Keskinäisen testamentin avulla voit pienentää perillistesi maksettavaksi tulevan perintöveron määrää, tai jopa lykätä perintöveron maksamisvelvollisuutta.
Miten keskinäinen testamentti vaikuttaa perintöveroon?
Keskinäinen testamentti on tietyistä erityispiirteistään huolimatta testamentti siinä missä muutkin testamentit. Sen avulla testamentin laatija voi siis määrätä perinnöstään, ja sen vaikutus perintöverotukseen on siksi merkittävä.
Keskinäisen testamentin avulla esimerkiksi avioliitossa elävä pariskunta voi määrittää, mitä omaisuutta he testamenttaavat toinen toisilleen.
Keskinäisellä testamentilla henkilöt voivat siis määrätä toistensa perintöosuuksien suuruudesta, ja osuuksien suuruus vaikuttaa maksettavaksi tulevan perintöveron määrään.
Perintöverotuksen kannalta olennaista on myös se, testamenttaavatko henkilöt toisilleen pelkän hallintaoikeuden, vai testamentataanko omaisuuteen täysi omistusoikeus.
Ero on olennainen perintöverotuksen kannalta, koska perintöveroa täytyy maksaa pelkästään omistusoikeudesta. Pelkän hallintaoikeuden testamenttaaminen esimerkiksi aviopuolisolle voi siis olla monesti järkevää perintöverosuunnittelua.
Kokeile keskinäisen testamentin tekoa
Keskinäinen testamentti ja muut perilliset
Keskinäisellä testamentilla voidaan määrätä perintönä siirtyvästä omaisuudesta. Testamentin sisältö vaikuttaa siis myös muiden perillisten perintöosuuksien suuruuteen.
Keskinäisellä testamentilla on erityistä merkitystä lakiin perustuvan perimysjärjestyksen kannalta. Aviopuoliso ei nimittäin lain mukaisessa perimysjärjestyksessä peri puolisoaan lainkaan, jos menehtyneellä puolisolla on rintaperillisiä eli omia lapsia.
Tällaisessa tilanteessa testamentin merkitys korostuu perintöverosuunnittelussa: testamentin avulla testamentin laatija voi nimittäin poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä.
Testamentin laatija voi esimerkiksi pienentää rintaperillisille tulevan perinnön suuruutta, ja siirtää tämän osan perinnöstä keskinäisen testamentin saajalle, kuten aviopuolisolleen.
Perinnön jakaminen useammalle perinnönsaajalle voi olla järkevää perintöverotuksen näkökulmasta, koska perintöveroa maksetaan progressiivisen asteikon mukaan.
Testamentin laatija voi siis pienentää perinnöstä kokonaisuudessaan maksettavaa perintöveron määrää antamalla yhden ison perinnön sijasta monta pienempää perintöä usealle henkilölle.
Huomioi myös nämä seikat perintöverotuksessa
Keskinäisessä testamentissa kannattaa myös ottaa huomioon, että:
- perintöveroa ei tarvitse maksaa lainkaan, jos perinnönsaajan osuus perinnöstä on alle 20 000 euroa
- perinnönjättäjän puoliso saa hyväkseen 90 000 euron puolisovähennyksen
- perinnönjättäjän alaikäisiä lapsia koskee 60 000 euron alaikäisyysvähennys
Esimerkki: keskinäisen testamentin vaikutus perintöverotukseen
Minna ja Harri ovat avioliitossa keskenään, ja heillä on kaksi aikuista lasta. Minnalla ja Harrilla on avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto. He ovat kuitenkin laatineet keskinäisen testamentin, jolla he ovat testamentanneet toisilleen omistusoikeuden puoleen omasta omaisuudestaan.
Harri menehtyy. Hänen jäämistönsä arvo on 180 000 euroa, joka jaetaan lain mukaisen perimysjärjestyksen sekä keskinäisen testamentin mukaisesti.
Minna saa keskinäisen testamentin nojalla puolet Harrin omaisuudesta eli 90 000 euroa; loput Harrin omaisuudesta (90 000 euroa) jaetaan tasan hänen lastensa kesken lain mukaisen perimysjärjestyksen nojalla. Molemmat lapset saavat siis perintönä 45 000 euroa.
