Edun­val­von­ta ja tes­ta­ment­ti lin­kit­ty­vät toi­siin­sa

Kaksi naista halaavat toisiaan
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
22.8.2022 ● 4 minuuttia
Edunvalvonta ja testamentti linkittyvät toisiinsa usealla tavalla. Listasimme asioita, jotka on hyvä tietää ennalta.

Edun­val­von­nan alai­nen hen­ki­lö voi haluta tehdä tes­ta­men­tin tai muut­taa en­nes­tään ole­mas­sa olevaa tes­ta­ment­tia. Toi­saal­ta edun­val­vot­ta­va voi saada tes­ta­men­til­la pe­rin­töä, jol­loin edun­val­vo­jan teh­tä­vä­nä on valvoa tämän etua pe­rin­nön­jaos­sa.

Myös edun­val­vo­ja itse voi olla tes­ta­men­tin saa­ja­na. Tie­dät­kö, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tus vai­kut­taa kes­ki­näi­seen tes­ta­ment­tiin?

Edun­val­von­nan tar­koi­tus

Edun­val­von­nan pää­asial­li­sia tar­koi­tuk­sia on monia, kuten:

  • suo­ja­ta pää­mies­tä ra­joit­ta­mal­la hänen oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­taan eli esi­mer­kik­si mah­dol­li­suut­ta tehdä häntä it­se­ään si­to­via so­pi­muk­sia
  • edun­val­von­nas­sa kes­kiös­sä on edun­val­vot­ta­van it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den ja ih­mi­soi­keuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen

Edun­val­von­nal­la py­ri­tään siis tur­vaa­maan edun­val­vot­ta­van oi­keut­ta, mutta kui­ten­kin niin, että hänen it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen puu­tu­taan niin lievin kei­noin kuin mah­dol­lis­ta.

Edun­val­von­nan taso riip­puu edun­val­vot­ta­van toi­min­ta­kel­poi­suu­des­ta. Lie­vim­mil­lään edun­val­vo­ja mää­rä­tään vain tämän tueksi ja avuksi ilman ra­joi­tuk­sia toi­min­ta­kel­poi­suu­teen. Edun­val­vo­jan vas­tuul­la voi olla myös vain tie­tyis­tä oi­keus­toi­mis­ta tai omai­suu­des­ta vas­taa­mi­nen.

Vii­me­si­jai­ses­ti hen­ki­lö voi­daan ju­lis­taa va­jaa­val­tai­sek­si, jol­loin tämä on kel­poi­nen te­ke­mään it­se­näi­ses­ti vain olo­suh­tei­siin nähden ta­van­omai­sia ja vä­häi­siä oi­keus­toi­mia (laki hol­hous­toi­mes­ta 442/1999) edun­val­vo­jan vas­ta­tes­sa kai­kis­ta muista oi­keus­toi­mis­ta.

Tar­kem­min edun­val­vo­jan teh­tä­vis­tä voit lukea Aa­tok­sen tie­to­pan­kis­ta.

Voiko edun­val­von­nan alai­nen tehdä tes­ta­men­tin?

Se, että hen­ki­löl­lä on edun­val­vo­ja ei it­ses­sään mer­kit­se sitä, ettei kel­poi­suut­ta tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen olisi. Sama koskee jo ole­mas­sa olevan tes­ta­men­tin muut­ta­mis­ta.

Läh­tö­koh­tai­ses­ti ke­nel­lä ta­han­sa yli 18-vuo­ti­aal­la on oikeus tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen. Näin on pe­ri­aat­tees­sa myös sil­loin, kun hen­ki­lö on ju­lis­tet­tu va­jaa­val­tai­sek­si, ja hän on me­net­tä­nyt kel­poi­suu­ten­sa tehdä oi­keus­toi­mia.

