vain­ajan tie­dos­sa olevat velat
  • pe­sän­sel­vi­tys­vel­ka
    • kuo­lin­pe­sän hal­lin­nos­ta ja hoi­dos­ta ai­heu­tu­neet kulut
    • pe­run­kir­joi­tus­kus­tan­nuk­set
    • hau­taa­mis­kus­tan­nuk­set

Mikäli kuo­lin­pe­säs­sä on velkaa, mutta ei riit­tä­väs­ti va­ral­li­suut­ta niiden kat­ta­mi­seen, on pesä yli­vel­kai­nen. Kaikki velat, joita vai­na­jal­la oli kuo­lin­het­kel­lään, tulee lis­tata pe­ru­kir­jaan. Vain­ajan hen­ki­lö­koh­tai­set velat ar­vos­te­taan siihen arvoon, mitä ne olivat vain­ajan kuo­lin­het­kel­lä.

Li­säk­si pe­ru­kir­jaan lis­tataan erik­seen pe­sän­sel­vi­tys­ve­lat. Pe­sän­sel­vi­tys­vel­kaa ovat esi­mer­kik­si kuo­lin­pe­sän hal­lin­nos­ta ja hoi­dos­ta ai­heu­tu­neet kus­tan­nuk­set sekä koh­tuul­li­set pe­run­kir­joi­tus- ja hau­taa­mis­kus­tan­nuk­set.

⚠️ Mikäli on epäi­lys, että vai­na­jal­la on velka, joka ei ole osak­kai­den tie­dos­sa, kan­nat­taa pe­run­kir­joi­tuk­sen jäl­keen hakea jul­kis­ta haas­tet­ta vel­ko­jil­le. Mikäli vel­ko­ja ei haas­tees­sa il­moi­tet­tuun mää­rä­päi­vään men­nes­sä vaadi suo­ri­tus­ta, velka lakkaa.

Kuka maksaa va­rat­to­man hau­taa­mi­sen?

Yksi kon­kreet­ti­sim­mais­ta asiois­ta, joihin kuo­lin­pe­sän va­rat­to­muus vai­kut­taa on vain­ajan hau­ta­jais­ten jär­jes­tä­mi­nen. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät ole vas­tuus­sa vain­ajan koh­tuul­li­sis­ta hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sis­ta, sillä ne kuu­lu­vat pe­sän­sel­vi­tys­kus­tan­nuk­siin, jotka mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­rois­ta. 

Kuo­lin­pe­sän ol­les­sa va­ra­ton, omai­set usein kus­tan­ta­vat hau­ta­jai­set ja hau­taa­mi­sen itse.

Hau­taa­mis­kus­tan­nuk­siin voi kui­ten­kin hakea avus­tus­ta vain­ajan ko­ti­kun­nan so­si­aa­li­toi­mes­ta. Li­säk­si osa työ­nan­ta­jis­ta ja am­mat­ti­lii­tois­ta tar­jo­aa hau­taa­mi­sa­vus­tus­ta me­neh­ty­neil­le työn­te­ki­jöil­leen ja jä­se­nil­leen.

Mikäli hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sia ei haluta maksaa, vastaa vain­ajan ko­ti­kun­ta viime si­jai­ses­ti vält­tä­mät­tö­mis­tä hau­taa­mis­kus­tan­nuk­sis­ta.

Lue lisää, kuinka voit hakea apua pe­run­kir­joi­tuk­seen oi­keus­a­pu­toi­mis­tol­ta.

Kuka vastaa va­rat­to­man vain­ajan ve­lois­ta?

Vain­ajan velat eivät pe­riy­dy. Kuo­lin­pe­sän osak­kaat eivät siis joudu hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen vain­ajan ve­lois­ta. Velat on kui­ten­kin mak­set­ta­va ennen kuin pe­rin­nön­ja­ko voi­daan suo­rit­taa.

Sama pätee pesän sel­vi­tyk­ses­tä ai­heu­tu­nei­siin ku­lui­hin. Pe­sän­sel­vi­tys­ku­lut mak­se­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti pesän va­rois­ta ennen muita vain­ajan vel­ko­ja sitä mukaa, kun ne erään­ty­vät. Osak­kaat eivät ole läh­tö­koh­tai­ses­ti hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa vas­tuus­sa pe­sän­sel­vi­tys­ve­las­ta.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat ja vel­ka­vas­tuu

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat joutua hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen kuo­lin­pe­sän ve­lois­ta kui­ten­kin kah­des­sa ti­lan­tees­sa:

  1. pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mi­tut­ta­mis­vel­vol­li­suus lai­min­lyö­dään
  2. pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa an­ne­taan ta­hal­li­ses­ti vääriä tie­to­ja vain­ajan va­ral­li­suu­des­ta.

Mikäli pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mi­tut­ta­mis­vel­vol­li­suus mää­rä­ajas­sa lai­min­lyö­dään, pe­run­kir­joi­tus­vel­vol­li­nen kuo­lin­pe­sän osakas joutuu hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen vain­ajan ve­lois­ta. An­ka­ral­la vel­ka­vas­tuul­la tur­va­taan eri­tyi­ses­ti pesän vel­ko­jien oi­keuk­sia.

Toi­sek­si hen­ki­lö­koh­tai­seen vel­ka­vas­tuuseen voi joutua osakas, joka antaa ta­hal­laan pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa väärän tiedon tai salaa tie­to­ja pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa. Vas­tuus­ta voi tässä ta­pauk­ses­sa kui­ten­kin va­pau­tua, mikäli ky­ke­nee osoit­ta­maan, ettei me­net­te­lyl­lään ai­heut­ta­nut pe­säl­le va­hin­koa.

Useim­mi­ten yli­vel­kai­ses­sa kuo­lin­pe­säs­sä on vain vähän varoja ja vain muu­ta­ma vel­ko­ja. Velat saa­daan­kin yleen­sä hel­poi­ten ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sim­min hoi­det­tua so­pi­mal­la vel­ko­jien kanssa siitä, että kukin vel­ko­jis­ta saa tietyn mää­rä­osuu­den vain­ajan va­rois­ta.

Va­ra­ton vai­na­ja ja vel­ko­jien oi­keu­det

Kun vai­na­ja on va­ra­ton, ja kuo­lin­pe­säs­sä on velkaa, tulee kuo­lin­pe­sän osak­kai­den ottaa huo­mioon myös vel­ko­jien oi­keu­det. Vel­ko­jien oi­keu­det vai­kut­ta­vat pe­run­kir­joi­tuk­seen ja tu­le­vaan pe­rin­nön­ja­koon eten­kin kah­del­la ta­val­la. 

Vel­ko­jil­la on en­sin­nä­kin oikeus hakea kuo­lin­pe­sää vi­ral­lis­sel­vi­tyk­seen eli pe­sän­sel­vit­tä­jän hal­lin­taan. Li­säk­si vel­ko­jil­la on oikeus tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa hakea kuo­lin­pe­sää kon­kurs­siin.

Toi­sek­si pe­rin­nön­ja­koa ei saa suo­rit­taa ennen kuin kuo­lin­pe­sän velat on mak­set­tu. Mikäli jakoon ryh­dy­tään ennen tätä, voivat osak­kaat joutua pa­laut­ta­maan jo jaet­tua omai­suut­ta ta­kai­sin kuo­lin­pe­sään vel­ko­jen mak­sa­mi­sesk­si.

Miten voit itse hel­pot­taa pe­ril­lis­te­si vel­vol­li­suuk­sia, kun aika jättää?

Va­rat­to­man vain­ajan pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa pään­vai­vaa saat­taa tuot­taa eten­kin se, että vai­na­jal­la on useita vel­ko­jia ja osa vel­ko­jis­ta on tun­te­mat­to­mia.

Koska kaikki vain­ajan velat on lis­tat­ta­va pe­ru­kir­jaan, on tulee kuo­lin­pe­sän osak­kai­den pyrkiä sel­vit­tä­mään, keitä vel­ko­jat ovat. Tämä saat­taa olla han­ka­laa, mikäli vel­ka­kir­jo­ja ei löydy.

Pe­sän­sel­vi­tys­tä hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti, mikäli ve­lois­ta ja va­ral­li­suu­des­taan on pi­tä­nyt kirjaa elin­ai­ka­naan. Vel­ka­kir­jat kan­nat­taa­kin säi­lyt­tää esi­mer­kik­si eril­li­ses­sä kan­sios­sa, josta ne on helppo löytää.