Hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen erot

Hoi­to­tah­dol­la voit vai­kut­taa tu­le­vai­suu­des­sa saa­maa­si hoi­toon. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la mää­räät, kuka hoitaa ta­lou­del­li­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta­si, kun oma toi­min­ta­ky­ky­si ei siihen riitä. Li­säk­si edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen voit kir­ja­ta tar­kas­ti, mitä asioi­ta haluat val­tuut­ta­ma­si hen­ki­lön hoi­ta­van.

Usein hoi­to­tah­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus se­koi­te­taan kes­ke­nään. Kyse on kui­ten­kin kah­des­ta eri­lai­ses­ta ja eri tar­koi­tus­pe­riä pal­ve­le­vas­ta asia­kir­jas­ta. Hoi­to­tah­toa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta voi ja – kan­nat­taa­kin – hyö­dyn­tää rin­nak­kain.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ver­tai­lem­me hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kes­kei­sim­piä eroja ja yh­tä­läi­syyk­siä.

Hoi­to­tah­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus tur­vaa­vat tah­to­si to­teu­tu­mis­ta tu­le­vai­suu­des­sa

Sekä hoi­to­tah­don että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pe­rim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta tah­to­si to­teu­tu­mi­nen sil­loin, kun et itse kykene pä­te­väs­ti il­mai­se­maan sitä sai­rau­den, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun syyn vuoksi.

Usein aja­tel­laan, että hoi­to­tah­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään ikään­ty­mi­sen va­ral­ta, eikä ter­veel­lä työi­käi­sel­lä ai­kui­sel­la ole kii­ret­tä laatia niitä. Myös terve työi­käi­nen voi kui­ten­kin me­net­tää ky­kyn­sä il­mais­ta oman tah­ton­sa esi­mer­kik­si äkil­li­sen sai­rau­den tai on­net­to­muu­den seu­rauk­se­na.

Hoi­to­tah­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia jo hy­vis­sä ajoin sil­loin, kun on vielä terve.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan erot

Hoi­to­tah­dol­la vai­ku­tat tu­le­vai­suu­den hoi­too­si

Hoi­to­tah­dol­la eli hoi­to­tes­ta­men­til­la voit il­mais­ta tah­to­si siitä, miten toivot hoi­to­si jär­jes­tet­tä­vän tu­le­vai­suu­des­sa sil­loin, kun et ole itse ky­ke­ne­väi­nen il­mai­se­maan tah­toa­si esi­mer­kik­si va­ka­van sai­rau­den, ta­jut­to­muu­den tai toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen takia.

Useim­mi­ten se laa­di­taan elämän lop­pu­vai­hees­sa tar­vit­ta­vaa hoitoa varten. Hoi­to­tah­dol­la var­mis­tat, että hoi­dos­sa­si nou­da­te­taan sinun toi­vei­ta­si ja elä­mä­nar­vo­ja­si. Hoi­to­tah­to sitoo hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa.

Hoi­to­tah­dos­sa­si voit mää­rä­tä esi­mer­kik­si:

• elämää kei­no­te­koi­ses­ti yl­lä­pi­tä­vien hoi­to­toi­mien käyt­tä­mi­ses­tä, kuten hen­gi­tys­lait­tee­seen kyt­ke­mi­ses­tä tai el­vy­tyk­ses­tä
• val­tuut­taa toisen hen­ki­lön te­ke­mään hoi­to­rat­kai­su­ja kos­ke­via pää­tök­siä puo­les­ta­si
• myös muita kuin suo­raan lää­ke­tie­teel­li­seen hoi­toon liit­ty­viä toi­vei­ta, kuten toi­vei­ta ruo­ka­va­lios­ta tai vaik­ka­pa kau­neu­den­hoi­dos­ta.

Toi­veet eivät sido hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, mutta niitä py­ri­tään nou­dat­ta­maan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kattaa ar­ki­päi­vän asioi­den hoitoa laa­jem­min

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus laa­di­taan ta­lou­del­lis­ten ja/tai hen­ki­löä kos­ke­vien asioi­den hoi­ta­mi­sek­si siinä ti­lan­tees­sa, että hen­ki­lö tulee pää­asial­li­ses­ti ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si hoi­ta­maan omia asioi­taan esi­mer­kik­si sai­rau­den tai muun toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo edel­lyt­tää aina lää­kä­rin­lausun­toa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­des­tä.

