7 Myyt­tiä avio­eh­to­so­pi­muk­sesta

Avio­eh­to­so­pi­mus he­rät­tää usein kes­kus­te­lua nai­mi­siin­me­non kyn­nyk­sellä. Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi ylei­sim­piä vää­rin­kä­si­tyk­siä so­pi­muk­seen liit­tyen, ja ker­romme avio­eh­don hyö­dyistä.

Myytti 1: Pie­ni­tu­lois­ten ei kan­nata tehdä avio­eh­toa

Vaikka pie­ni­tu­loi­silla ei ole­kaan yhtä paljon jaet­ta­vaa omai­suutta avio­ero­ti­lan­teessa, ei tämä kui­ten­kaan tar­koita sitä, et­teikö avio­eh­dosta olisi hyötyä pie­ni­tu­loi­sille.

Va­ral­li­suus tun­ne­tusti kart­tuu ajan myötä, kun asun­to­lai­naa mak­se­taan pois, pe­rin­töä saat­taa tulla omilta van­hem­milta ja palk­ka­taso nousta vuo­si­kym­me­nien aikana.

Li­säksi tapa käyt­tää rahaa saat­taa erota pa­ris­kun­nan vä­lillä huo­mat­ta­vasti, vaikka heillä on sa­man­lai­set tulot. Toinen saat­taa tuh­lata koko palk­kansa, kun kump­pani puo­les­taan sääs­tää ah­ke­rasti ra­has­toi­hin ja sääs­tö­ti­lille.

Avio­erossa enem­män va­ral­li­suutta omis­tava joutuu an­ta­maan kump­pa­nil­leen osan omai­suu­des­taan.

💡 Noin 15 % suo­ma­lai­sista yli 35-vuo­tiaista on tehnyt avio­eh­don ja 7 % on aja­tel­lut sel­lai­sen te­ke­vänsä. Poh­jois­mai­sen la­ki­tut­ki­muk­sen tu­lok­sista sel­viää, kuinka paljon suo­ma­lai­set ovat mak­sa­neet avio­eh­dosta.

Laadi pätevä avio­ehto jo tänään:

Myytti 2: Avio­eh­to­so­pi­mus kielii epä­luot­ta­muk­sesta

Avio­eh­to­so­pi­mus ei tar­koita, että puo­li­sot eivät luot­taisi toi­siinsa. Avio­eh­toon voi kui­ten­kin liit­tyä eriä­viä mie­li­pi­teitä, ja näistä asioista kan­nat­taa­kin kes­kus­tella pa­ri­suh­teessa hy­vissä ajoin ennen nai­mi­siin­me­noa – kuten ylei­sesti yh­tei­sestä ta­lou­desta.

Kun omista ar­voista ja it­sel­leen tär­keistä asioista puhuu yh­dessä kump­pa­nin kanssa, on asioi­den kä­sit­tely ja tu­le­vai­suu­teen va­rau­tu­mi­nen hel­pom­paa.

Avio­eh­don tarve voi johtua esi­mer­kiksi toisen puo­li­son yri­tys­toi­min­nasta, joka on al­ka­nut jo ennen avio­liit­toa: ilman avio­eh­toa puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­nen voi hai­tata puo­li­son yri­tystä tai pa­him­mil­laan ajaa sen kon­kurs­siin. Avio­eh­dolla puo­li­sot voivat siis vä­hen­tää avio­liit­toon liit­ty­viä ta­lou­del­li­sia huo­le­nai­hei­taan.

Avio­ehto voikin par­haassa ta­pauk­sessa mah­dol­lis­taa sen, että puo­li­sot voivat rau­hassa kes­kit­tyä liit­toonsa ilman yli­mää­räi­siä ta­lou­del­li­sia häi­riö­te­ki­jöitä.

Lue lisää: Näin otat avio­eh­don pu­heeksi puo­li­sosi kanssa

Myytti 3: Kal­liilta avio­erolta suojaa vain se, että ei mene kos­kaan nai­mi­siin

Vaikka avio­lii­ton vält­tä­mi­nen onkin yksi tapa vält­tyä ns. ”kal­liilta avio­erolta”, ei tämä suin­kaan ole ainoa tai jär­ke­vin toi­min­ta­tapa.

Avio­eh­dolla ni­mit­täin on mah­dol­lista ha­lu­tes­saan sulkea puo­li­soi­den avio-oikeus ko­ko­naan pois. Näin puo­li­soilla ei ole mitään oi­keutta tois­tensa omai­suu­teen. Sa­malla kal­liin avio­eron mah­dol­li­suutta ei ole nai­mi­siin­me­nosta huo­li­matta.

Ylei­sin avio­ehto koskee vain avio­eroja, mutta lähes yhtä moni pa­ris­kunta tekee avio­eh­don avio­eron li­säksi myös kuo­le­man va­ralle.

Lue lisää: Avio­ehto hinnat Suo­messa

Myytti 4: Avio­eh­dolla ei tee mitään, jos avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan

Liiton päät­tyessä kuo­le­maan les­kellä on tiet­tyjä eri­tyi­soi­keuk­sia: les­kellä voi esi­mer­kiksi olla avio­eh­dosta huo­li­matta hal­lin­ta­oi­keus puo­li­soi­den yh­tei­seen kotiin, jos lesken toi­meen­tulo sitä vaatii.

