So­si­aa­lie­tuu­det ero­ti­lan­teessa

Henkilö rannalla, kallioita taustalla.
Aatos-Nea
Nea
6.12.2023 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Ih­mis­suh­teen päät­ty­mi­nen ei kos­kaan ole helppo paikka. Ero­ti­lanne voi vai­kut­taa myös puo­li­soi­den saa­miin so­si­aa­lie­tuuk­siin, kuten toi­meen­tu­lo­tu­keen ja ylei­seen asu­mis­tu­keen.

Ero­ti­lan­teissa yksi kes­kei­sim­mästä ta­lou­teen liit­ty­vistä ky­sy­myk­sistä on eron vai­ku­tus so­si­aa­lie­tuuk­siin. 

Elä­män­ti­lan­teen muu­tok­set, kuten avio­ero, tulee il­moit­taa Kelaan, sillä ne saat­ta­vat vai­kut­taa oi­keu­teen eri­lai­siin so­si­aa­lie­tuuk­siin. Toi­saalta oikeus esi­mer­kiksi asu­mis­tu­keen saat­taa syntyä, jos puo­li­sot muut­ta­vat eril­leen asu­maan. 

Toi­meen­tu­lo­tuki on vii­me­si­jai­nen etuus. Suo­ma­lai­nen so­si­aa­li­turva takaa, ettei kukaan meistä jää tyhjän päälle vai­keas­sa­kaan ti­lan­teessa. 

Saman katon alla asuvat muo­dos­ta­vat yh­tei­sen ta­lou­den

Usei­den so­si­aa­lie­tuuk­sien myön­tä­mi­seen vai­kut­taa läh­tö­koh­tai­sesti per­he­koh­tai­set tai ruo­ka­kun­nan saamat tuet. Tuen saa­mi­seen vai­kut­taa siis kaik­kien sa­massa asun­nossa asu­vien hen­ki­löi­den tulot.

Pää­sään­nön mukaan sa­massa ta­lou­dessa asuvat hen­ki­löt kuu­lu­vat samaan ruo­ka­kun­taan.

Ylei­sim­piä ti­lan­teita

  • Avio­pari, joka on vä­li­ri­kon vuoksi muut­ta­nut eril­leen, ei elä enää sa­massa ta­lou­dessa. Kela katsoo, että avio­puo­li­sot muo­dos­ta­vat omat eril­li­set ta­lou­tensa, jos he asuvat pa­ri­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen eril­lään. Käy­tän­nössä tämä tar­koit­taa sitä, että puo­li­sot elävät asu­muse­rossa
  • Jos puo­li­sot asuvat har­kinta-ajan aikana tai avio­eroon tuo­mit­se­mi­sen jäl­keen sa­massa asun­nossa, kat­so­taan heidän edel­leen muo­dos­ta­van yh­tei­sen ta­lou­den. 
  • Jos puo­li­sot taas asuvat eril­lään jos­tain muusta syystä, elävät he Kelan sil­missä edel­leen yh­teis­ta­lou­dessa. Muu syy voisi olla esi­mer­kiksi toisen puo­li­son työ­paikka toi­sella paik­ka­kun­nalla.

Kela saa tiedon avio­erosta väes­tö­tie­to­jär­jes­tel­mästä. Avo­lii­ton päät­ty­mi­sestä tulisi itse erik­seen il­moit­taa Ke­lalle, jotta oikeus so­si­aa­lie­tuuk­siin voi­daan tar­kis­taa.

💡 Vinkki: Tie­sitkö, että puo­li­soi­den vä­li­nen ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty avio­ero­ha­ke­muk­seen? Ela­tus­vel­vol­li­suus ei siten lakkaa esi­mer­kiksi asu­muse­ron aikana. sillä puo­li­sot ovat edel­leen avio­lii­tossa. Puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen ela­tus­vel­vol­li­suus voi jatkua vielä avio­eron jäl­keen.

So­si­aa­lie­tuu­det tur­vaa­vat yk­si­löi­den ta­loutta

Ero on mul­lis­tava elä­män­muu­tos, johon kestää so­peu­tua. On hyvä muis­taa, että ero­ti­lanne saat­taa muo­dos­taa oi­keu­den joi­hin­kin uusiin etui­hin. Täl­lai­sia voisi olla esi­mer­kiksi ela­tus­tuki, asu­mis­tuki ja toi­meen­tu­lo­tuki. Seu­raa­vassa käymme läpi niistä muu­ta­mia.

Toi­meen­tu­lo­tuki

Toi­meen­tu­lo­tuki on vii­me­si­jai­nen tuki. Se tar­koit­taa sitä, että ensin on sel­vi­tet­tävä, mihin muihin tukiin voit olla oi­keu­tettu. Voit olla oi­keu­tettu toi­meen­tu­lo­tu­keen, jos varat eivät riitä arjen vält­tä­mät­tö­miin me­noi­hin, vaikka saisit jo muita tukia. 

