Avoin val­ta­kir­ja

Avoin val­ta­kir­ja on oi­keu­del­li­nen asia­kir­ja, jonka avulla annat toi­sel­le hen­ki­löl­le oi­keu­den toimia sinun ni­mis­sä­si ja sinun asioi­de­si hoi­ta­mi­sek­si. Puo­les­ta­si tehty oi­keus­toi­mi sitoo sinua läh­tö­koh­tai­ses­ti niin kuin olisit itse tehnyt ky­sei­sen oi­keus­toi­men.

Avoi­men val­ta­kir­jan si­säl­tö on ni­men­sä mu­kai­ses­ti avoin. Se antaa val­tuu­te­tul­le laajan toi­mi­val­lan. Laa­jim­mil­laan avoin val­ta­kir­ja voi tar­koit­taa sitä, että siinä on mää­ri­tel­ty vain val­tuu­tuk­sen kohde, mutta ei min­kään­lai­sia rajoja sen laa­juu­del­le.

Val­tuu­te­tul­la on siis läh­tö­koh­tai­ses­ti ra­ja­ton oikeus edus­taa pää­mies­tään.

Myös­kään val­tuu­tet­tua ei aina tar­vit­se yk­si­löi­dä. Mikäli val­tuu­tet­tua ei ole yk­si­löi­ty, tar­koit­taa se sitä, että val­tuu­tet­tu­na toimii se hen­ki­lö, jonka hal­lus­sa val­ta­kir­ja on.

Mil­loin avoin­ta val­ta­kir­jaa voi käyt­tää?

Avoi­men val­ta­kir­jan käyttö voi olla toi­mi­va rat­kai­su esi­mer­kik­si sil­loin, kun ei etu­kä­teen tie­de­tä, mihin val­tuu­tus­ta voi­daan tar­vi­ta. Se so­vel­tuu eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun val­tuut­ta­ja haluaa val­tuu­te­tun toi­mi­van laa­jem­min ja it­se­näi­sem­min ilman tark­ko­ja oh­jei­ta.

Avoin val­ta­kir­ja voi olla hyö­dyl­li­nen esi­mer­kik­si vi­ran­omai­ses­sa asioi­mi­seen. Esi­mer­kik­si asia­na­ja­ja toimii tuo­miois­tui­mes­sa aina pää­mie­hel­tään saa­mal­la val­tuu­tuk­sel­la. Muita esi­merk­ke­jä ti­lan­teis­ta, joissa avoin val­ta­kir­ja voi olla hyö­dyl­li­nen, ovat ta­lou­del­li­set pää­tök­set, lii­ke­toi­min­nan hoi­ta­mi­nen tai omai­suu­den hal­lin­ta.

Avoin val­ta­kir­ja on hyö­dyl­li­nen eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun asian hoi­ta­mi­nen vaatii am­mat­ti­tai­toa tai tiet­tyä osaa­mis­ta, jota pää­mie­hel­lä ei ole.

Avoin val­ta­kir­ja voi olla sopiva rat­kai­su myös muissa ti­lan­teis­sa, kun luotat val­tuut­ta­jaan täysin, ja haluat antaa tälle va­paam­man mah­dol­li­suu­den pää­tök­sen­te­koon. Avoi­men val­ta­kir­jan etuna onkin sen tar­joa­ma laaja liik­ku­ma­va­ra.

Mikäli haluat käyt­tää avoin­ta val­ta­kir­jaa, ota kui­ten­kin huo­mioon, että useat tahot, esi­mer­kik­si pankit tai posti, eivät hy­väk­sy avoi­mia val­ta­kir­jo­ja, vaan edel­lyt­tä­vät yk­si­löi­tyä val­ta­kir­jaa, jossa val­tuu­te­tun toimet on ra­jat­tu tiet­tyyn oi­keus­toi­meen.

Esi­mer­kik­si pankit edel­lyt­tä­vät yleen­sä li­säk­si, että asioi­tiin käy­te­tään heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaan­sa.

Lue lisää: Val­ta­kir­ja yh­tiö­ko­kouk­seen

Mikä on yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja?

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja on avoi­men val­ta­kir­jan vas­ta­koh­ta. Toisin kuin avoin val­ta­kir­ja, yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja on tar­koi­tet­tu ai­noas­taan tietyn, ra­ja­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­sek­si.

