Mikä on vel­ka­kir­ja­laina?

Vel­ka­kir­ja­laina on pe­rin­tei­nen ra­hoi­tus­muoto.

Vel­ka­kir­ja­lai­nassa yritys tai yk­si­tyis­hen­kilö voi saada ra­hoi­tusta esi­mer­kiksi seu­raa­viin käyt­tö­tar­koi­tuk­siin:

• Yk­si­tyis­hen­ki­lölle elan­to­me­no­jaan varten (asun­to­laina)
• Yri­tyk­selle lii­ke­toi­min­taa varten (in­ves­toin­nin ra­hoit­ta­mi­nen)
• Val­tiolle val­tion me­no­jen ra­hoit­ta­mista varten (val­tion jouk­ko­vel­ka­kir­jat).

Velan an­ta­jalle vel­ka­kir­ja­laina on sen sijaan si­joi­tus, jolle hän haluaa tuot­toa. Yleensä velan tuotto tulee velan ko­rosta, mutta vel­ka­kirja voi­daan tie­tyissä ti­lan­teissa myös myydä eteen­päin.

Vel­ka­kirja hel­posti Aa­tok­sen pal­ve­lussa

Tie­sitkö, että vel­ka­kirja kan­nat­taa tehdä aina, kun rahaa lai­na­taan toi­selle hen­ki­lölle?

Di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­luita tar­joa­vat Aa­tok­sen avulla voit luoda ju­ri­di­sesti pä­te­vän vel­ka­kir­jan näp­pä­rästi vain muu­ta­massa mi­nuu­tissa.

Klik­kaa “Aloita” ja ko­keile vel­ka­kir­jan te­ke­mistä.

Me­net­tely vel­ka­kir­ja­lai­nan so­pi­mi­sessa

Vel­ka­kir­ja­lai­nasta so­pi­mi­nen voi­daan jakaa nel­jään me­net­te­ly­vai­hee­seen:

1. Lainan tar­peen suun­nit­telu
2. So­pi­van lainan an­ta­jan löy­tä­mi­nen
3. Lainan eh­doista so­pi­mi­nen
4. Vel­ka­suh­teen al­ka­mi­nen ja var­si­nai­nen laina-aika

1. Lainan tar­peen suun­nit­telu

Ennen vel­ka­kir­ja­lai­nasta so­pi­mista ve­lal­li­sen kan­nat­taa har­kita lainan tar­vetta. Tär­keää on miet­tiä ai­na­kin, mihin tar­koi­tuk­seen velkaa ote­taan ja pal­jonko sitä tar­vi­taan.

Lai­na­not­ta­jan kan­nat­taa myös ar­vioida oma ve­lan­mak­su­ky­kynsä huo­lel­li­sesti, jotta lainaa ei oteta liian paljon tai liian suu­rella ko­rolla.

Suun­nit­te­lu­vai­heessa lai­na­not­ta­jan olisi myös hyvä miet­tiä kei­noja pa­ran­taa omaa luot­to­kel­poi­suut­taan. Suun­nit­te­lu­vai­heessa voi olla hyvä esi­mer­kiksi kar­toit­taa mah­dol­li­sia velan va­kuuk­sia.

💡 Vinkki: Lainan tur­vaa­vat va­kuu­det hel­pot­ta­vat ve­lal­li­sen lainan saan­tia ja ne voivat myös laskea lainan kor­ko­ta­soa.

2. Lai­na­nan­ta­jan löy­tä­mi­nen

Vel­ka­kir­ja­lai­naa varten myös vel­koja.

Val­tioi­den ja suu­ry­ri­tys­ten kal­tais­ten suur­ten ve­la­not­ta­jien koh­dalla so­pi­via lai­na­nan­ta­jia on yleensä run­saam­min. Pank­kien li­säksi vaih­toeh­toina voivat olla eri­lai­set ins­ti­tu­tio­naa­li­set si­joit­ta­jat, jotka voivat olla ha­luk­kaita si­joit­ta­maan esi­mer­kiksi val­tion liik­keelle las­ke­miin jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin.

