Vältä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Vältä edunvalvontavaltuutuksen sudenkuopat
Marjut Päkki
Marjut
24.8.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Edun­val­von­ta­val­tuuk­sia teh­dään nyt enem­män kuin ai­kai­sem­min. Moni yrit­tää sääs­tää te­ke­mällä val­tuu­tuk­sen itse, jol­loin sortuu moniin su­den­kuop­piin.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­tasi, jos et itse siihen kykene sai­rau­den tai ta­pa­tur­man vuoksi. Val­tuu­tuk­sella va­rau­du­taan siten tu­le­vai­suu­teen.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­sessa tulee kui­ten­kin ottaa huo­mioon tiet­tyjä asioita, jotka voivat vai­kut­taa sen so­vel­ta­mi­seen. Suu­rim­mat vir­heet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa il­me­nee­kin jo te­ko­vai­heessa.

Katso alta, miten voit var­mis­taa, että edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasi on laa­du­kas ja pätevä.

Mikä on edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

Voit tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen en­na­koi­den siltä va­ralta, ettet myö­hem­min pysty itse hoi­ta­maan omia asioi­tasi. Val­tuu­tus­asia­kir­jassa ni­me­tään tietty hen­kilö, jolle annat oi­keu­den hoitaa asioita.

Val­tuu­tuk­sessa voit mää­ri­tellä myös sen, mitä asioita teh­tä­viä an­ta­mal­lesi edun­val­vo­jalle si­säl­tyy ja kuka valvoo hänen toi­min­taansa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ta­val­lista yleistä edun­val­von­taa jous­ta­vampi tapa tur­vata omien asioi­den hoi­ta­mi­nen tu­le­vai­suu­den va­ralta. Sil­loin va­lit­se­masi hen­kilö voi hoitaa toi­vo­miasi hen­ki­lö­koh­tai­sia sekä sekä ta­lou­del­li­sia asioita.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mistä har­kit­taessa on tär­keää olla tie­toi­nen sen tiu­koista muo­to­vaa­ti­muk­sista.

Muo­to­vaa­ti­muk­set tu­le­vat suo­raan edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­ke­vasta laista (648/2007). Lakia so­vel­le­taan vain val­tuu­tuk­seen, jonka val­tuut­taja on mää­rän­nyt tu­le­maan voi­maan sil­loin, kun hän on sai­rau­den tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mä­tön huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ki­jän tulee en­sin­nä­kin olla täysi-ikäi­nen. Hänen tulee li­säksi ym­mär­tää val­tuu­tuk­sen mer­ki­tys sekä al­le­kir­joit­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­keva asia­kirja.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee tehdä aina kir­jal­li­sessa muo­dossa. Se tulee li­säksi olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan to­dis­tama sekä al­le­kir­joit­tama.

To­dis­ta­jat al­le­kir­joit­ta­vat edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan

To­dis­ta­jien tulee olla läsnä val­tuut­ta­jan al­le­kir­joit­taessa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Heidän teh­tä­vänsä koh­dis­tuu kui­ten­kin vain al­le­kir­joi­tuk­sen to­den­ta­mi­seen, eikä heidän tar­vitse olla tie­toi­sia sen si­säl­löstä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­sältö

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen si­säl­löstä tulee käydä ilmi en­sin­nä­kin se, kuka on val­tuu­tuk­sen val­tuut­taja. Seu­raa­vaksi ilmi tulee käydä ni­men­omai­nen val­tuu­tettu sekä val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus. Val­tuu­tuk­sessa voi­daan nimetä myös mah­dol­li­set va­ra­val­tuu­te­tut.

Val­tuu­tuk­sessa on mai­nit­tava se ajan­kohta, jol­loin val­tuu­tus astuu voi­maan. Siinä on tyy­pil­listä kuvata myös ne toi­min­nan sal­li­tut rajat, joihin val­tuu­te­tulla on oikeus val­tuu­tuk­sen no­jalla ryhtyä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­nen

Val­tuu­tus tulee voi­maan sitten, kun se on vah­vis­tettu. Vah­vis­tus suo­ri­te­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen käyt­töön­ot­toa varten tar­vi­taan kui­ten­kin aina lää­kä­rin­lausunto.

