Vainajan velat eivät periydy perillisille, eikä perijä joudu maksamaan niitä omista varoistaan. Velat maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa, ja ne merkitään perukirjaan sellaisina kuin ne olivat kuolinpäivänä. Yhteisestä velasta, kuten asuntolainasta, vastaa vainajan osuudelta kuolinpesä ja omalta osuudeltaan toinen velallinen, esimerkiksi leski.
Perunkirjoitus täytyy toimittaa aina, myös sellaisessa tapauksessa, että vainaja on ollut varaton tai velkainen. Perunkirjoituksessa perukirja käydään läpi yhdessä kuolinpesän osakkaiden kanssa.
Kuolinpesässä voi olla kahdenlaista velkaa. Vainajan velka on syntynyt henkilön eläessä, kun taas kuolinpesän velat ovat syntyneet henkilön kuoleman jälkeen.
Perukirjan kopion lähettäminen velkojille
Perukirjan kopio kannattaa lähettää velkojille mahdollisimman pian. Tämä kannattaa tehdä erityisesti tapauksessa, jossa kuolinpesässä on enemmän velkaa kuin varoja.
Velkojat lopettavat velan perinnän, kun saavat tiedon vainajan kyvyttömyydestä maksaa velkaa takaisin.
Lue lisää: Perunkirjoitus ja valtakirja
Vainajan velat maksetaan ennen perinnönjakoa
Perinnönjako suoritetaan, kun perukirja on tehty. Ennen varsinaista perinnönjakoa vainajan velat täytyy maksaa pesästä.
Jos velkojen maksun jälkeen vainajan omaisuutta jää jäljelle, jaetaan loput varat perillisten, eli kuolinpesän osakkaiden, kesken.
Hautajaisten maksaminen vainajan varoista
Tavallisesti hautajaiset maksetaan vainajan varoista. Jos vainaja on varaton ja velkainen, ei hautajaisiin välttämättä ole rahaa. Silloin hautajaiset tulevat omaisten itsensä maksettavaksi.
Kaupungin sosiaalitoimelta on myös mahdollista hakea avustusta hautajaisia varten. Summa vaihtelee kaupungeittain ja on tyypillisesti noin 500–1 000 euroa.
Kuolinpesän asettaminen konkurssiin
Jos kuolinpesä on ylivelkainen tai täysin maksukyvytön, voi kuolinpesä hakeutua konkurssiin. Kuolinpesän konkurssia voi hakea esimerkiksi pesänselvittäjä, osakas tai velkoja.
Kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin, jos pesä on maksukyvytön tai sen velat ylittävät varat. Konkurssi voi olla tarkoituksenmukainen keino esimerkiksi silloin, kun pesä on laaja tai omaisuutta täytyy muuttaa rahaksi velkojen maksamiseksi.
Kuolinpesä asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Silloin kuolinpesän osakkailla ei ole enää valtaa selvittää pesän asioita eikä oikeutta pesän omaisuutteen.
Kuka maksaa vainajan velat?
Kuolinpesän osakkaat eivät ole lähtökohtaisesti velvollisia vastaamaan vainajan henkilökohtaisesta velasta.
Perunkirjoitus on kuitenkin toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos osakas laiminlyö määräajan tai antaa perukirjassa vääriä tietoja, hän voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen veloista. Lisäaikaa perunkirjoitukseen voi hakea Verohallinnolta OmaVerossa ennen määräajan päättymistä.
Velkavastuu on mahdollinen myös tilanteessa, jossa perinnönjako suoritetaan liian aikaisin eli kuolinpesää ei ole vielä selvitetty. Silloin osakkaan täytyy palauttaa varat pesään, ja hän voi joutua henkilökohtaisesti vastuuseen veloista.
Pesänselvitysvelat maksetaan ensin
Pesänselvitysvelkoja ovat esimerkiksi kohtuulliset hautajais- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta ja hallinnosta aiheutuvat kulut. Ne maksetaan pesän varoista ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät.
Vasta pesänselvitysvelkojen jälkeen maksetaan vainajan velat eli velat, jotka syntyivät vainajan eläessä. Viimeisenä maksetaan kuolinpesän muut velat.
Vainajan velat perukirjassa
Vainajan kaikki velat merkitään perukirjaan niin kuin ne olivat kuolinhetkellä.
