Kuinka monta edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tua kan­nat­taa valita?

Pariskunta laskettelemassa
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
20.12.2022 ● 5 minuuttia
Jaa artikkeli
Useam­pi val­tuu­tet­tu kan­nat­taa valita edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen sen va­ral­ta, että pää­asial­li­nen val­tuu­tet­tu on teh­tä­vään es­ty­nyt.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­hok­kuu­den var­mis­ta­mi­sek­si on jär­ke­vää, että edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­ja on ni­met­ty useam­pi kuin yksi.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi useam­man edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun hyö­ty­jä ja syitä siihen, miksi vain yhden hen­ki­lön ni­meä­mi­nen ei yleen­sä ole hyvä idea.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la voit siis nimetä omat luot­to­hen­ki­lö­si, kuten hyvän ys­tä­vä­si tai per­heen­jä­se­ne­si, hoi­ta­maan asioi­ta­si toi­min­ta­kyky­si huo­non­tu­mi­sen va­ral­ta. Näin he vält­tä­vät ti­lan­teen, jossa tuo­miois­tuin tai hol­hous­vi­ran­omai­nen joutuu mää­rää­mään sinut ylei­seen edun­val­von­taan.

Miksi val­tuu­tet­tu­ja kan­nat­taa nimetä useam­pi hen­ki­lö?

Vaikka laki ei edel­ly­tä useam­man val­tuu­te­tun ni­meä­mis­tä, on tämä kui­ten­kin suo­si­tel­ta­vaa. 

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa kan­nat­taa­kin nimetä:

  1. en­sisi­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu
  2. tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu (en­sisi­jai­sen val­tuu­te­tun va­ral­la)
  3. va­ra­val­tuu­tet­tu (siltä va­ral­ta, että val­tuu­tet­tu on jos­sain ti­lan­tees­sa ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan teh­tä­vään­sä)

Val­tuu­tet­tu­jen lu­ku­mää­rää ei ra­joi­te­ta, ja voit ha­lu­tes­sa­si nimetä samaan teh­tä­vään useam­man kuin yhden val­tuu­te­tun.

Jos samaan teh­tä­vään ni­me­tään useam­pi hen­ki­lö, on edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan hyvä mer­ki­tä, voi­vat­ko he edus­taa sinua yksin, vai täy­tyy­kö heidän toimia aina yh­des­sä.

Ko­kei­le edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä il­mai­sek­si

Pääset ko­keil­maan oman edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä alta il­mai­sek­si. Saat lu­nas­tet­tua val­miin asia­kir­jan it­sel­le­si hin­taan 89 euroa – huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­mal­la hin­nal­la kuin la­ki­toi­mis­tos­sa teh­ty­nä.

Va­ra­val­tuu­tet­tu ja tois­si­jai­sel­la val­tuu­tet­tu – suu­rim­mat erot

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan otet­ta­vil­la mää­räyk­sil­lä val­tuut­ta­ja voi pyrkiä en­na­koi­maan oman toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­ten­sä li­säk­si myös sen, että hänen val­tuut­ta­man­sa hen­ki­lö ei voi­kaan hoitaa teh­tä­vään­sä. Tois­si­jai­ses­ta val­tuu­te­tus­ta ja va­ra­val­tuu­tet­tu voivat kum­ma­kin toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla.

Tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu ni­me­tään sen va­ral­ta, että en­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu ei ota teh­tä­vää vas­taan, luopuu siitä, tai tulee muuten py­sy­väs­ti es­ty­neek­si hoi­ta­maan teh­tä­vää.

Tois­si­jai­sia val­tuu­tet­tu­ja on mah­dol­lis­ta nimetä useita. Täl­löin val­ta­kir­jas­ta on hyvä ilmetä heidän kes­ki­näi­nen jär­jes­tyk­sen­sä, eli kuka toimii ke­nen­kin tois­si­jai­se­na val­tuu­tet­tu­na.

Va­ra­val­tuu­tet­tu toimii puo­les­taan val­tuu­te­tun si­jai­se­na ti­la­päi­ses­ti. Myös va­ra­val­tuu­tet­tu­ja voi­daan tar­vit­taes­sa nimetä useam­pia.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua

Mil­loin tois­si­jai­sel­le val­tuu­te­tul­le on tar­vet­ta?

Tois­si­jai­sel­le val­tuu­te­tul­le on tar­vet­ta, jos en­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu ei kykene hoi­ta­maan asioi­ta­si.

Ta­val­li­ses­ti syitä on kolme:

  1. En­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu on es­ty­nyt py­sy­väs­ti hoi­ta­maan asioi­ta­si.
  2. En­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu kiel­täy­tyy teh­tä­vis­tä.
  3. En­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu me­net­tää itse toi­min­ta­kykyn­sä.

Tois­si­jais­ta val­tuu­tet­tua tar­vi­taan, jos en­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu estyy hoi­ta­mas­ta teh­tä­vi­ään py­sy­väs­ti. Tämä voi johtua esi­mer­kik­si siitä, että hen­ki­lö kiel­täy­tyy teh­tä­väs­tä.

Muista kysyä val­tuu­te­tul­ta suos­tu­mus

Kun mietit val­tuu­tet­tua, on hyvä huo­mioi­da, että hen­ki­lö voi myös kiel­täy­tyä teh­tä­väs­tä. Val­tuu­tet­tu voi myös mil­loin ta­han­sa il­moit­taa hol­hous­vi­ran­omai­se­na toi­mi­val­le Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le, että hän luopuu teh­tä­väs­tään.