Edellä mai­nit­tu­jen edel­ly­tys­ten myötä edun­val­von­ta­val­tuu­tus on pätevä. Jos edel­ly­tyk­set eivät täyty, on val­tuu­tus pä­te­mä­tön eikä sitä ole mah­dol­lista so­vel­taa tai vah­vis­taa.

Nämä ylei­set vir­heet te­ke­vät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta pä­te­mät­tö­män

Edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kos­keva asia­kirja eli edun­val­von­ta­val­ta­kirja tulee tehdä ennen kaik­kea sille ase­tet­tu­jen muo­to­vaa­ti­mus­ten mu­kai­sesti.

Muo­to­vaa­ti­mus­ten lai­min­lyö­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pano voi estyä esi­mer­kiksi sil­loin, kun edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tettu laa­din­ta­vai­heessa. Jos muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tettu, ei val­ta­kirja ole pätevä.

Kaikki ai­em­min yllä lue­tel­lut muo­to­vaa­ti­muk­set tulee täyt­tää, jotta val­tuu­tus olisi pätevä. Mikään vaa­ti­muk­sista ei saa jäädä täyt­ty­mättä.

Jos esi­mer­kiksi val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus jää puut­tu­maan, ei val­tuu­tus ole pätevä.

Al­ka­nut muis­ti­sai­raus

Ylei­nen virhe edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen yh­tey­dessä on se, että se teh­dään liian myö­hään. Jos hen­ki­löllä on esi­mer­kiksi muis­ti­sai­raus, ei hän enää vält­tä­mättä ym­märrä täysin val­tuu­tuk­sen mer­ki­tystä. Koska val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen ym­mär­tä­mi­nen on yksi sille ase­te­tuista kri­tee­reistä, voi liian myö­hään tehty val­tuu­tus muo­dos­tua pä­te­mät­tö­mäksi.

Voi­maan­tu­loehto puut­tuu

Usein edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasta jää puut­tu­maan myös niin kut­suttu voi­maan­tu­loehto. Voi­maan­tu­loeh­don mukaan val­tuut­ta­jan tulee mää­rätä val­tuu­tus tu­le­maan voi­maan siinä ta­pauk­sessa, että hän on sai­rau­den tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mä­tön huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Jos ky­seistä ehtoa ei ole si­säl­ly­tetty val­ta­kir­jaan, ky­seessä olevaa val­ta­kir­jaa ei voida pitää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sena.

Vir­heet to­dis­ta­jiin liit­tyen ylei­siä

To­dis­ta­jiin liit­ty­vät vir­heet ovat edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan yh­tey­dessä erit­täin ylei­siä. To­dis­ta­jaan liit­tyvä seikka estää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pä­te­vyy­den sil­loin, jos to­dis­taja

  • ei ole täysi-ikäi­nen
  • ei ym­märrä to­dis­ta­mi­sen tar­koi­tusta
  • on es­teel­li­nen

Li­säksi to­dis­ta­jilta edel­ly­te­tään yh­tä­ai­kaista läs­nä­oloa al­le­kir­joi­tus­ti­lan­teessa. Mikäli tämä ei ole to­teu­tu­nut, ei val­tuu­tus ole pätevä. Jos to­dis­ta­jat eivät täytä näitä vaa­ti­muk­sia, ei val­tuu­tusta voida vah­vis­taa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päi­vä­mää­rän puut­tu­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päi­vää­mi­nen ei ole var­si­nai­nen sille ase­tettu muo­to­vaa­ti­mus. Se voi kui­ten­kin muo­dos­tua tär­keäksi sei­kaksi sil­loin, kun ar­vioi­daan val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­vyn ar­vioin­tia sillä het­kellä, kun val­tuu­tus on an­nettu.

Päi­väyk­sen puut­tu­mi­nen ei it­ses­sään estä val­tuu­tuk­sen so­vel­ta­mista, mutta se voi han­ka­loit­taa ja hi­das­taa ar­vioin­tia mer­kit­tä­västi. Tästä joh­tuen myös päi­väyk­sen pois jää­mistä voi­daan pitää vir­heenä edun­val­von­ta­val­tuu­tusta laa­dit­taessa.

Voiko huo­li­mat­to­masti tehty edun­val­von­ta­val­tuu­tus estää val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pa­non?

Edellä ku­va­tut ylei­sim­mät syyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pä­te­mät­tö­myy­delle syn­ty­vät usein huo­li­mat­to­muu­desta. Täl­löin esi­mer­kiksi muo­to­vaa­ti­muk­sia ei ole nou­da­tettu vaa­dit­ta­valla ta­valla. Suurin osa vir­heistä syn­tyy­kin jo val­tuu­tuk­sen laa­din­ta­vai­heessa.

Vir­heet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa voivat estää val­tuu­tuk­sen täy­tän­töön­pa­non.

Esi­merkki 1: hen­kilö sai­ras­tuu muis­ti­sai­rau­teen

Yhtenä esi­merk­kinä voi­daan mai­nita ti­lanne, jossa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­nut hen­kilö sai­ras­tuu myö­hem­min muis­ti­sai­rau­teen. Val­tuu­tus on voitu tehdä ni­me­no­maan muis­ti­sai­rauk­sien va­ralta, mutta huo­li­mat­to­muus val­tuu­tuk­sen laa­din­nassa voi estää sen täy­tän­töön­pa­non täysin.

Muis­ti­sai­rau­den vuoksi val­tuut­taja ei ole vält­tä­mättä enää ky­ke­nevä ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen si­säl­töä. Tästä joh­tuen myös­kään uutta edun­val­von­ta­val­tuu­tusta ole näin ollen enää mah­dol­lista laatia.

Jos vanhaa edun­val­von­ta­val­tuu­tusta ei voida so­vel­taa eikä uutta laatia, hen­ki­lön edun­val­vonta tulee jär­jes­tää muin kei­noin, kuten ha­ke­malla yleistä edun­val­von­taa. Val­ta­kir­jan huo­lel­li­nen laa­ti­mi­nen es­tää­kin täl­lai­set mah­dol­li­set on­gel­ma­ti­lan­teet.

Va­litse edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ni­met­tävä hen­kilö tar­koin

Edun­val­von­ta­val­tuu­tusta te­ke­vän kan­nat­taa valita teh­tä­vään sopiva hen­kilö. Siksi on hyvä pohtia, että kuka voi toimia edun­val­vo­jana. Va­lin­nassa on hyvä huo­mioida myös mah­dol­lis­ten es­teel­li­syys­ti­lan­tei­den vält­tä­mi­nen.

Val­tuu­te­tun es­teel­li­syys voi eten­kin su­ku­lai­suus­ti­lan­teissa muo­dos­tua haas­teeksi. Siksi esi­mer­kiksi täysin per­heen ul­ko­puo­li­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mi­nen voi olla pe­rus­tel­tua.

Myös va­ra­hen­ki­lön ni­meä­mi­nen voi olla pe­rus­tel­tua, jos al­ku­pe­räi­nen val­tuu­tettu ei syystä tai toi­sesta pää­dy­kään hoi­ta­maan val­tuu­te­tun teh­tä­vää. Val­tuu­tuk­sessa voi­daan nimetä myös tois­si­jai­nen val­tuu­tettu, joka voi hoitaa val­tuut­ta­jan asioita en­si­si­jai­sen val­tuu­te­tun ly­hy­tai­kai­sen es­teel­li­syy­den aikana.

Val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sessä tulee kyetä ajat­te­le­maan tar­peeksi pitkän ajan päähän, sillä val­tuu­tuk­sen tarve voi rea­li­soi­tua vasta vuo­si­kym­men­ten­kin päästä. Val­tuu­tusta teh­dessä on siis kyet­tävä ot­ta­maan huo­mioon mah­dol­li­set mer­kit­tä­vät muu­tok­set omai­suu­dessa ja mah­dol­li­sesti myös per­he­suh­teissa. Eten­kin per­he­suh­teita kos­ke­vat seikat voivat vai­kut­taa va­lit­ta­van val­tuu­te­tun hen­ki­löl­li­syy­teen.

Lue lisää Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja puo­liso

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ki­jän muis­ti­lista

Ko­ko­simme alle muis­ti­lis­tan tär­keistä asioista, joita kan­nat­taa miet­tiä ennen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mistä. Eten­kin sil­loin, jos aiot käyt­tää ne­tistä löy­det­tä­vää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­maista lo­ma­ketta.

  • Vain täysi-ikäi­nen hen­kilö, joka ym­mär­tää val­tuu­tuk­sen si­säl­lön voi tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen
  • Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus kir­jal­li­sesti
  • Si­säl­löstä tulee käydä sel­keästi ilmi, että kuka on edun­val­voja ja mikä on val­tuu­tuk­sen tar­koi­tus
  • Pohdi tar­koin, kuka voi hoitaa asioi­tasi ja sel­viää teh­tä­västä
  • Mieti myös, kuka saat­taa olla es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­tasi
  • Kirjaa, mil­loin val­tuu­tus tulee voi­maan
  • Muista nimeä myös va­ra­val­tuu­te­tut
  • Muista al­le­kir­joit­taa itse val­tuu­tus
  • Hanki kahden to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­set val­tuu­tuk­seen
  • Muista lisätä päi­vä­määrä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen
  • To­dis­ta­jien ja val­tuut­ta­jan täytyy al­le­kir­joit­taa edun­val­von­ta­val­ta­kirja sa­man­ai­kai­sesti
  • Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajoissa – al­ka­nut muis­ti­sai­raus voi estää val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­din­nassa on ko­ros­tet­tava asian­tun­tija-avun mer­ki­tystä vir­hei­den vält­tä­mi­seksi. Pä­te­mät­tö­myy­den vält­tä­mi­sen li­säksi val­tuu­tuk­sen si­säl­lön muo­toilu on tär­keää, jotta val­tuut­ta­jan tahto tulee il­mais­tua sel­lai­sena, kuin se on tar­koi­tet­tu­kin.

Vaikka asia­kir­jan laa­ti­si­kin omin avuin, voi se olla hyvä tar­kis­taa am­mat­ti­lai­sen avulla. Varmin vaih­toehto on kui­ten­kin laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tus ko­ko­naan am­mat­ti­lai­sen avulla, esi­mer­kiksi Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Lue lisää: Tie­dätkö, miten edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja hoi­to­tahto eroa­vat toi­sis­taan?

Rää­tä­löity ja ju­ri­di­sesti pätevä edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Laadit itse ha­lua­masi edun­val­von­ta­val­tu­tuuk­sen Aa­tok­sessa. Näin edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasi on täysin ju­ri­di­sesti pätevä ja nou­dat­taa lain vaa­ti­mia muo­to­vaa­ti­muk­sia.

Pal­velu kar­toit­taa ti­lan­net­tasi ky­sy­mällä toi­vei­tasi ja vaa­ti­muk­siasi. Voit li­säksi va­paasti täy­den­tää ja muo­kata edun­val­vo­jia sekä asioita, joita val­tuu­tus koskee.

Aa­tok­sen avus­tuk­sella edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen sujuu vai­vat­to­masti ja edul­li­sesti hin­taan 69 euroa.

Ju­ris­timme aut­ta­vat aina il­mai­seksi, mikäli tar­vit­set apua val­tuu­tuk­sen laa­din­nassa.

Var­mista, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesi laa­di­taan alusta asti laa­duk­kaasti.