Val­tuu­tet­tu­na on yleen­sä luo­tet­ta­va, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­jal­le lä­hei­nen hen­ki­lö. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mää­räyk­set si­to­vat val­tuu­tet­tua ja tämän tulee toimia val­tuu­tuk­sen ra­jois­sa ja mu­kai­ses­ti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa voit mää­rä­tä esi­mer­kik­si:

• ter­vey­den­hoi­too­si liit­ty­vis­tä asiois­ta
• tu­lois­ta­si ja me­nois­ta­si
• päi­vit­täis­ten raha-asioi­de­si hoi­dos­ta
• miten haluat val­tuu­te­tun käyt­tä­vän saa­mi­aan val­tuuk­sia

Toi­mioh­jeet voivat koskea esi­mer­kik­si:

• val­tuut­ta­jan kodin myy­mis­tä
• mah­dol­li­sen hoi­to­pai­kan va­lin­taa
• edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kio­ta

Toi­saal­ta toi­mioh­jeis­sa voi­daan myös mää­rä­tä val­tuut­ta­jan vapaa-ajan viet­toon liit­ty­vis­tä asiois­ta, esi­mer­kik­si ul­ko­maan­mat­kois­ta, lä­hei­sen ys­tä­vän ta­paa­mi­ses­ta sään­nöl­li­ses­ti tai vaik­ka­pa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mis­sa käy­mi­ses­tä.

Ter­vey­den­hoi­toa kos­ke­vat asiat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa – mitä eroa hoi­to­tah­toon?

Sekä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la että hoi­to­tah­dol­la voit mää­rä­tä ter­vey­den­hoi­toa­si kos­ke­vis­ta asiois­ta. Erona näissä mää­räyk­sis­sä on se, että

• hoi­to­tah­dol­la mää­räät itse suo­raan omasta hoi­dos­ta­si, kun taas
• edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la val­tuu­tat toisen hen­ki­lön päät­tä­mään hoi­dos­ta­si puo­les­ta­si.

Hoi­to­tah­to on osoi­tet­tu hoi­dos­ta­si vas­taa­val­le hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le, kun taas edun­val­von­ta­val­tuu­tus va­lit­se­mal­le­si hen­ki­löl­le.

Hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen eroa ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­vis­sä asiois­sa voi to­sia­sias­sa kui­ten­kin ka­ven­taa edun­val­von­ta­val­tuuk­seen lii­te­tyt toi­mioh­jeet. Toi­mioh­jeis­sa voit mää­rä­tä tar­kem­min siitä, miten edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun tulee toimia yk­sit­täi­sis­sä ter­vey­den­hoi­too­si liit­ty­vis­sä ti­lan­teis­sa.

Sekä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la että hoi­to­tah­dol­la voit myös esi­mer­kik­si mää­rä­tä siitä, ke­nel­le ter­vey­den­hoi­toa­si kos­ke­via tie­to­ja saa antaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja hoi­to­tah­to eivät ole toi­si­aan pois­sul­ke­via tai vaih­toeh­toi­sia rat­kai­su­ja, vaan niitä voi­daan käyt­tää rin­nak­kain. Usein onkin jär­ke­vää laatia mo­lem­mat.

Hoi­to­tah­toa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kan­nat­taa säi­lyt­tää sa­mas­sa pai­kas­sa, ja mo­lem­piin on hyvä tehdä kir­jaus toisen asia­kir­jan ole­mas­sao­los­ta, jotta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen käy­tös­sä tul­laan ot­ta­maan huo­mioon hoi­to­tah­to ja toisin päin.

Lue lisää: Mikä on el­vy­tys­kiel­to?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on tar­koin sään­nel­ty mää­rä­muo­toi­nen asia­kir­ja – hoi­to­tah­do taas va­paa­muo­toi­nen

Si­säl­tön­sä ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sen­sa li­säk­si hoi­to­tah­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus eroa­vat muo­to­mää­räyk­sil­tään. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mää­rä­muo­toi­nen asia­kir­ja, eli se tulee laatia lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on laa­dit­ta­va kir­jal­li­ses­ti kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­les­sa. Hoi­to­tah­to ei puo­les­taan vaadi es­teet­tö­mien to­dis­ta­jien al­le­kir­joi­tus­ta.

⚠️ Ot­sik­ko ei tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta, vaan si­säl­tö ja sen muo­toi­lu. Tämä johtuu siitä, että si­säl­lön mää­räyk­set hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta ja ta­lou­del­li­sis­ta asiois­ta tu­le­vat suo­raan laista.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­ta on li­säk­si käy­tä­vä ilmi:

• val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus
• asiat, joissa val­tuu­tet­tu oi­keu­te­taan edus­ta­maan val­tuut­ta­jaa
• val­tuut­ta­ja ja val­tuu­tet­tu, sekä
• mää­räys, jonka mukaan val­tuu­tus tulee voi­maan siinä ta­pauk­ses­sa, että val­tuut­ta­ja tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan asiois­taan.

Hoi­to­tah­to on si­säl­löl­tään ja muo­dol­taan vapaa, eikä sitä vält­tä­mät­tä tar­vit­se laatia edes kir­jal­li­se­na. Kir­jal­li­nen hoi­to­tah­to on kui­ten­kin aina paras vaih­toeh­to, sillä riski hoi­to­tah­don si­säl­töön liit­ty­viin epä­sel­vyyk­siin pie­ne­nee.

Useat yh­dis­tyk­set, esi­mer­kik­si Muis­ti­liit­to, tar­joa­vat mal­le­ja hoi­to­tah­don laa­ti­mi­seen verk­ko­si­vuil­laan. Hoi­to­tah­to kan­nat­taa kir­ja­ta myös Oma­kan­taan.