5 vir­het­tä, jotka vältät vel­ka­kir­jal­la

Moni ei pidä tar­peel­li­se­na laatia vel­ka­kir­jaa lai­na­tes­saan rahaa per­heen­jä­se­nil­le tai ys­tä­vil­le. So­pi­mus ve­las­ta on yhtä pätevä niin suul­li­se­na kuin kir­jal­li­se­na­kin.

Joskus vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen lä­hei­sel­le an­net­ta­vas­ta lai­nas­ta saat­taa tuntua jopa kiusal­li­sel­ta: Ajat­te­lee­ko tuttu, etten luota häneen.

Vel­kaan, josta ei ole ole­mas­sa kir­jal­lis­ta so­pi­mus­ta, liit­tyy kui­ten­kin aina ris­ke­jä. Ei­vät­kä kaikki riskit liity esi­mer­kik­si ve­lal­li­sen luo­tet­ta­vuu­teen.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa lis­taam­me 5 vir­het­tä, jotka pystyt vält­tä­mään laa­ti­mal­la vel­ka­kir­jan.

💡 Vinkki: Tie­dät­kö, mil­lai­nen ra­hoi­tus­muo­to vel­ka­kir­ja­lai­na on?

1. Vel­ka­kir­jal­la to­dis­tat velan ole­mas­sao­lon

So­pi­mus ve­las­ta on yhtä pätevä suul­li­se­na kuin kir­jal­li­se­na­kin.

Mikäli ve­lal­li­sen ja vel­ko­jan vä­lil­le tulee riitaa velan ole­mas­sao­los­ta, on suul­li­ses­ti so­vi­tun velan ole­mas­sao­lo kui­ten­kin usein haas­ta­va to­dis­taa. Vel­ka­kir­ja sen sijaan on kon­kreet­ti­nen to­dis­te velan ole­mas­sao­los­ta.

💡 Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löl­le an­net­taes­sa kan­nat­taa sopia lainan yk­si­tyis­koh­dis­ta mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti. Näin lainan ole­mas­sa olo on helppo to­dis­taa.

Ko­kei­le vel­ka­kir­jan te­ke­mis­tä heti

Laadit sa­mal­la pä­te­vän mak­suoh­jel­man sekä lai­nas­ta mak­set­ta­van koron. Pal­ve­lun ko­kei­lu on aina il­mais­ta.

2. Kir­jal­li­nen so­pi­mus ve­las­ta vä­hen­tää epä­sel­vyyk­siä

Vaikka mo­lem­mat vel­ka­so­pi­muk­sen os­a­puo­let tun­nus­tai­si­vat velan ole­mas­sao­lon, voi sen si­säl­töön ja muihin lainan ta­kai­sin­mak­sun eh­toi­hin liit­tyä epä­sel­vyyk­siä, mikäli ve­las­ta on so­vit­tu vain suul­li­ses­ti.

Aina kyse ei ole jomman kumman os­a­puo­len vil­pil­li­ses­tä toi­min­nas­ta, vaan pi­dem­män ajan ku­lues­sa se, mitä ve­las­ta on alun perin so­vit­tu saat­taa yk­sin­ker­tai­ses­ti unoh­tua.

Vel­ko­jal­la ja ve­lal­li­sel­la on saat­ta­nut myös olla ollut eri kä­si­tys siitä, mitä velan eh­dois­ta on so­vit­tu tai eh­dois­ta ei ole so­vit­tu lain­kaan.

Jos esi­mer­kik­si velan mak­sul­le ei ole so­vit­tu erä­päi­vää tai siihen liit­tyy epä­sel­vyyk­siä, voi maksun saa­mi­nen vii­väs­tyä.

Vel­ka­kir­jan tar­koi­tuk­se­na ei ole suo­ja­ta vain vel­ko­jan oi­keut­ta saada velka mak­se­tuk­si ta­kai­sin, vaan yhtä lailla vel­ka­kir­ja suojaa myös ve­lal­lis­ta. Vel­ka­kir­jal­la pystyt var­mis­ta­maan, että kum­mal­la­kin vel­ka­suh­teen os­a­puo­lel­la on sama kä­si­tys velan eh­dois­ta, ja et­tei­vät ehdot jäl­keen­päin muutu.

Mitä tar­kem­min velan ehdot on kir­jat­tu vel­ka­kir­jaan, sitä pie­nem­pi riski vel­kaan liit­ty­viin epä­sel­vyyk­siin on.

Lue lisää: Kuinka mää­ri­tel­lä lainan korko?

3. Vel­ka­kir­ja turvaa vel­ka­suh­teen os­a­puo­lien oi­keuk­sia rii­ta­ti­lan­teis­sa

Kir­jal­li­nen tosite ve­las­ta on myös tärkeä rii­ta­ti­lan­teis­sa. Jos lai­na­not­ta­ja ja lai­na­nan­ta­ja ovat teh­neet suul­li­sen so­pi­muk­sen, mutta heillä on myö­hem­min eri­mie­li­syyk­siä so­pi­muk­sen eh­dois­ta, to­dis­tei­den puut­tues­sa voi olla vai­ke­aa sel­vit­tää, mitä so­pi­muk­ses­sa on so­vit­tu.

Tämä voi johtaa rii­toi­hin ja oi­keus­pro­ses­sei­hin, joiden lop­pu­tu­los on epä­var­ma, ja josta ai­heu­tuu kus­tan­nuk­sia.

Mikäli ve­lal­li­nen on ha­lu­ton mak­sa­maan velkaa, on myös velan pe­ri­mi­nen oi­keus­teis­te han­ka­laa ilman velan ole­mas­sao­lon to­dis­ta­vaa vel­ka­kir­jaa eten­kin, jos ve­lal­li­nen kiis­tää koko velan ole­mas­sao­lon.

Velan pe­ri­mi­sek­si ulos­o­tos­sa tar­vi­taan kä­rä­jä­oi­keu­den tuomio, ja kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mion saa­mi­sek­si taas on kyet­tä­vä to­dis­ta­maan velan ole­mas­sao­lo.

Lue lisää: Vel­ka­kir­jan malli ja helppo verk­ko­pal­ve­lu

4. Vel­ka­kir­jal­la to­dis­tat velan myös ve­rot­ta­jal­le

Mikäli vel­ka­kir­jaa ei ole ole­mas­sa, saat­taa ve­rot­ta­ja tul­ki­ta velan lah­jak­si ja voit joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Lah­jas­ta joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa, sil­loin, kun:

1. lahjan suu­ruus on 5 000 euroa tai enem­män tai
2. kolmen vuoden aikana sa­mal­ta hen­ki­löl­tä saa­tu­jen lah­jo­jen arvo on yh­teen­sä 5 000 euroa tai enem­män

Läh­tö­koh­tai­ses­ti lah­ja­na pi­de­tään lainaa, jos olo­suh­teis­ta voi­daan pää­tel­lä, ettei lainaa alun pe­rin­kään ollut tar­koi­tus maksaa ta­kai­sin. Vel­ka­kir­ja to­dis­taa ve­rot­ta­jal­le velan ole­mas­sao­lon myös ve­rot­ta­jal­le.

Ve­rot­ta­jan mukaan vel­ka­kir­jas­ta tulisi ilmetä se, miten ja mil­lai­sis­sa erissä velka mak­se­taan ta­kai­sin. Ly­hen­nys­suun­ni­tel­man on oltava rea­lis­ti­nen ve­lal­li­sen tu­lo­ta­soon nähden.

Esi­mer­kik­si van­hem­pien alai­käi­sel­le lap­sel­le an­ta­maa lainaa pi­de­tään useim­mi­ten lah­ja­na, mikäli lap­sel­la ei ole tuloja, eikä siten kykyä maksaa lainaa ta­kai­sin.

Li­säk­si lainan ly­hen­nys­ten mak­sa­mi­nen on tar­peen vaa­ties­sa pys­tyt­tä­vä to­dis­ta­maan.

Lue lisää: Laina lap­sel­le - vel­ka­kir­jan malli

5. Velka saa­te­taan tul­ki­ta myös en­nak­ko­pe­rin­nök­si

Sel­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa, jossa ve­rot­ta­ja katsoo hen­ki­lön rin­ta­pe­ril­li­sel­leen an­ta­man velan lah­jak­si, saa­te­taan tämä lahja tul­ki­ta myös en­nak­ko­pe­rin­nök­si.

Rin­ta­pe­ril­li­sel­le an­net­tu lahja kat­so­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti en­nak­ko­pe­rin­nök­si, ellei lahjan antaja ole erik­seen muuta il­moit­ta­nut tai olo­suh­teis­ta ole pää­tel­tä­vis­sä toisin.

En­nak­ko­pe­rin­tö ote­taan huo­mioon tu­le­vas­sa pe­rin­nön­jaos­sa ja se vä­hen­tää saa­jan­sa pe­rin­tö­osuut­ta ja vai­kut­taa myös pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen.

Yh­teen­ve­to­na voi­daan todeta, että vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen auttaa sel­keyt­tä­mään lainan ehtoja ja ta­kai­sin­mak­sua, auttaa tur­vaa­maan vel­ko­jan etuja ja hel­pot­taa ve­lal­li­sen oi­keu­del­li­sia ja ve­ro­tuk­sel­li­sia vel­voit­tei­ta.