Koska Minna saa hyväkseen puolisovähennyksen (90 000 – 90 000 = 0 euroa), ei hänen tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa. Harrin lapset maksavat perintöveroa yhteensä 4 000 euroa.
Ilman keskinäistä testamenttia Harrin koko omaisuus olisi mennyt perintönä hänen lapsilleen. Progressiivisen perintöveroasteikon vuoksi Harrin lasten olisi pitänyt maksaa yhteensä 14 800 euroa perintöveroa.
Keskinäisen testamentin avulla perintöverosäästöä saatiin siis 14 800 – 4 000 = 10 800 euroa.
Keskinäinen testamentti ja lakiosa
Huomioi kuitenkin, että rintaperillisillä on keskinäisestä testamentista huolimatta oikeus lakiosaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vainajan lapsilla on aina oikeus saada vähintään puolet vainajan perinnöstä.
Lakiosaa ei siis ole mahdollista pienentää edes keskinäisellä testamentilla. Rintaperilliset voivat kuitenkin vapaaehtoisesti luopua lakiosastaan esimerkiksi hyväksymällä lakiosaansa loukkaavan testamentin.
💡 Lakiosasta luopuminen voi olla järkevää perintöverotuksen näkökulmasta esimerkiksi silloin, kun luopuminen tapahtuu oman vanhemman hyväksi. Lakiosasta luopuminen voi nimittäin mahdollistaa esimerkiksi puolisovähennyksen täyden hyödyntämisen.
Omistajattoman tilan keskinäinen testamentti
Omistajattoman tilan testamentiksi kutsutaan testamentin määräystä, jossa omaisuuden hallintaoikeus testamentataan niin, että varsinainen omistusoikeus omaisuuteen siirtyy vasta myöhempänä testamentissa määrättynä ajankohtana.
Omistajattoman tilan testamentilla on olennaista merkitystä perintöverotuksen kannalta, koska perillisen täytyy maksaa perintöveroa pelkästään omistusoikeudesta.
Jos siis testamenttaat keskinäiselle testamentilla puolisollesi pelkän hallintaoikeuden omaisuuteesi, puolisosi ei joudu maksamaan hallintaoikeudestaan lainkaan perintöveroa.
Tietyissä tilanteissa omistajattoman tilan testamentilla on myös mahdollista lykätä perintöveron maksamista siihen hetkeen, kun varsinainen omistusoikeus omaisuuteen siirtyy sen saaneelle taholle.
Tämänhetkisen oikeuskäytännön perusteella lykkääntymisedun saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että omistusoikeuden saajana on muu kuin vainajan alenevassa tai ylenevässä polvessa oleva perillinen.
Perintöveron lykkääntymisetua eivät siis saa vainajan:
- lapset tai heidän jälkeläisensä (esim. lapsenlapset); tai
- vanhemmat tai isovanhemmat
Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että edellä mainitut sukulaiset joutuvat maksamaan perintöveron saamastaan omistusoikeudesta heti vainajan kuoleman jälkeen.
Esimerkki: omistajattoman tilan testamentti
Kari ja Tiina ovat naimisissa. He ovat laatineet keskinäisen testamentin, jossa he ovat testamentanneet toisilleen elinikäisen hallintaoikeuden koko omaisuuteensa. Heillä ei ole omia lapsia.
Tiinalle testamentatun hallintaoikeuden lisäksi Kari on testamentannut lapsuudenystävälleen Timolle koko omaisuutensa omistusoikeuden, kuitenkin niin, että omistusoikeus Karin omaisuuteen siirtyy Timolle vasta Tiinan kuoleman jälkeen.
Kari menehtyy. Tiina saa elinikäisen hallintaoikeuden Karin koko omaisuuteen keskinäisen testamentin nojalla.
Omistajattoman tilan testamentin ansiosta Timo ei joutuisi maksamaan perintöveroa perintönä saamastaan omistusoikeudesta vielä Karin kuollessa.
Perintövero täytyisi maksaa vasta Tiinan kuoleman jälkeen, kun omistusoikeus Karin omaisuuteen siirtyisi Timolle.
Keskinäisen testamentin ansiosta Karin perinnöstä maksettavaksi tuleva perintövero pystyttäisiin siis lykkäämään aina Tiinan kuolinhetkeen saakka. Tiina ei myöskään joutuisi maksamaan lainkaan perintöveroa.