Mikä on vel­ka­kir­ja­lai­na?

Vel­ka­kir­ja­lai­na on mo­ni­puo­li­nen ra­hoi­tus­vä­li­ne. Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi vel­ka­kir­ja­lai­nan omi­nai­suuk­sia sekä me­net­te­lyä vel­ka­kir­ja­lai­nas­ta so­pi­mi­ses­sa.

Vel­ka­kir­ja­lai­no­jen käyt­tö­tar­koi­tus

Vel­ka­kir­ja­lai­no­ja käy­te­tään sekä ra­hoi­tuk­sen hank­ki­mi­seen että si­joit­ta­mi­seen.

• Ve­lal­li­sel­le vel­ka­kir­ja­lai­na on väline ra­hoi­tuk­sen hank­ki­mi­seen.
• Velan an­ta­jal­le vel­ka­kir­ja­lai­na on si­joi­tus, jolle hän haluaa tuot­toa. Yleen­sä velan tuotto tulee velan ko­ros­ta, mutta vel­ka­kir­ja voi­daan tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa myös myydä eteen­päin.

Vel­ka­kir­ja­lai­nal­la voi saada ra­hoi­tus­ta esi­mer­kik­si seu­raa­viin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin:

• Yk­si­tyis­hen­ki­löl­le elan­to­me­no­jaan varten (asun­to­lai­na)
• Yri­tyk­sel­le lii­ke­toi­min­taa varten (in­ves­toin­nin ra­hoit­ta­mi­nen)
• Val­tiol­le val­tion me­no­jen ra­hoit­ta­mis­ta varten (val­tion jouk­ko­vel­ka­kir­jat).

Me­net­te­ly vel­ka­kir­ja­lai­nan so­pi­mi­ses­sa

Vel­ka­kir­ja­lai­nas­ta so­pi­mi­nen voi­daan jakaa nel­jään me­net­te­ly­vai­hee­seen:

1. Lainan tar­peen suun­nit­te­lu
2. So­pi­van lainan an­ta­jan löy­tä­mi­nen
3. Lainan eh­dois­ta so­pi­mi­nen
4. Vel­ka­suh­teen al­ka­mi­nen ja var­si­nai­nen laina-aika

1. Lainan tar­peen suun­nit­te­lu

Ennen vel­ka­kir­ja­lai­nas­ta so­pi­mis­ta ve­lal­li­sen kan­nat­taa har­ki­ta lainan tar­vet­ta. Tär­ke­ää on miet­tiä ai­na­kin, mihin tar­koi­tuk­seen velkaa ote­taan ja pal­jon­ko sitä tar­vi­taan.

Lai­na­not­ta­jan kan­nat­taa myös ar­vioi­da oma ve­lan­mak­su­kykyn­sä huo­lel­li­ses­ti, jotta lainaa ei oteta liian paljon tai liian suu­rel­la ko­rol­la.

Suun­nit­te­lu­vai­hees­sa lai­na­not­ta­jan olisi myös hyvä miet­tiä kei­no­ja pa­ran­taa omaa luot­to­kel­poi­suut­taan. Suun­nit­te­lu­vai­hees­sa voi olla hyvä esi­mer­kik­si kar­toit­taa mah­dol­li­sia velan va­kuuk­sia.

💡 Tie­sit­kö, että lainan tur­vaa­vat va­kuu­det hel­pot­ta­vat ve­lal­li­sen lainan saan­tia ja ne voivat myös laskea lainan kor­ko­ta­soa?

2. Lai­nanan­ta­jan löy­tä­mi­nen

Vel­ka­kir­ja­lai­naa varten myös vel­ko­ja.

Val­tioi­den ja suu­ry­ri­tys­ten kal­tais­ten suur­ten ve­la­not­ta­jien koh­dal­la so­pi­via lai­nanan­ta­jia on yleen­sä run­saam­min. Pank­kien li­säk­si vaih­toeh­toi­na voivat olla eri­lai­set ins­ti­tu­tio­naa­li­set si­joit­ta­jat, jotka voivat olla ha­luk­kai­ta si­joit­ta­maan esi­mer­kik­si val­tion liik­keel­le las­ke­miin jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin. 