👉 Toi­meen­tu­lo­tuki on per­he­koh­tai­nen etuus. Tämä tar­koit­taa sitä, että kaik­kien sa­massa ta­lou­dessa asu­vien tulot ja mah­dol­li­set etuu­det vai­kut­ta­vat tuen myön­tä­mi­seen. Jos esi­mer­kiksi kotona asuva lapsi hank­kii it­sel­leen tuloja, las­ke­taan tämä per­he­koh­tai­seksi tu­loksi. Toi­saalta, jos puo­li­sot ovat eron vuoksi muut­ta­neet eril­leen, ei heitä kat­sota Kelan sil­missä sa­maksi per­heeksi. Täl­löin puo­li­soi­den saamat tulot ja etuu­det eivät vai­kuta tois­tensa oi­keu­teen tähän tukeen.

Toi­meen­tu­lo­tu­kea hae­taan Ke­lasta ha­ke­muk­sella. Poik­keus­ti­lan­teissa on mah­dol­lista saada toi­meen­tu­lo­tu­kea ta­kau­tu­vasti. Täl­lai­sia poik­keus­ti­lan­teita voisi Kelan mukaan olla esi­mer­kiksi hää­tö­uhka tai ero­ti­lanne per­heessä. Poik­keus­ti­lan­teet kä­si­tel­lään ta­paus­koh­tai­sesti.

💡 Vinkki: Ero­ti­lan­teessa Kela voi myön­tää pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­kea vuo­kra­va­kuu­den mak­sa­mista varten. Jotta mak­susi­tou­mus voi­daan myön­tää, tulisi ha­ki­jalla olla ole­massa päätös pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuesta. Tuki myön­ne­tään yleensä mak­susi­tou­muk­sena vuo­kra­nan­ta­jalle.

Ela­tus­tuki

Jos puo­li­soilla on lapsi tai lapsia, tulee puo­li­soi­den eron jäl­keen mää­ri­tellä, kumpi on lä­hi­van­hempi ja kumpi etä­van­hempi. Näin tulee toimia myös sil­loin, vaikka lapsi asuisi ta­sai­sesti vuo­ro­tel­len mo­lem­pien luona. Tämä johtuu siitä, että lap­sella voi olla vain yksi vi­ral­li­nen ko­tio­soite. 

Lapsen ela­tuk­sesta ja muista lapsen asioista voi sopia yh­dessä esi­mer­kiksi las­ten­val­vo­jan kanssa. Täl­löin so­vi­taan myös siitä ela­tusa­vusta, jota etä­van­hempi maksaa lä­hi­van­hem­malle. Lapsen etu on en­si­si­jaista ja kyse on lapsen oi­keu­desta ela­tuk­seen.

⚠️ Ela­tus­tuki ja ela­tusapu ovat kaksi eri asiaa. Ela­tus­tuki on tuki, jota Kela voi maksaa lä­hi­van­hem­malle, jos etä­van­hempi ei maksa erik­seen so­vit­tua ela­tus­a­pua. Kela voi maksaa ela­tus­tu­kea myös sil­loin, jos mak­set­tava ela­tusapu on pie­nempi kuin täy­si­mää­räi­nen ela­tus­tuki. Täysi Kelan mak­sama ela­tus­tuki on vuonna 2023 186,97 €/kk. 

Ko­ti­hoi­don ja yk­si­tyi­sen hoidon tuki

Perhe voi saada ko­ti­hoi­don tukea, jos per­heessä on alle 3-vuo­tias lapsi, eikä hä­nellä ole kun­nal­lista var­hais­kas­va­tus­paik­kaa. Tuki koos­tuu hoi­to­ra­hasta, sekä hoi­to­li­sästä. Hoi­to­li­sän mää­rään vai­kut­taa koko per­heen tulot. Erosta kan­nat­taa il­moit­taa siis Kelaan, jotta hoi­to­li­sän määrä voi­daan tar­kis­taa. 

Yk­si­tyi­sen hoidon tukea voi saada, jos lapsi ei ole kunnan var­hais­kas­va­tuk­sessa, vaan häntä hoitaa jokin yk­si­tyi­nen toi­mija. Täl­lai­nen voisi olla esi­mer­kiksi van­hem­pien palk­kaama yk­si­tyi­nen hoi­taja. Myös yk­si­tyi­sen hoidon tuki koos­tuu hoi­to­ra­hasta, sekä hoi­to­li­sästä. Per­heen tulot vai­kut­ta­vat hoi­to­li­sän mää­rään.

💡 Tie­sitkö tämän? 

