Hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen erot

Perhe kävelee rannalla kohti auringonlaskua
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
15.11.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus me­ne­vät mo­nilla se­kai­sin. Ky­seessä on kui­ten­kin kaksi eri asia­kir­jaa.

Hoi­to­tah­dolla voit vai­kut­taa tu­le­vai­suu­dessa saa­maasi hoi­toon. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella mää­räät, kuka hoitaa ta­lou­del­li­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­tasi, kun oma toi­min­ta­ky­kysi ei siihen riitä. Li­säksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen voit kir­jata tar­kasti, mitä asioita haluat val­tuut­ta­masi hen­ki­lön hoi­ta­van.

Usein hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus se­koi­te­taan kes­ke­nään. Kyse on kui­ten­kin kah­desta eri­lai­sesta ja eri tar­koi­tus­pe­riä pal­ve­le­vasta asia­kir­jasta. Hoi­to­tah­toa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tusta voi ja – kan­nat­taa­kin – hyö­dyn­tää rin­nak­kain.

Tässä ar­tik­ke­lissa ver­tai­lemme hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kes­kei­sim­piä eroja ja yh­tä­läi­syyk­siä.

Hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus tur­vaa­vat tah­tosi to­teu­tu­mista tu­le­vai­suu­dessa

Sekä hoi­to­tah­don että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen pe­rim­mäi­senä tar­koi­tuk­sena on tur­vata tah­tosi to­teu­tu­mi­nen sil­loin, kun et itse kykene pä­te­västi il­mai­se­maan sitä sai­rau­den, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun syyn vuoksi.

Usein aja­tel­laan, että hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään ikään­ty­mi­sen va­ralta, eikä ter­veellä työi­käi­sellä ai­kui­sella ole kii­rettä laatia niitä. Myös terve työi­käi­nen voi kui­ten­kin me­net­tää ky­kynsä il­maista oman tah­tonsa esi­mer­kiksi äkil­li­sen sai­rau­den tai on­net­to­muu­den seu­rauk­sena.

Hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia jo hy­vissä ajoin sil­loin, kun on vielä terve.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan erot

Hoi­to­tah­dolla vai­ku­tat tu­le­vai­suu­den hoi­toosi

Hoi­to­tah­dolla eli hoi­to­tes­ta­men­tilla voit il­maista tah­tosi siitä, miten toivot hoi­tosi jär­jes­tet­tä­vän tu­le­vai­suu­dessa sil­loin, kun et ole itse ky­ke­ne­väi­nen il­mai­se­maan tah­toasi esi­mer­kiksi va­ka­van sai­rau­den, ta­jut­to­muu­den tai toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen takia.

Useim­mi­ten se laa­di­taan elämän lop­pu­vai­heessa tar­vit­ta­vaa hoitoa varten. Hoi­to­tah­dolla var­mis­tat, että hoi­dos­sasi nou­da­te­taan sinun toi­vei­tasi ja elä­mä­nar­vo­jasi. Hoi­to­tahto sitoo hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa.

Hoi­to­tah­dos­sasi voit mää­rätä esi­mer­kiksi:

  • elämää kei­no­te­koi­sesti yl­lä­pi­tä­vien hoi­to­toi­mien käyt­tä­mi­sestä, kuten hen­gi­tys­lait­tee­seen kyt­ke­mi­sestä tai el­vy­tyk­sestä
  • val­tuut­taa toisen hen­ki­lön te­ke­mään hoi­to­rat­kai­suja kos­ke­via pää­tök­siä puo­les­tasi
  • myös muita kuin suo­raan lää­ke­tie­teel­li­seen hoi­toon liit­ty­viä toi­veita, kuten toi­veita ruo­ka­va­liosta tai vaik­kapa kau­neu­den­hoi­dosta.

Toi­veet eivät sido hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, mutta niitä py­ri­tään nou­dat­ta­maan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kattaa ar­ki­päi­vän asioi­den hoitoa laa­jem­min

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus laa­di­taan ta­lou­del­lis­ten ja/tai hen­ki­löä kos­ke­vien asioi­den hoi­ta­mi­seksi siinä ti­lan­teessa, että hen­kilö tulee pää­asial­li­sesti ky­ke­ne­mät­tö­mäksi hoi­ta­maan omia asioi­taan esi­mer­kiksi sai­rau­den tai muun toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen vuoksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo edel­lyt­tää aina lää­kä­rin­lausun­toa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myy­destä.

