Edun­val­vonta ja tes­ta­mentti lin­kit­ty­vät toi­siinsa

Edun­val­von­nan alai­nen hen­kilö voi haluta tehdä tes­ta­men­tin tai muut­taa en­nes­tään ole­massa olevaa tes­ta­ment­tia. Toi­saalta edun­val­vot­tava voi saada tes­ta­men­tilla pe­rin­töä, jol­loin edun­val­vo­jan teh­tä­vänä on valvoa tämän etua pe­rin­nön­jaossa.

Myös edun­val­voja itse voi olla tes­ta­men­tin saa­jana. Tie­dätkö, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tus vai­kut­taa kes­ki­näi­seen tes­ta­ment­tiin?

Edun­val­von­nan tar­koi­tus

Edun­val­von­nan pää­asial­li­sia tar­koi­tuk­sia on monia, kuten:

• suo­jata pää­miestä ra­joit­ta­malla hänen oi­keus­toi­mi­kel­poi­suut­taan eli esi­mer­kiksi mah­dol­li­suutta tehdä häntä it­se­ään si­to­via so­pi­muk­sia
• edun­val­von­nassa kes­kiössä on edun­val­vot­ta­van it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den ja ih­mi­soi­keuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen

Edun­val­von­nalla py­ri­tään siis tur­vaa­maan edun­val­vot­ta­van oi­keutta, mutta kui­ten­kin niin, että hänen it­se­mää­rää­mi­soi­keu­teen puu­tu­taan niin lievin kei­noin kuin mah­dol­lista.

Edun­val­von­nan taso riip­puu edun­val­vot­ta­van toi­min­ta­kel­poi­suu­desta. Lie­vim­mil­lään edun­val­voja mää­rä­tään vain tämän tueksi ja avuksi ilman ra­joi­tuk­sia toi­min­ta­kel­poi­suu­teen. Edun­val­vo­jan vas­tuulla voi olla myös vain tie­tyistä oi­keus­toi­mista tai omai­suu­desta vas­taa­mi­nen.

Vii­me­si­jai­sesti hen­kilö voi­daan ju­lis­taa va­jaa­val­tai­seksi, jol­loin tämä on kel­poi­nen te­ke­mään it­se­näi­sesti vain olo­suh­tei­siin nähden ta­van­omai­sia ja vä­häi­siä oi­keus­toi­mia (laki hol­hous­toi­mesta 442/1999) edun­val­vo­jan vas­ta­tessa kai­kista muista oi­keus­toi­mista.

Tar­kem­min edun­val­vo­jan teh­tä­vistä voit lukea Aa­tok­sen tie­to­pan­kista.

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun eroista

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lillä on paljon eroja, vaikka termit saat­ta­va­kin kuu­los­taa hyvin sa­moilta.

• Edun­val­voja tar­vit­see hol­hous­vi­ran­omai­sen luvan hoitaa asioita.
• Edun­val­von­val­tuu­tettu ei puo­les­taan sel­laista tar­vitse, sillä hän voi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan re­kis­te­röi­dyt­tyä toimia pää­mie­hensä edun mu­kai­sesti ilman turhaa by­ro­kra­tiaa.

Yhä useampi suo­ma­lai­nen te­kee­kin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, joka on keino va­rau­tua etu­kä­teen esi­mer­kiksi äkil­li­sen ta­pa­tur­man ai­heut­ta­maan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella nimeät va­lit­se­masi luot­to­hen­ki­lön hoi­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­tasi.

💡Mikäli hen­ki­löllä ei ole edun­val­von­ta­val­tuu­tusta teh­tynä, tulee omai­sen hakea joko yleistä edun­val­von­taa tai ha­keu­tua itse edun­val­vo­jaksi.

Voiko edun­val­von­nan alai­nen tehdä tes­ta­men­tin?

Se, että hen­ki­löllä on edun­val­voja ei it­ses­sään mer­kitse sitä, ettei kel­poi­suutta tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen olisi. Sama koskee jo ole­massa olevan tes­ta­men­tin muut­ta­mista.