Li­säksi pe­rin­nön­jako riip­puu avio­eh­dosta. Leski voi avio­eh­don avulla saada suu­rem­man osan puo­li­sonsa omai­suu­desta sekä naut­tia ve­ro­va­pau­desta. Kun avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan, teh­dään myös sil­loin ositus. Avio­eh­don avulla leski saa puolet puo­li­sonsa omai­suu­desta eikä hänen tar­vitse maksaa saa­mas­taan omai­suu­desta veroa.

Jos puo­li­soilla ei ole avio­eh­toa ja les­kellä olisi enem­män va­ral­li­suutta, ei hän saisi me­neh­ty­neeltä puo­li­solta mitään omai­suutta.

Lue lisää: Vai­kut­taako avio­ehto les­ke­ne­läk­kee­seen?

Turvaa oma ja per­heesi talous – tee avio­ehto heti.

Myytti 5: Avio­ehto on vain rik­kaita varten

Avio­eh­to­so­pi­muk­sesta kuul­laan yleensä vain sil­loin, kun rikas hen­kilö eroaa ja joutuu luo­vut­ta­maan suuren osan omai­suu­des­taan ex-puo­li­sol­leen. Tämä on osal­taan ruok­ki­nut har­ha­luu­loa siitä, että avio­ehto on vain rik­kaita ih­mi­siä varten.

Myytti ei kui­ten­kaan pidä paik­kaansa, sillä  avio­eh­dosta on hyötyä kai­kille avio­liit­toa har­kit­se­ville heidän va­ral­li­suu­des­taan riip­pu­matta.

Mo­nesti eron het­kellä suurta pään­vai­vaa ai­heut­ta­vat esi­mer­kiksi asun­to­jen tai kiin­teis­tö­jen ja­ka­mi­nen puo­li­soi­den kesken. Omai­suu­den ja­ka­mi­nen voikin pa­kot­taa puo­li­sot myy­mään omai­suut­taan eron het­kellä. Ilman avio­eh­toa esi­mer­kiksi su­vussa pit­kään ollut tila voi­daan joutua myy­mään, jotta ex-puo­li­solle kuu­luva ta­sinko pys­ty­tään mak­sa­maan.

Avio­eh­dolla on mah­dol­lista esi­mer­kiksi yk­sin­ker­tais­taa avio­eroa: avio­eh­don an­siosta mo­lem­mille os­a­puo­lille on ero­ti­lan­teessa selvää, että puo­li­sot säi­lyt­tä­vät oman omai­suu­tensa. Näin puo­li­sot vält­tä­vät kal­liit avio­ero­rii­dat, jotka liit­ty­vät eri­mie­li­syyk­siin puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­sesta.

Myytti 6: Avio­ehto tar­koit­taa aina sitä, ettei puo­li­soilla ole mitään oi­keutta tois­tensa omai­suu­teen

Vas­toin yleistä kä­si­tystä avio­ehto voi koskea vain osaa puo­li­soi­den omai­suu­desta tai vain toisen puo­li­son omai­suutta.

Avio­eh­dolla ei siis ole pakko sulkea puo­li­soi­den avio-oi­keutta pois ko­ko­naan, vaan avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lelle voi­daan rajata vain tietty omai­suus. Avio­eh­dolla voi­daan sopia esi­mer­kiksi siitä, että puo­li­son pe­rin­tönä saama ke­sä­mökki ei kuulu avio-oi­keu­den pii­riin.

Täl­lai­sella avio-oi­keu­den osit­tain pois­ta­valla avio­eh­dolla voi­daan­kin löytää jär­kevä ta­sa­paino avio­lii­ton päät­ty­mi­sen va­ralta: sen avulla on mah­dol­lista huo­leh­tia puo­li­soi­den toi­meen­tu­los­ta eron jäl­keen, sekä yk­sin­ker­tais­taa puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mista.

Puo­li­soi­den avio-oi­keutta on mah­dol­lista ra­joit­taa avio­eh­don li­säksi myös tes­ta­men­tilla. Esi­mer­kiksi toisen puo­li­son pe­rin­tönä saa­tuun ke­sä­mök­kiin voi liit­tyä vai­na­jan aset­tama ra­joi­tus siitä, ettei mökki kuulu puo­li­soi­den kesken jaet­ta­vaan omai­suu­teen. Täl­lai­nen ehto on avio­lii­ton päät­tyessä täysin pätevä, joten vaikka avio­eh­toa ei oli­si­kaan, ei puo­li­soi­den omai­suutta aina jaeta tasan.

Myytti 7: Avio­ehto täytyy solmia ennen avio­liit­toa

Avio­eh­don voi kui­ten­kin tehdä jäl­ki­kä­teen myös avio­lii­ton aikana tai juuri ennen avio­eroa. Avio­eh­dosta so­pi­mi­nen on kui­ten­kin va­paa­eh­toista, joten puo­liso voi myös kiel­täy­tyä avio­eh­dosta. Siksi avio­eh­dosta kan­nat­taa­kin sopia jo ennen avio­lii­ton sol­mi­mista, jotta ikä­viltä yl­lä­tyk­siltä väl­ty­tään.

Lue lisää: 5 va­roit­ta­vaa esi­merk­kiä avio­erosta

Ko­keile avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mistä il­mai­seksi

Voit ko­keilla alla, miltä avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mi­nen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa luon­nis­tuu. Pal­velu kar­toit­taa ti­lan­teesi ja luo sen jäl­keen val­miin asia­kir­jan, jonka saat maksun jäl­keen la­dat­ta­vaksi.