Tämän vuoksi onkin tär­ke­ää, että edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si ni­met­tä­vil­tä hen­ki­löil­tä pyy­de­tään suos­tu­mus teh­tä­vään. Näin voi­daan var­mis­taa se, että he ovat tie­toi­sia teh­tä­väs­tä ja ovat si­tou­tu­neet sen hoi­ta­mi­seen.

💡 Suos­tu­muk­ses­ta huo­li­mat­ta ketään ei voi pa­kot­taa toi­mi­maan val­tuu­tet­tu­na. Val­tuu­te­tul­la hen­ki­löl­lä on siis aina oikeus myö­hem­min kiel­täy­tyä teh­tä­väs­tä esi­mer­kik­si ul­ko­maan muuton vuoksi. Siksi on jär­ke­vää nimetä tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu kaiken va­ral­ta.

Tois­si­jai­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mi­sel­lä voi myös va­rau­tua muihin py­sy­viin es­tei­siin kuten siihen, että myös val­tuu­tet­tu me­net­tää toi­min­ta­kykyn­sä.

⚠️ Jos puo­li­so­si on en­sisi­jai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu, kan­nat­taa miet­tiä tois­si­jai­sen val­tuu­te­tun ni­meä­mis­tä siltä va­ral­ta, että puo­li­so­si me­net­tää itse toi­min­ta­kykyn­sä.

Lue lisää: Vältä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Mil­loin va­ra­val­tuu­te­tul­le on tar­vet­ta?

Va­ra­val­tuu­te­tul­le on läh­tö­koh­tai­ses­ti tar­vet­ta sil­loin, kun pää­asial­li­nen val­tuu­tet­tu tar­vit­see si­jais­ta tai on es­teel­li­nen hoi­ta­maan asioi­ta­si.

  1. Va­ra­val­tuu­tet­tu voi toimia val­tuu­te­tun si­jai­se­na.
  2. Va­ra­val­tuu­tet­tu toimii sil­loin, kun var­si­nai­nen val­tuu­tet­tu on es­teel­li­nen.

Va­ra­val­tuu­tet­tu voi hoitaa var­si­nai­sen val­tuu­te­tun teh­tä­viä sil­loin, kun tämä on syystä tai toi­ses­ta ti­la­päi­ses­ti es­ty­nyt hoi­ta­maan teh­tä­viä. Täl­lai­sia syitä ovat eri­tyi­ses­ti sai­raus tai es­teel­li­syys.

Va­ra­val­tuu­te­tul­le on tar­vet­ta myös sil­loin, kun var­si­nai­nen val­tuu­tet­tu on es­teel­li­nen. Tämän vuoksi on suo­si­tel­ta­vaa, että val­tuu­te­tul­le on ni­met­ty va­ra­val­tuu­tet­tu mah­dol­li­sia es­teel­li­syys­ti­lan­tei­ta varten.

Val­tuu­tet­tu voi olla es­teel­li­nen esi­mer­kik­si sil­loin, kun pää­mie­hen vas­ta­puo­le­na on val­tuu­tet­tu  itse (esi­mer­kik­si asun­to­kau­pas­sa), tai joku hänen lä­hei­nen per­heen­jä­se­nen­sä.

Kuka kan­nat­taa nimetä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tuk­si?

Vaikka laki ei si­nän­sä aseta mitään sel­kei­tä edel­ly­tyk­siä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na toi­mimi­sel­le, kan­nat­taa val­tuu­te­tut valita tark­kaan. Toi­men­ku­vaan voi ni­mit­täin kuulua monien ta­lou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vien tai muuten tär­kei­den asioi­den hoi­ta­mis­ta, joten hen­ki­lön ylei­sel­lä pä­te­vyy­del­lä on suuri mer­ki­tys.

Val­tuu­tet­tua ni­met­täes­sä kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta myös hen­ki­lön mah­dol­li­seen es­teel­li­syy­teen.

Es­teel­li­syys on tär­ke­ää eri­tyi­ses­ti va­ra­val­tuu­tet­tua ni­met­täes­sä: on hyvin tär­ke­ää, et­tei­vät en­sisi­jai­nen val­tuu­tet­tu ja tämän va­ra­val­tuu­tet­tu ole es­teel­li­siä samaan aikaan.

💡 Va­ra­val­tuu­te­tun onkin hyvä olla per­he­pii­rin ul­ko­puo­lel­ta, sillä usein es­teel­li­syys­ti­lan­teet liit­ty­vät esi­mer­kik­si pe­rin­nön­ja­koon.

Lue lisää: Vältä nämä 3 vir­het­tä - Laadi edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajois­sa

Lain aset­ta­mat esteet val­tuu­te­tun ni­meä­mi­sel­le

Val­tuu­te­tun ky­vyk­kyy­del­le on ase­tet­tu erään­lai­set vä­him­mäis­ra­jat myös lain­sää­dän­nös­sä.

Hol­hous­vi­ran­omai­se­na toi­mi­va Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to ei vah­vis­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta, jos sillä on pe­rus­tel­tua ai­het­ta epäil­lä, että val­tuu­tet­tu on ky­ke­ne­mä­tön tai so­pi­ma­ton hoi­ta­maan asioi­ta­si.

⚠️ Esi­mer­kik­si val­tuu­te­tun ri­kos­tuo­mio voi olla es­tee­nä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mi­sel­le. 

Huo­mioi myös edun­val­von­nan rajat

Edun­val­von­taa suun­ni­tel­taes­sa kan­nat­taa muis­taa, että val­tuu­tuk­sen laa­juu­des­ta huo­li­mat­ta edun­val­vo­ja ei voi toimia puo­les­ta­si hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa asiois­sa, kuten tes­ta­men­tin laa­din­nas­sa.

Nämä asiat kan­nat­taa siis hoitaa itse kun­toon ennen kuin edun­val­von­nan tar­vet­ta esiin­tyy.