Läh­tö­koh­tai­sesti ke­nellä ta­hansa yli 18-vuo­ti­aalla on oikeus tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen. Näin on pe­ri­aat­teessa myös sil­loin, kun hen­kilö on ju­lis­tettu va­jaa­val­tai­seksi, ja hän on me­net­tä­nyt kel­poi­suu­tensa tehdä oi­keus­toi­mia.

Täl­lai­sessa ti­lan­teessa tes­ta­mentti ei kui­ten­kaan vält­tä­mättä ole pätevä. Mah­dol­li­nen tes­ta­men­tin pä­te­mät­tö­myys sel­vi­te­tään kui­ten­kin vasta tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­man jäl­keen, mikäli joku pe­ril­li­sistä moit­tii tes­ta­ment­tia.

Jotta tes­ta­mentti olisi pätevä, on tes­ta­men­tin­te­ki­jän oltava tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen. Pe­rin­tö­kaa­ren (40/1965) mukaan tes­ta­mentti voi­daan moit­teen joh­dosta ju­lis­taa pä­te­mät­tö­mäksi, mikäli tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen on vai­kut­ta­nut mie­li­sai­raus, tyl­sä­mie­li­syys tai tes­ta­men­tin te­ki­jän muu sie­lun­toi­min­nan häiriö.

Tes­ta­men­tin te­ki­jän on kyet­tävä ym­mär­tä­mään asia­kir­jan mer­ki­tys ja pys­tyt­tävä it­se­näi­sesti muo­dos­ta­maan ja il­mai­se­maan tah­tonsa.

Mikäli kat­so­taan, ettei tes­ta­men­tin­te­kijä tes­ta­men­tin laa­ti­mis­het­kellä kyen­nyt ym­mär­tä­mään oi­keus­toi­men mer­ki­tystä ja sen seu­rauk­sia, on tes­ta­mentti pä­te­mä­tön, eikä sillä ole oi­keus­vai­ku­tuk­sia.

Tes­ta­mentti kan­nat­taa­kin laatia hy­vissä ajoin, eten­kin mikäli su­vussa tie­de­tään esiin­ty­vän pe­rin­nöl­li­siä sai­rauk­sia, kuten muis­ti­sai­rautta, jotka voivat vai­kut­taa kykyyn ym­mär­tää oi­keus­toi­men mer­ki­tys.

Edun­val­vo­jan asema ja vastuu tes­ta­men­tin laa­ti­mi­sessa

Tes­ta­mentti on luon­teel­taan ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­nen. Hol­hous­toi­mi­lain (442/1999) mukaan edun­val­voja ei voi tehdä tes­ta­ment­tia pää­mie­hensä puo­lesta tai edus­taa häntä sitä teh­täessä. Syynä tähän on tarve suo­jella edun­val­vot­ta­vaa ul­ko­puo­li­silta yri­tyk­siltä vai­kut­taa tes­ta­men­tin si­säl­töön.

Tes­ta­men­tin tulisi olla tes­ta­men­tin­te­ki­jän oma, it­se­näi­nen tahto. Tes­ta­men­tin­te­ki­jän on kyet­tävä hen­ki­lö­koh­tai­sesti sekä laa­ti­maan tes­ta­men­tin si­sältö, että al­le­kir­joit­ta­maan se.

Mikäli edun­val­vot­tava ei ole itse ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tystä ja il­mai­se­maan tah­to­aan, ei pä­te­vän tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen ole mah­dol­lista. Täl­löin ainut vaih­toehto vai­na­jan jää­mis­tön ja­ka­mi­seen on la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen nou­dat­ta­mi­nen.

Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Lää­kä­rin­to­dis­tus tes­ta­men­tin tekoa varten

Eri­tyi­sesti sil­loin, kun tes­ta­men­tin­te­kijä on iäkäs, ja on odo­tet­ta­vissa, että joku pe­ril­li­sistä moit­tii tes­ta­ment­tia, on jär­ke­vää hank­kia lää­kä­rin lausunto tes­ta­men­tin­te­ki­jän ky­vystä ym­mär­tää tes­ta­men­tin mer­ki­tys.