Se, miten velkataakat, henkilötakaukset ja vakuudet käytännössä vaikuttavat kuoleman jälkeen, on perunkirjoituksesta erillinen asia.
Velkaan liittyvä asia kannattaa aina tarkistaa pankista. Jokaisen lainan ehdot saattavat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi lainasta on mahdollista olla yhteisvastuussa, tai lainaan liittyy henkilötakaus tai muu vakuus.
Lue lisää: Vainajan laskut kuoleman jälkeen
Aviopari vastaa omista veloistaan asuntolainaa lukuunottamatta
Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen.
Puolisoilla on siis lain nojalla suoja toistensa velkojilta. Lain (234/1929) mukaan kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan. Poikkeuksena on yhdessä otettu velka, kuten yhteinen asuntolaina.
Yhteinen velka vainajan kanssa
Vainajan tilalle yhteisvelkasuhteessa tulee kuolinpesä. Perukirjaan merkitään yhteisestä lainasta, esimerkiksi asuntolainasta, vainajan vastuulla oleva osa kuolinpäivänä.
Maksettavista lainalyhennyksistä ja koroista vastaa kuolinpesä yhdessä sen henkilön kanssa, jolla on yhteinen laina vainajan kanssa.
Elossa oleva velallinen voi maksaa myös lainalyhennyksestä suuremman osuuden kuin mitä hänen oma osuutensa on. Näin elossa oleva velallinen saa takautumisoikeuden kuolinpesään, jolloin maksettu lyhennys on kuolinpesän velkaa.
Jos kuolinpesä ei pysty maksamaan kaikkia velkojaan, takautumissaatavalle ei välttämättä kerry suoritusta.
Yhteinen tili vainajan kanssa
Monella pariskunnalla tai avioparilla on usein yhteisiä säästö- tai käyttötilejä. Perukirjaan tulee merkitä kuolinpesän varallisuus ja velat sellaisina kuin ne kuolinhetkellä olivat.
Myös vainajan kanssa yhteisesti omistetun tilin arvo tulee merkitä perukirjaan. Lisäksi tieto yhteisestä omistuksesta tulee tuoda ilmi. Oletus on, että puolisot omistavat yhteisen tilin varat puoliksi.
Yhteisvelkasuhde kuoleman jälkeen
Vainajan kuollessa kuolinpesä tulee vainajan tilalle yhteisvelkasuhteeseen. Vainajan vastuulla oleva osuus esimerkiksi asuntolainasta merkitään siten kuin se on ollut kuolinhetkellä.
Kuolinpesän vastuu vainajan veloista rajoittuu vainajan omaisuuden määrään. Ylivelkaisessa kuolinpesässä yhteisvastuullisesta velasta vastaavat muut velalliset tai velan suoritus katetaan vakuuksista.
Esimerkiksi yhteisvastuullisesta asuntovelasta leski jää yksin vastuuseen, jos kuolinpesä on varaton.
Vakuudettomat lainat tai esimerkiksi luottokorttiluotot eivät siirry toisen vastuulle vaan silloin viime kädessä realisoituu pankin luottoriski, jos kuolinpesässä ei riitä varoja.
Perunkirjoitus netissä Aatoksen verkkopalvelussa
Vältä kalliit juristien tuntipalkkiot, hoida perunkirjoitus hintaan 399 euroa Aatoksen verkkopalvelussa.
Palvelu kartoittaa perilliset ja pesän tilanteen, sekä laatii tarvittavat dokumentit. Sinun ei tarvitse tietää juridiikasta mitään. Tarvittaessa lakitiimimme vastaa mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.
Tee perunkirjoitus kokonaisuudessaan verkossa Aatoksen palvelussa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä velasta
Alla tavallisimpia kysymyksiä ja vastauksia vainajan velasta.
Saanko perintönä velkaa?
Vainajan velat eivät periydy, joten et saa perintönä velkaa. Mikäli laiminlyöt perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta tai annat vääriä tietoja perukirjassa, voit joutua vastuuseen velasta.
Kuka maksaa vainajan velat?
Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli kuolinpesä on varaton, kannattaa velkojille toimittaa kopio perukirjasta, jolloin he lopettavat velan perimisen.
Milloin kuolinpesä asetetaan konkurssiin?
Kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin, jos pesä on maksukyvytön tai sen velat ylittävät varat. Konkurssia voi hakea osakas, pesänselvittäjä tai velkoja.