Ko­ti­hoi­don­tuki on mer­kit­tävä etu pien­ten lasten van­hem­mille. Kelan ti­las­to­jen mukaan vuonna 2022 ko­ti­hoi­don tuen pii­rissä oli jopa 36 pro­sent­tia kai­kista alle 2-vuo­tiasta, mutta yli 9 kuu­kau­den ikäi­sistä lap­sista.

Aikuinen ja lapsi kävelemässä kesäisellä hiekkatiellä.

Ylei­nen asu­mis­tuki

Ylei­nen asu­mis­tuki on tuki, jota mak­se­taan sil­loin, kun tulot eivät riitä asu­mis­me­noi­hin. Tukea mak­se­taan yh­tei­sesti ruo­ka­kun­nalle ja ruo­ka­kun­nan yh­teen­las­ke­tut tulot vai­kut­ta­vat asu­mis­tuen mää­rään. 

👉 Jos toinen puo­li­soista muut­taa yh­tei­sestä asun­nosta pois tai mo­lem­mat muut­ta­vat eri osoit­tei­siin, voivat he olla oi­keu­tet­tuja ylei­seen asu­mis­tu­keen. Puo­li­soi­den tuet eivät täl­löin enää vai­kuta tois­tensa asu­mis­tuen mää­rään. Jos puo­liso saa jo asu­mis­tu­kea, kan­nat­taa täl­löin hakea asu­mis­tuen tar­kis­tusta. 

Eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea voivat saada pie­ni­tu­loi­set hen­ki­löt, jotka saavat elä­kettä. Myös eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­keen vai­kut­taa ruo­ka­kun­nan tulot. Jos per­he­suh­teet muut­tu­vat, kan­nat­taa myös täl­löin hakea joko tar­kis­tusta asu­mis­tu­keen tai tar­kis­taa oikeus eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­keen. 

Myös kan­sa­ne­läk­keen mää­rään vai­kut­taa se, asuuko eläk­keen saaja yksin vai ei. Yksin asuva on oi­keu­tettu kor­keam­paan Kelan mak­sa­maan kan­sa­ne­läk­kee­seen.

Lap­si­lisä

Lap­si­li­sää voi saada jo­kai­sesta alle 17-vuo­ti­aasta lap­sesta. Tuki mak­se­taan yleensä lapsen huol­ta­jalle. Van­hem­mat voivat ero­ti­lan­teessa sopia, kum­malle lap­si­lisä mak­se­taan. Jos van­hem­mat eivät pääse asiasta sopuun, mak­se­taan tuki sille, joka pää­asial­li­sesti huo­leh­tii lapsen hoi­dosta ja kas­va­tuk­sesta. 

Ero­ti­lan­teessa eli kun yh­tei­se­lämä loppuu, on mah­dol­lista hakea lap­si­li­sään yk­sin­huol­ta­ja­ko­ro­tusta. Ko­ro­tusta voi saada vaikka van­hem­milla olisi yh­teis­huol­ta­juus.

Lue lisää: Yk­sin­huol­ta­juus käy­tän­nössä

Van­hem­pien ero saat­taa vai­kut­taa myös lasten tukiin

Kotona asuva lapsi saat­taa saada omaa hen­ki­lö­koh­taista so­si­aa­lie­tuutta. Esi­mer­kiksi opis­ke­leva lapsi on yleensä oi­keu­tettu opin­to­tu­keen. Van­hem­pien ero voi näin ollen vai­kut­taa myös kotona asu­vien lasten saa­miin tukiin. 

Jos toinen van­hempi muut­taa eron takia pois yh­tei­sestä ko­dista, kan­nat­taa lapsen il­moit­taa muu­tok­sesta Ke­lalle. Lapsen kanssa asu­vien huol­ta­jien tulot vai­kut­ta­vat esi­mer­kiksi lapsen saa­maan opin­to­tu­keen tai työ­mark­ki­na­tu­keen. Kotona asuvan lapsen saa­mien tukien mää­rään vai­kut­ta­vat vain niiden van­hem­pien tulot, joiden kanssa lapsi asuu. Jos toinen van­hempi muut­taa pois, vai­kut­taa ai­noas­taan lapsen kanssa asuvan van­hem­man tulot tuen mää­rään. 

Avio­ero säh­köi­sesti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Kun on aika erota, voit hoitaa koko avio­ero­pro­ses­sin Aa­tok­sessa. Help­po­käyt­töi­sessä pal­ve­lus­samme voit lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen yksin tai yh­dessä puo­li­sosi kanssa kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Pal­velu maksaa 299 euroa. Kä­rä­jä­oi­keus lä­het­tää si­nulle vielä eril­li­sen laskun avio­ero­ha­ke­mus­ten kä­sit­te­lystä oman pal­ve­lu­hin­nas­tonsa mu­kai­sesti.

Näyttökuva: ositus osana avioeroa Aatoksessa
Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024