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa tes­ta­ment­ti ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole pätevä. Mah­dol­li­nen tes­ta­men­tin pä­te­mät­tö­myys sel­vi­te­tään kui­ten­kin vasta tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­man jäl­keen, mikäli joku pe­ril­li­sis­tä moit­tii tes­ta­ment­tia.

Jotta tes­ta­ment­ti olisi pätevä, on tes­ta­men­tin­te­ki­jän oltava tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen. Pe­rin­tö­kaa­ren (40/1965) mukaan tes­ta­ment­ti voi­daan moit­teen joh­dos­ta ju­lis­taa pä­te­mät­tö­mäk­si, mikäli tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen on vai­kut­ta­nut mie­li­sai­raus, tyl­sä­mie­li­syys tai tes­ta­men­tin te­ki­jän muu sie­lun­toi­min­nan häiriö.

Tes­ta­men­tin te­ki­jän on kyet­tä­vä ym­mär­tä­mään asia­kir­jan mer­ki­tys ja pys­tyt­tä­vä it­se­näi­ses­ti muo­dos­ta­maan ja il­mai­se­maan tah­ton­sa.

Mikäli kat­so­taan, ettei tes­ta­men­tin­te­ki­jä tes­ta­men­tin laa­ti­mis­het­kel­lä kyen­nyt ym­mär­tä­mään oi­keus­toi­men mer­ki­tys­tä ja sen seu­rauk­sia, on tes­ta­ment­ti pä­te­mä­tön, eikä sillä ole oi­keus­vai­ku­tuk­sia. 

Tes­ta­ment­ti kan­nat­taa­kin laatia hy­vis­sä ajoin, eten­kin mikäli su­vus­sa tie­de­tään esiin­ty­vän pe­rin­nöl­li­siä sai­rauk­sia, kuten muis­ti­sai­raut­ta, jotka voivat vai­kut­taa kykyyn ym­mär­tää oi­keus­toi­men mer­ki­tys. 

Edun­val­vo­jan asema ja vastuu tes­ta­men­tin laa­ti­mi­ses­sa

Tes­ta­ment­ti on luon­teel­taan ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­nen. Hol­hous­toi­mi­lain (442/1999) mukaan edun­val­vo­ja ei voi tehdä tes­ta­ment­tia pää­mie­hen­sä puo­les­ta tai edus­taa häntä sitä teh­täes­sä. Syynä tähän on tarve suo­jel­la edun­val­vot­ta­vaa ul­ko­puo­li­sil­ta yri­tyk­sil­tä vai­kut­taa tes­ta­men­tin si­säl­töön.

Tes­ta­men­tin tulisi olla tes­ta­men­tin­te­ki­jän oma, it­se­näi­nen tahto. Tes­ta­men­tin­te­ki­jän on kyet­tä­vä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti sekä laa­ti­maan tes­ta­men­tin si­säl­tö, että al­le­kir­joit­ta­maan se.

Mikäli edun­val­vot­ta­va ei ole itse ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tys­tä ja il­mai­se­maan tah­to­aan, ei pä­te­vän tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen ole mah­dol­lis­ta. Täl­löin ainut vaih­toeh­to vain­ajan jää­mis­tön ja­ka­mi­seen on la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen nou­dat­ta­mi­nen.

Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Lää­kä­rin­to­dis­tus tes­ta­men­tin tekoa varten

Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun tes­ta­men­tin­te­ki­jä on iäkäs, ja on odo­tet­ta­vis­sa, että joku pe­ril­li­sis­tä moit­tii tes­ta­ment­tia, on jär­ke­vää hank­kia lää­kä­rin lausun­to tes­ta­men­tin­te­ki­jän ky­vys­tä ym­mär­tää tes­ta­men­tin mer­ki­tys.

Lää­kä­rin­lausun­to on hyvä pyytää myös esi­mer­kik­si sil­loin, kun tes­ta­men­tin­te­ki­jäl­lä on alkava muis­ti­sai­raus. Täl­löin lää­kä­ri pystyy mää­rit­tä­mään, onko tes­ta­men­tin­te­ki­jä edel­leen ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tyk­sen. 