Lää­kä­rin­lausunto on hyvä pyytää myös esi­mer­kiksi sil­loin, kun tes­ta­men­tin­te­ki­jällä on alkava muis­ti­sai­raus. Täl­löin lää­käri pystyy mää­rit­tä­mään, onko tes­ta­men­tin­te­kijä edel­leen ky­ke­ne­väi­nen ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tyk­sen.

Lää­kä­rin­to­dis­tus ei ole vält­tä­mä­tön, mutta sillä on to­dis­tusar­voa tes­ta­men­tin pä­te­vyyttä ar­vioi­dessa, mikäli joku pe­ril­li­sistä moit­tii tes­ta­ment­tia.

Lue lisää: Muis­ti­sai­raan asun­non myynti

Mitä, jos edun­val­voja on tes­ta­men­tin saa­jana?

Edun­val­voja voi olla myös tes­ta­men­tin saa­jana. Es­teitä sille, että edun­val­von­nan alai­nen hen­kilö tes­ta­ment­taisi omai­suu­tensa edun­val­vo­jal­leen ei ole, kunhan edun­val­vot­tava on ky­ke­ne­väi­nen itse il­mai­se­maan oman tah­tonsa ja ym­mär­tä­mään tes­ta­men­tin mer­ki­tyk­sen.

Mikäli esi­mer­kiksi muis­ti­sai­ras yl­lät­täen päät­tää tes­ta­men­tata omai­suu­tensa edun­val­vo­jal­leen, voi herätä ky­sy­mys, onko edun­val­voja pyr­ki­nyt tai­vut­te­le­maan tämä tes­ta­men­tin laa­ti­mi­seen käyt­täen hy­väksi tämän ter­vey­den­ti­laa.

Mikäli epäi­lyk­siä täl­lai­sesta herää, on tes­ta­ment­tia mah­dol­lista moit­tia nos­ta­malla kanne kä­rä­jä­oi­keu­dessa. Kanne on mah­dol­lista kui­ten­kin nostaa vasta tes­ta­men­tin­te­ki­jän kuo­le­man jäl­keen. Kä­rä­jä­oi­keus arvioi jäl­ki­kä­teen, oliko vai­naja tes­ta­men­tin­te­ko­kel­poi­nen tes­ta­men­tin laa­ti­mis­het­kellä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti avio­erossa

Avio­pa­rit laa­ti­vat usein edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­set, joissa he val­tuut­ta­vat toi­sensa edun­val­vo­jik­seen siltä va­ralta, että toisen kyky huo­leh­tia omista asiois­taan heik­ke­nee esi­mer­kiksi iän tai sai­rau­den vuoksi. Sa­malla avio­pa­rilla voi olla kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti, jolla mää­rä­tään, että he pe­ri­vät lo­pulta toi­sensa.

Mikäli avio­liitto päät­tyy­kin eroon, voi herätä ky­sy­mys, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja tes­ta­men­tin suh­teen tulisi toimia.

Sekä tes­ta­mentti että edu­val­von­ta­val­tuu­tus on mah­dol­lista muut­taa tai pe­ruut­taa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pe­ruut­ta­mista on haet­tava digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta kir­jal­li­sesti. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus lakkaa vi­ras­ton vah­vis­tet­tua sen pe­ruut­ta­mi­sen.

Tes­ta­mentti taas voi­daan pe­ruut­taa useam­malla ta­valla, eikä sen pe­ruut­ta­mi­seen liity yhtä tiuk­koja muo­to­vaa­ti­muk­sia kuin tes­ta­men­tin laa­ti­mi­seen. Hel­poi­ten tes­ta­men­tin pe­ruut­ta­mi­nen on­nis­tuu hä­vit­tä­mällä tes­ta­ment­tia­sia­kirja. Sen sijaan tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen on­nis­tuu vain sa­massa mää­rä­muo­dossa kuin tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen.