Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja useampi val­tuu­tettu

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­hok­kuu­den var­mis­ta­mi­seksi on jär­ke­vää, että edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuja on ni­metty useampi kuin yksi.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi useam­man edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun hyö­tyjä ja syitä siihen, miksi vain yhden hen­ki­lön ni­meä­mi­nen ei yleensä ole hyvä idea.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella eli edun­val­von­ta­tes­ta­men­tilla voit siis nimetä omat luot­to­hen­ki­lösi, kuten hyvän ys­tä­väsi tai per­heen­jä­se­nesi, hoi­ta­maan asioi­tasi toi­min­ta­ky­kysi huo­non­tu­mi­sen va­ralta. Näin he vält­tä­vät ti­lan­teen, jossa tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen joutuu mää­rää­mään sinut ylei­seen edun­val­von­taan.

Miksi val­tuu­tet­tuja kan­nat­taa nimetä useampi hen­kilö?

Vaikka laki ei edel­lytä useam­man val­tuu­te­tun ni­meä­mistä, on tämä kui­ten­kin suo­si­tel­ta­vaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa kan­nat­taa­kin nimetä:

1. en­si­si­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tettu
2. tois­si­jai­nen val­tuu­tettu (en­si­si­jai­sen val­tuu­te­tun va­ralla)
3. va­ra­val­tuu­tettu (siltä va­ralta, että val­tuu­tettu on jos­sain ti­lan­teessa ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan teh­tä­väänsä)

Val­tuu­tet­tu­jen lu­ku­mää­rää ei ra­joi­teta, ja voit ha­lu­tes­sasi nimetä samaan teh­tä­vään useam­man kuin yhden val­tuu­te­tun.

Jos samaan teh­tä­vään ni­me­tään useampi hen­kilö, on edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan hyvä mer­kitä, voi­vatko he edus­taa sinua yksin, vai täy­tyykö heidän toimia aina yh­dessä.

Ko­keile edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mistä il­mai­seksi:

Va­ra­val­tuu­tettu ja tois­si­jai­sella val­tuu­tettu – suu­rim­mat erot

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan otet­ta­villa mää­räyk­sillä val­tuut­taja voi pyrkiä en­na­koi­maan oman toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­tensä li­säksi myös sen, että hänen val­tuut­ta­mansa hen­kilö ei voi­kaan hoitaa teh­tä­väänsä. Tois­si­jai­sesta val­tuu­te­tusta ja va­ra­val­tuu­tettu voivat kum­ma­kin toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla.

Tois­si­jai­nen val­tuu­tettu ni­me­tään sen va­ralta, että en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ei ota teh­tä­vää vas­taan, luopuu siitä, tai tulee muuten py­sy­västi es­ty­neeksi hoi­ta­maan teh­tä­vää.

Tois­si­jai­sia val­tuu­tet­tuja on mah­dol­lista nimetä useita. Täl­löin val­ta­kir­jasta on hyvä ilmetä heidän kes­ki­näi­nen jär­jes­tyk­sensä, eli kuka toimii ke­nen­kin tois­si­jai­sena val­tuu­tet­tuna.

Va­ra­val­tuu­tettu toimii puo­les­taan val­tuu­te­tun si­jai­sena ti­la­päi­sesti. Myös va­ra­val­tuu­tet­tuja voi­daan tar­vit­taessa nimetä useam­pia.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua ja 4 syytä, miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­maista mallia ei kan­nata käyt­tää

Mil­loin tois­si­jai­selle val­tuu­te­tulle on tar­vetta?

Tois­si­jai­selle val­tuu­te­tulle on tar­vetta, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ei kykene hoi­ta­maan asioi­tasi.

Ta­val­li­sesti syitä on kolme:

1. En­si­si­jai­nen val­tuu­tettu on es­ty­nyt py­sy­västi hoi­ta­maan asioi­tasi.
2. En­si­si­jai­nen val­tuu­tettu kiel­täy­tyy teh­tä­vistä.
3. En­si­si­jai­nen val­tuu­tettu me­net­tää itse toi­min­ta­ky­kynsä.

Tois­si­jaista val­tuu­tet­tua tar­vi­taan, jos en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu estyy hoi­ta­masta teh­tä­vi­ään py­sy­västi. Tämä voi johtua esi­mer­kiksi siitä, että hen­kilö kiel­täy­tyy teh­tä­västä.

Muista kysyä val­tuu­te­tulta suos­tu­mus

Kun mietit val­tuu­tet­tua, on hyvä huo­mioida, että hen­kilö voi myös kiel­täy­tyä teh­tä­västä. Val­tuu­tettu voi myös mil­loin ta­hansa il­moit­taa hol­hous­vi­ran­omai­sena toi­mi­valle Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle, että hän luopuu teh­tä­väs­tään.

Tämän vuoksi onkin tär­keää, että edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi ni­met­tä­viltä hen­ki­löiltä pyy­de­tään suos­tu­mus teh­tä­vään. Näin voi­daan var­mis­taa se, että he ovat tie­toi­sia teh­tä­västä ja ovat si­tou­tu­neet sen hoi­ta­mi­seen.

💡 Suos­tu­muk­sesta huo­li­matta ketään ei voi pa­kot­taa toi­mi­maan val­tuu­tet­tuna. Val­tuu­te­tulla hen­ki­löllä on siis aina oikeus myö­hem­min kiel­täy­tyä teh­tä­västä esi­mer­kiksi ul­ko­maan muuton vuoksi. Siksi on jär­ke­vää nimetä tois­si­jai­nen val­tuu­tettu kaiken va­ralta.

Tois­si­jai­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mi­sellä voi myös va­rau­tua muihin py­sy­viin es­tei­siin kuten siihen, että myös val­tuu­tettu me­net­tää toi­min­ta­ky­kynsä.

⚠️ Jos puo­li­sosi on en­si­si­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tettu, kan­nat­taa miet­tiä tois­si­jai­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mistä siltä va­ralta, että puo­li­sosi me­net­tää itse toi­min­ta­ky­kynsä.

Lue lisää: Vältä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Mil­loin va­ra­val­tuu­te­tulle on tar­vetta?

Va­ra­val­tuu­te­tulle on läh­tö­koh­tai­sesti tar­vetta sil­loin, kun pää­asial­li­nen val­tuu­tettu tar­vit­see si­jaista tai on es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­tasi.

1. Va­ra­val­tuu­tettu voi toimia val­tuu­te­tun si­jai­sena.
2. Va­ra­val­tuu­tettu toimii sil­loin, kun var­si­nai­nen val­tuu­tettu on es­teel­li­nen.

Va­ra­val­tuu­tettu voi hoitaa var­si­nai­sen val­tuu­te­tun teh­tä­viä sil­loin, kun tämä on syystä tai toi­sesta ti­la­päi­sesti es­ty­nyt hoi­ta­maan teh­tä­viä. Täl­lai­sia syitä ovat eri­tyi­sesti sai­raus tai es­teel­li­syys.

Va­ra­val­tuu­te­tulle on tar­vetta myös sil­loin, kun var­si­nai­nen val­tuu­tettu on es­teel­li­nen. Tämän vuoksi on suo­si­tel­ta­vaa, että val­tuu­te­tulle on ni­metty va­ra­val­tuu­tettu mah­dol­li­sia es­teel­li­syys­ti­lan­teita varten.

Val­tuu­tettu voi olla es­teel­li­nen esi­mer­kiksi sil­loin, kun pää­mie­hen vas­ta­puo­lena on val­tuu­tettu  itse (esi­mer­kiksi asun­to­kau­passa), tai joku hänen lä­hei­nen per­heen­jä­se­nensä.

Kuka kan­nat­taa nimetä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuksi?

Vaikka laki ei si­nänsä aseta mitään sel­keitä edel­ly­tyk­siä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna toi­mi­mi­selle, kan­nat­taa val­tuu­te­tut valita tark­kaan. Toi­men­ku­vaan voi ni­mit­täin kuulua monien ta­lou­del­li­sesti mer­kit­tä­vien tai muuten tär­kei­den asioi­den hoi­ta­mista, joten hen­ki­lön ylei­sellä pä­te­vyy­dellä on suuri mer­ki­tys.

Val­tuu­tet­tua ni­met­täessä kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­miota myös hen­ki­lön mah­dol­li­seen es­teel­li­syy­teen.

Es­teel­li­syys on tär­keää eri­tyi­sesti va­ra­val­tuu­tet­tua ni­met­täessä: on hyvin tär­keää, et­tei­vät en­si­si­jai­nen val­tuu­tettu ja tämän va­ra­val­tuu­tettu ole es­teel­li­siä samaan aikaan.

💡 Va­ra­val­tuu­te­tun onkin hyvä olla per­he­pii­rin ul­ko­puo­lelta, sillä usein es­teel­li­syys­ti­lan­teet liit­ty­vät esi­mer­kiksi pe­rin­nön­ja­koon.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­hettä - Laadi edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajoissa

Lain aset­ta­mat esteet val­tuu­te­tun ni­meä­mi­selle

Val­tuu­te­tun ky­vyk­kyy­delle on ase­tettu erään­lai­set vä­him­mäis­ra­jat myös lain­sää­dän­nössä.

Hol­hous­vi­ran­omai­sena toi­miva Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto ei vah­vista edun­val­von­ta­val­tuu­tusta, jos sillä on pe­rus­tel­tua ai­hetta epäillä, että val­tuu­tettu on ky­ke­ne­mä­tön tai so­pi­ma­ton hoi­ta­maan asioi­tasi.

⚠️ Esi­mer­kiksi val­tuu­te­tun ri­kos­tuo­mio voi olla es­teenä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­selle.

Huo­mioi myös edun­val­von­nan rajat

Edun­val­von­taa suun­ni­tel­taessa kan­nat­taa muis­taa, että val­tuu­tuk­sen laa­juu­desta huo­li­matta edun­val­voja ei voi toimia puo­les­tasi hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sissa asioissa, kuten tes­ta­men­tin laa­din­nassa.

Nämä asiat kan­nat­taa siis hoitaa itse kun­toon ennen kuin edun­val­von­nan tar­vetta esiin­tyy.

💡 Tie­sit­hän, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyessä on laa­dit­tava eril­li­nen pää­tös­tili. Pää­tös­tili on sel­vi­tys siitä, miten pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioita on hoi­dettu edun­val­von­nan aikana.