Yk­si­tyis­hen­ki­löil­le ja pie­nil­le yri­tyk­sil­le mah­dol­lis­ten lainan an­ta­jien lu­ku­mää­rä on yleen­sä ra­jal­li­nen. Käy­tän­nös­sä eri­tyi­ses­ti suur­ten lai­no­jen koh­dal­la vaih­toeh­to­na ovat lä­hin­nä pankit. Yk­si­tyis­hen­ki­löt voivat kui­ten­kin saada vel­ka­kir­ja­lai­nan myös muulta ta­hol­ta kuin pan­kil­ta, esi­mer­kik­si toi­sel­ta yk­si­tyis­hen­ki­löl­tä. 

💡 Kun vel­ka­kir­ja­lai­naa hae­taan pan­kis­ta, kan­nat­taa muis­taa lai­no­jen kil­pai­lut­ta­mi­nen.

3. Lainan eh­dois­ta so­pi­mi­nen

Vel­ka­kir­ja­lai­nan kriit­ti­sin vaihe on eh­dot­to­mas­ti lainan eh­dois­ta so­pi­mi­nen.

Yleen­sä vel­ka­kir­ja­lai­nas­sa so­vi­taan ai­na­kin:

• Lainan mää­räs­tä
• Lainan va­kuuk­sis­ta
• Laina-ajasta
• Lainan ly­hen­nys­ta­vas­ta
• Lainan ko­ros­ta

Lainan eh­dois­ta so­pi­mi­nen on vel­ka­kir­ja­lai­nan vaa­ti­vin osuus, ja se edel­lyt­tää lai­na­neu­vot­te­lui­ta. Lainan eh­dois­ta so­pi­mal­la mo­lem­mil­la velan os­a­puo­lil­la on hyvät mah­dol­li­suu­det va­rau­tua lainan ris­kei­hin, kuten koron nousuun tai ve­lal­li­sen mak­su­vai­keuk­siin.

Vel­ka­kir­ja­lai­nan ris­kien­hal­lin­nan kään­tö­puo­le­na on kui­ten­kin siihen liit­ty­vät kus­tan­nuk­set: mo­ni­mut­kai­sen ja laajan vel­ka­suh­teen eh­dois­ta so­pi­mi­nen voi edel­lyt­tää pitkiä ja vai­kei­ta lai­na­neu­vot­te­lu­ja, joista syntyy kuluja.

Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen vel­ka­suh­de ei kui­ten­kaan yleen­sä edel­ly­tä mo­ni­mut­kai­sia lai­na­neu­vot­te­lu­ja. Myös per­heen­jä­sen­ten tai tut­ta­vien vä­li­ses­tä lai­nas­ta on kui­ten­kin hyvä aina laatia kir­jal­li­nen vel­ka­kir­ja.

4. Vel­ka­suh­teen al­ka­mi­nen ja var­si­nai­nen laina-aika

Kun vel­ka­kir­ja­lai­nan eh­dois­ta on so­vit­tu ja vel­ka­kir­ja on al­le­kir­joi­tet­tu, var­si­nai­nen vel­ka­suh­de alkaa.

Laina-aikana os­a­puol­ten mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa vel­ka­kir­ja­lai­nan eh­toi­hin ovat hyvin ra­jal­li­set, koska mo­lem­pien os­a­puol­ten pitää suos­tua vel­ka­kir­jan muu­tok­siin.

Lai­nanan­ta­jal­le huonot lainan ehdot voivat johtaa lainan heik­koon tuot­toon tai jopa lai­na­tun pää­oman me­net­tä­mi­seen.

Lai­na­not­ta­jal­le huo­nos­ti so­vit­tu laina voi osoit­tau­tua liian kal­liik­si ja johtaa mak­su­vai­keuk­siin. Ylei­sim­mät vir­heet lainan ot­ta­jal­le ovat eri­tyi­ses­ti:

• Liian suuren lainan ot­ta­mi­nen
• Liian lyhyt ta­kai­sin­mak­suai­ka
• Liian korkea kor­ko­ta­so

Lai­na­not­ta­jan kan­nat­taa­kin olla tark­ka­na eri­tyi­ses­ti, jos velan korko ei ole kiin­teä. Täl­löin ylei­sen kor­ko­ta­son nousu voi nostaa velan kus­tan­nuk­sia tai laina-aikaa tun­tu­vas­ti.

Vel­ka­kir­ja hel­pos­ti Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa

Ha­luat­ko luoda ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän vel­ka­kir­jan vain muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa? Se on­nis­tuu Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa, jossa voit mää­rit­tää esi­mer­kik­si koron ja ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man vai­vat­to­mas­ti. Myös asia­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen ta­pah­tuu kä­te­väs­ti säh­köi­ses­ti. 