Lää­kä­rin­to­dis­tus ei ole vält­tä­mä­tön, mutta sillä on to­dis­tusar­voa tes­ta­men­tin pä­te­vyyt­tä ar­vioi­des­sa, mikäli joku pe­ril­li­sis­tä moit­tii tes­ta­ment­tia.

Mitä, jos edun­val­vo­ja on tes­ta­men­tin saa­ja­na?

Edun­val­vo­ja voi olla myös tes­ta­men­tin saa­ja­na. Es­tei­tä sille, että edun­val­von­nan alai­nen hen­ki­lö tes­ta­ment­tai­si omai­suu­ten­sa edun­val­vo­jal­leen ei ole, kunhan edun­val­vot­ta­va on ky­ke­ne­väi­nen itse il­mai­se­maan oman tah­ton­sa ja ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tyk­sen. 

Mikäli esi­mer­kik­si muis­ti­sai­ras yl­lät­täen päät­tää tes­ta­men­tata omai­suu­ten­sa edun­val­vo­jal­leen, voi herätä ky­sy­mys, onko edun­val­vo­ja pyr­ki­nyt tai­vut­te­le­maan tämä tes­ta­men­tin laa­ti­mi­seen käyt­täen hy­väk­si tämän ter­vey­den­ti­laa.

Mikäli epäi­lyk­siä täl­lai­ses­ta herää, on tes­ta­ment­tia mah­dol­lis­ta moit­tia nos­ta­mal­la kanne kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Kanne on mah­dol­lis­ta kui­ten­kin nostaa vasta tes­ta­men­tin­te­ki­jän kuo­le­man jäl­keen. Kä­rä­jä­oi­keus arvioi jäl­ki­kä­teen, oliko vai­na­ja tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen tes­ta­men­tin laa­ti­mis­het­kel­lä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja kes­ki­näi­nen tes­ta­ment­ti avio­eros­sa

Avio­pa­rit laa­ti­vat usein edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­set, joissa he val­tuut­ta­vat toi­sen­sa edun­val­vo­jik­seen siltä va­ral­ta, että toisen kyky huo­leh­tia omista asiois­taan heik­ke­nee esi­mer­kik­si iän tai sai­rau­den vuoksi. Sa­mal­la avio­pa­ril­la voi olla kes­ki­näi­nen tes­ta­ment­ti, jolla mää­rä­tään, että he pe­ri­vät lo­pul­ta toi­sen­sa.

Mikäli avio­liit­to päät­tyy­kin eroon, voi herätä ky­sy­mys, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja tes­ta­men­tin suh­teen tulisi toimia. 

Sekä tes­ta­ment­ti että edu­val­von­ta­val­tuu­tus on mah­dol­lis­ta muut­taa tai pe­ruut­taa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pe­ruut­ta­mis­ta on haet­ta­va digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta kir­jal­li­ses­ti. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa vi­ras­ton vah­vis­tet­tua sen pe­ruut­ta­mi­sen.

Tes­ta­ment­ti taas voi­daan pe­ruut­taa useam­mal­la ta­val­la, eikä sen pe­ruut­ta­mi­seen liity yhtä tiuk­ko­ja muo­to­vaa­ti­muk­sia kuin tes­ta­men­tin laa­ti­mi­seen. Hel­poi­ten tes­ta­men­tin pe­ruut­ta­mi­nen on­nis­tuu hä­vit­tä­mäl­lä tes­ta­ment­tia­sia­kir­ja. Sen sijaan tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen on­nis­tuu vain sa­mas­sa mää­rä­muo­dos­sa kuin tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen.

Tee yk­si­löi­ty ja ju­ri­di­ses­ti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­ses­sa hin­taan 89 euroa. Saat ju­ris­teil­tam­me aina il­mais­ta la­kia­pua asia­kir­jan te­ke­mi­seen.