Yk­si­tyis­hen­ki­löille ja pie­nille yri­tyk­sille mah­dol­lis­ten lainan an­ta­jien lu­ku­määrä on yleensä ra­jal­li­nen. Käy­tän­nössä eri­tyi­sesti suur­ten lai­no­jen koh­dalla vaih­toeh­tona ovat lä­hinnä pankit. Yk­si­tyis­hen­ki­löt voivat kui­ten­kin saada vel­ka­kir­ja­lai­nan myös muulta ta­holta kuin pan­kilta, esi­mer­kiksi toi­selta yk­si­tyis­hen­ki­löltä.

Vinkki: Kun vel­ka­kir­ja­lai­naa hae­taan pan­kista, kan­nat­taa muis­taa lai­no­jen kil­pai­lut­ta­mi­nen.

3. Lainan eh­doista so­pi­mi­nen

Vel­ka­kir­ja­lai­nan kriit­ti­sin vaihe on eh­dot­to­masti lainan eh­doista so­pi­mi­nen.

Yleensä vel­ka­kir­ja­lai­nassa so­vi­taan ai­na­kin:

• Lainan mää­rästä
• Lainan va­kuuk­sista
• Laina-ajasta
• Lainan ly­hen­nys­ta­vasta
• Lainan ko­rosta

Lainan eh­doista so­pi­mi­nen on vel­ka­kir­ja­lai­nan vaa­ti­vin osuus, ja se edel­lyt­tää lai­na­neu­vot­te­luita. Lainan eh­doista so­pi­malla mo­lem­milla velan os­a­puo­lilla on hyvät mah­dol­li­suu­det va­rau­tua lainan ris­kei­hin, kuten koron nousuun tai ve­lal­li­sen mak­su­vai­keuk­siin.

Vel­ka­kir­ja­lai­nan ris­kien­hal­lin­nan kään­tö­puo­lena on kui­ten­kin siihen liit­ty­vät kus­tan­nuk­set: mo­ni­mut­kai­sen ja laajan vel­ka­suh­teen eh­doista so­pi­mi­nen voi edel­lyt­tää pitkiä ja vai­keita lai­na­neu­vot­te­luja, joista syntyy kuluja.

Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen vel­ka­suhde ei kui­ten­kaan yleensä edel­lytä mo­ni­mut­kai­sia lai­na­neu­vot­te­luja. Myös per­heen­jä­sen­ten tai tut­ta­vien vä­li­sestä lai­nasta on kui­ten­kin hyvä aina laatia kir­jal­li­nen vel­ka­kirja.

4. Vel­ka­suh­teen al­ka­mi­nen ja var­si­nai­nen laina-aika

Kun vel­ka­kir­ja­lai­nan eh­doista on so­vittu ja vel­ka­kirja on al­le­kir­joi­tettu, var­si­nai­nen vel­ka­suhde alkaa.

Laina-aikana os­a­puol­ten mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa vel­ka­kir­ja­lai­nan eh­toi­hin ovat hyvin ra­jal­li­set, koska mo­lem­pien os­a­puol­ten pitää suos­tua vel­ka­kir­jan muu­tok­siin.

Lai­na­nan­ta­jalle huonot lainan ehdot voivat johtaa lainan heik­koon tuot­toon tai jopa lai­na­tun pää­oman me­net­tä­mi­seen.

Lai­na­not­ta­jalle huo­nosti so­vittu laina voi osoit­tau­tua liian kal­liiksi ja johtaa mak­su­vai­keuk­siin. Ylei­sim­mät vir­heet lainan ot­ta­jalle ovat eri­tyi­sesti:

• Liian suuren lainan ot­ta­mi­nen
• Liian lyhyt ta­kai­sin­mak­suaika
• Liian korkea kor­ko­taso

Lai­na­not­ta­jan kan­nat­taa­kin olla tark­kana eri­tyi­sesti, jos velan korko ei ole kiin­teä. Täl­löin ylei­sen kor­ko­ta­son nousu voi nostaa velan kus­tan­nuk­sia tai laina-aikaa tun­tu­vasti.

Huo­mioi myös vel­ka­kir­ja­lai­noi­hin so­vel­let­ta­vat lait

Var­si­nais­ten velan eh­to­jen li­säksi vel­ka­kir­ja­lai­nan os­a­puol­ten on hyvä huo­mioida, että vel­ka­suh­teen si­säl­löstä on mo­nelta osin sää­detty lailla.

Lain mää­räyk­sistä voi­daan kui­ten­kin poi­keta mo­nelta osin so­pi­malla eh­doista toisin vel­ka­kir­jassa.

Velan eh­doista oli­si­kin hyvä sopia mah­dol­li­sim­man yk­si­tyis­koh­tai­sesti vel­ka­kir­jassa, jotta lain sään­nök­set eivät tulisi yl­lät­täen so­vel­let­ta­vaksi vel­ka­suh­tee­seen. Vel­ka­kir­ja­lai­no­jen osalta kes­kei­sim­mät lait ovat vel­ka­kir­ja­laki (622/1947) sekä kor­ko­laki (633/1982).

Jos toisin ei ole so­vittu, ve­lal­li­nen joutuu esi­mer­kiksi lain mukaan mak­sa­maan vii­väs­tys­kor­koa ve­lalle, vaikka velka it­ses­sään olisi ko­ro­ton.

Vel­ka­suhde ku­lut­ta­jan kanssa

Huo­mioi, että laki ra­joit­taa ku­lut­ta­jan ja elin­kei­non­har­joit­ta­jan vä­li­sen vel­ka­suh­teen ehtoja, eikä velan eh­doista voida vält­tä­mättä poi­keta ku­lut­ta­jan va­hin­goksi.

👉 Laki siis suojaa vel­ka­kir­ja­lai­nasta so­pi­vaa ku­lut­ta­jaa.

Ta­val­li­nen vel­ka­kirja ja juok­seva vel­ka­kirja

Vel­ka­kir­jat jao­tel­laan niiden luo­vu­tus­kel­poi­suu­den pe­rus­teella:

• juok­se­viin vel­ka­kir­joi­hin
• ta­val­li­siin vel­ka­kir­joi­hin

Vel­ka­kir­jo­jen kah­tia­jako on olen­nai­nen mo­lem­pien vel­ka­kir­ja­lai­nan os­a­puol­ten nä­kö­kul­masta.

Ta­val­li­sessa vel­ka­kir­jassa vel­koja on yk­si­löity, eli vel­ka­kir­jasta käy suo­raan ilmi se hen­kilö, jolle velan maksut on suo­ri­tet­tava. Ta­val­lista vel­ka­kir­jaa ei ole tar­koi­tettu luo­vu­tet­ta­vaksi eteen­päin, vaan ve­lal­li­nen maksaa vel­kansa vel­ka­kir­jassa yk­si­löi­dylle vel­ko­jalle.

Juok­se­vassa vel­ka­kir­jassa on sen sijaan so­vittu, että vel­koja voi tie­tyissä ti­lan­teissa vaih­tua. Juok­seva vel­ka­kirja on siis suun­ni­teltu siihen, että vel­ka­kir­jalla voi­daan käydä kaup­paa.

💡 Vinkki: Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen ta­pah­tuu jo kol­messa vuo­dessa, mikäli van­hen­tu­mista ei kat­kaista. Lo­pul­li­sesti velka van­he­nee ta­pauk­sesta riip­puen joko 20 tai 25 vuo­dessa.

Luo pätevä vel­ka­kirja hel­posti

Aa­tok­sen pal­ve­lussa voit luoda tar­pei­siisi rää­tä­löi­dyn vel­ka­kir­jan heti.

Vel­ka­kirja kuuluu Aatos Huo­le­ton -ti­lauk­seen, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Saat luotua niin monta vel­ka­kir­jaa kuin tar­vit­set sekä hoidat sa­malla kaikki la­kia­siasi ker­ralla kun­toon. Tilaus si­säl­tää myös ra­jat­to­masti la­kia­pua. Voit pe­ruut­taa ti­lauk­sen mil­loin ta­hansa.

Vel­ka­kirja pa­ran­taa lai­naa­mi­sen tur­val­li­suutta. Luo­malla vel­ka­kir­jan var­mis­tat, että saat lai­nasi ta­kai­sin.

Vel­ka­kirja kan­nat­taa - myös sil­loin kun lai­naat esi­mer­kiksi lap­sel­lesi.

Ko­keile pal­ve­lua il­mai­seksi!