Klik­kaa “Aloita” ja ko­kei­le vel­ka­kir­jan te­ke­mis­tä.

Huo­mioi myös vel­ka­kir­ja­lai­noi­hin so­vel­let­ta­vat lait

Var­si­nais­ten velan eh­to­jen li­säk­si vel­ka­kir­ja­lai­nan os­a­puol­ten on hyvä huo­mioi­da, että vel­ka­suh­teen si­säl­lös­tä on mo­nel­ta osin sää­det­ty lailla.

Lain mää­räyk­sis­tä voi­daan kui­ten­kin poi­ke­ta mo­nel­ta osin so­pi­mal­la eh­dois­ta toisin vel­ka­kir­jas­sa.

Velan eh­dois­ta oli­si­kin hyvä sopia mah­dol­li­sim­man yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti vel­ka­kir­jas­sa, jotta lain sään­nök­set eivät tulisi yl­lät­täen so­vel­let­ta­vak­si vel­ka­suh­tee­seen. Vel­ka­kir­ja­lai­no­jen osalta kes­kei­sim­mät lait ovat vel­ka­kir­ja­la­ki (622/1947) sekä kor­ko­la­ki (633/1982).

Jos toisin ei ole so­vit­tu, ve­lal­li­nen joutuu esi­mer­kik­si lain mukaan mak­sa­maan vii­väs­tys­kor­koa ve­lal­le, vaikka velka it­ses­sään olisi ko­ro­ton.

Lue lisää: Lainan korko

Vel­ka­suh­de ku­lut­ta­jan kanssa

Huo­mioi, että laki ra­joit­taa ku­lut­ta­jan ja elin­kei­non­har­joit­ta­jan vä­li­sen vel­ka­suh­teen ehtoja, eikä velan eh­dois­ta voida vält­tä­mät­tä poi­ke­ta ku­lut­ta­jan va­hin­gok­si.

👉 Laki siis suojaa vel­ka­kir­ja­lai­nas­ta so­pi­vaa ku­lut­ta­jaa.

Ta­val­li­nen vel­ka­kir­ja ja juok­se­va vel­ka­kir­ja

Vel­ka­kir­jat jao­tel­laan niiden luo­vu­tus­kel­poi­suu­den pe­rus­teel­la:

• juok­se­viin vel­ka­kir­joi­hin
• ta­val­li­siin vel­ka­kir­joi­hin

Vel­ka­kir­jo­jen kah­tia­ja­ko on olen­nai­nen mo­lem­pien vel­ka­kir­ja­lai­nan os­a­puol­ten nä­kö­kul­mas­ta.

Ta­val­li­ses­sa vel­ka­kir­jas­sa vel­ko­ja on yk­si­löi­ty, eli vel­ka­kir­jas­ta käy suo­raan ilmi se hen­ki­lö, jolle velan maksut on suo­ri­tet­ta­va. Ta­val­lis­ta vel­ka­kir­jaa ei ole tar­koi­tet­tu luo­vu­tet­ta­vak­si eteen­päin, vaan ve­lal­li­nen maksaa vel­kan­sa vel­ka­kir­jas­sa yk­si­löi­dyl­le vel­ko­jal­le.

Juok­se­vas­sa vel­ka­kir­jas­sa on sen sijaan so­vit­tu, että vel­ko­ja voi tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa vaih­tua. Juok­se­va vel­ka­kir­ja on siis suun­ni­tel­tu siihen, että vel­ka­kir­jal­la voi­daan käydä kaup­paa.

Luo pätevä vel­ka­kir­ja hel­pos­ti

Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa voit luoda tar­pei­sii­si rää­tä­löi­dyn vel­ka­kir­jan hin­taan 49 euroa. Tie­sit­hän, että hinta on huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pi kuin pe­rin­tei­ses­sä la­ki­toi­mis­tos­sa? 

Vel­ka­kir­ja pa­ran­taa lai­naa­mi­sen tur­val­li­suut­ta. Luo­mal­la vel­ka­kir­jan var­mis­tat, että saat lai­na­si ta­kai­sin. 

Vel­ka­kir­ja kan­nat­taa - myös sil­loin kun lai­naat esi­mer­kik­si lap­sel­le­si.

Ko­kei­le pal­ve­lua il­mai­sek­si!