Siinä mää­ri­tel­lään tar­kas­ti, mihin toi­miin val­tuu­tet­tu saa ryhtyä ja missä ti­lan­tees­sa hän saa toimia. Yk­si­löi­dyl­lä val­ta­kir­jal­la voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön nou­ta­maan esi­mer­kik­si pos­ti­pa­ke­tin puo­les­ta­si tai myy­mään omis­ta­ma­si kiin­teis­tön tiet­tyyn hin­taan.

Mitä asioi­ta avoin val­ta­kir­ja si­säl­tää?

Avoin val­ta­kir­ja on useim­mi­ten avoin asian­ajo­val­ta­kir­ja. Si­säl­löl­tään se voi olla erit­täin yk­sin­ker­tai­nen.

Val­ta­kir­jas­ta tulee kui­ten­kin ilmetä ai­na­kin:

• val­tuut­ta­jan nimi
• val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus
• aika ja paikka

Li­säk­si asia­kir­jas­ta on käy­tä­vä ilmi, että kyse on val­ta­kir­jas­ta. Asia­kir­jan yk­si­löin­nik­si riit­tää esi­mer­kik­si, että se on ot­si­koi­tu avoi­mek­si asian­ajo­val­ta­kir­jak­si.

Lue lisää: Miten val­ta­kir­ja teh­dään?

Liit­tyy­kö avoi­meen val­ta­kir­jaan ris­ke­jä?

Koska avoin val­ta­kir­ja antaa val­tuu­te­tul­le lähes ra­jat­to­man edus­tus­val­lan, on erit­täin tär­ke­ää, että täl­lai­nen val­tuu­tus an­ne­taan vain hyvin luo­tet­ta­val­le hen­ki­löl­le, joka tietää, mitä tekee eikä käytä väärin saa­maan­sa valtaa.

Val­tuu­te­tun te­ke­mät oi­keus­toi­met si­to­vat sinua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, joten har­kit­se tark­kaan, onko avoin val­ta­kir­ja jär­ke­vä rat­kai­su, vai so­pi­si­ko yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja asian hoi­ta­mi­sek­si pa­rem­min.

Lue lisää: Mikä on säh­köi­nen val­ta­kir­ja?

Avoin val­ta­kir­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Pä­te­vän val­tuu­tuk­sen an­ta­mi­nen edel­lyt­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­ta eli sitä, että val­tuu­tuk­sen antaja ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen.

Esi­mer­kik­si vi­ran­omai­ses­sa asioi­mis­ta varten tehty avoin val­ta­kir­ja ei ole enää pätevä, mikäli val­tuu­tuk­sen laa­ti­ja eli pää­mies me­net­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­ten­sa esi­mer­kik­si ter­vey­den heik­ke­ne­mi­sen tai van­huu­den vuoksi.

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­den me­net­tä­mi­seen voi kui­ten­kin va­rau­tua edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la. Edun­val­von­ta­val­tu­tuk­sel­la val­tuu­tat luo­tet­ta­van hen­ki­lön val­vo­maan etuasi ja hoi­ta­maan asioi­ta­si sitten, kun et itse ole enää ky­ke­ne­väi­nen siihen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus laa­di­taan sil­loin, kun on itse vielä oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, mutta se astuu voi­maan vasta sen jäl­keen, kun lää­kä­ri on to­den­nut val­tuu­tuk­sen an­ta­jan oi­keus­toi­mi­kel­vot­to­mak­si.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen kan­nat­taa, sillä sil­loin var­mis­tut siitä, että sinut tun­te­va tuttu ja luo­tet­ta­va hen­ki­lö hoitaa asioi­ta­si tu­le­vai­suu­des­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vaih­toeh­to­na on jul­ki­nen edun­val­von­ta.

Voiko avoi­men val­ta­kir­jan pe­ruut­taa?

Avoin val­ta­kir­ja on aina mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa. Se ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti sa­mal­la ta­val­la kuin val­tuu­tus an­net­tiin. Voit pe­ruut­taa val­ta­kir­jan ot­ta­mal­la sen ta­kai­sin val­tuu­te­tul­ta ja hä­vit­tä­mäl­lä asia­kir­jan.