Val­tuu­tet­tuna on yleensä luo­tet­tava, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­jalle lä­hei­nen hen­kilö. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen mää­räyk­set si­to­vat val­tuu­tet­tua ja tämän tulee toimia val­tuu­tuk­sen ra­joissa ja mu­kai­sesti.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa voit mää­rätä esi­mer­kiksi:

  • ter­vey­den­hoi­toosi liit­ty­vistä asioista
  • tu­lois­tasi ja me­nois­tasi
  • päi­vit­täis­ten raha-asioi­desi hoi­dosta
  • miten haluat val­tuu­te­tun käyt­tä­vän saa­mi­aan val­tuuk­sia

Toi­mioh­jeet voivat koskea esi­mer­kiksi:

  • val­tuut­ta­jan kodin myy­mistä
  • mah­dol­li­sen hoi­to­pai­kan va­lin­taa
  • edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun palk­kiota

Toi­saalta toi­mioh­jeissa voi­daan myös mää­rätä val­tuut­ta­jan vapaa-ajan viet­toon liit­ty­vistä asioista, esi­mer­kiksi ul­ko­maan­mat­koista, lä­hei­sen ys­tä­vän ta­paa­mi­sesta sään­nöl­li­sesti tai vaik­kapa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­missa käy­mi­sestä.

Ter­vey­den­hoi­toa kos­ke­vat asiat edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa – mitä eroa hoi­to­tah­toon?

Sekä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella että hoi­to­tah­dolla voit mää­rätä ter­vey­den­hoi­toasi kos­ke­vista asioista. Erona näissä mää­räyk­sissä on se, että

  • hoi­to­tah­dolla mää­räät itse suo­raan omasta hoi­dos­tasi, kun taas
  • edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella val­tuu­tat toisen hen­ki­lön päät­tä­mään hoi­dos­tasi puo­les­tasi.

Hoi­to­tahto on osoi­tettu hoi­dos­tasi vas­taa­valle hoi­to­hen­ki­lö­kun­nalle, kun taas edun­val­von­ta­val­tuu­tus va­lit­se­mal­lesi hen­ki­lölle.

Hoi­to­tah­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen eroa ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­vissä asioissa voi to­sia­siassa kui­ten­kin ka­ven­taa edun­val­von­ta­val­tuuk­seen lii­te­tyt toi­mioh­jeet. Toi­mioh­jeissa voit mää­rätä tar­kem­min siitä, miten edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun tulee toimia yk­sit­täi­sissä ter­vey­den­hoi­toosi liit­ty­vissä ti­lan­teissa.

Sekä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella että hoi­to­tah­dolla voit myös esi­mer­kiksi mää­rätä siitä, ke­nelle ter­vey­den­hoi­toasi kos­ke­via tie­toja saa antaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja hoi­to­tahto eivät ole toi­si­aan pois­sul­ke­via tai vaih­toeh­toi­sia rat­kai­suja, vaan niitä voi­daan käyt­tää rin­nak­kain. Usein onkin jär­ke­vää laatia mo­lem­mat.

Hoi­to­tah­toa ja edun­val­von­ta­val­tuu­tusta kan­nat­taa säi­lyt­tää sa­massa pai­kassa, ja mo­lem­piin on hyvä tehdä kir­jaus toisen asia­kir­jan ole­mas­sao­losta, jotta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen käy­tössä tul­laan ot­ta­maan huo­mioon hoi­to­tahto ja toisin päin.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on tar­koin sään­nelty mää­rä­muo­toi­nen asia­kirja – hoi­to­tahdo taas va­paa­muo­toi­nen

Si­säl­tönsä ja käyt­tö­tar­koi­tuk­sensa li­säksi hoi­to­tahto ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus eroa­vat muo­to­mää­räyk­sil­tään. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mää­rä­muo­toi­nen asia­kirja, eli se tulee laatia lain edel­lyt­tä­mällä ta­valla.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on laa­dit­tava kir­jal­li­sesti kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­lessa. Hoi­to­tahto ei puo­les­taan vaadi es­teet­tö­mien to­dis­ta­jien al­le­kir­joi­tusta.

⚠️ Ot­sikko ei tee edun­val­von­ta­val­tuu­tusta, vaan si­sältö ja sen muo­toilu. Tämä johtuu siitä, että si­säl­lön mää­räyk­set hen­ki­lö­koh­tai­sista ja ta­lou­del­li­sista asioista tu­le­vat suo­raan laista.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasta on li­säksi käy­tävä ilmi:

  • val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus
  • asiat, joissa val­tuu­tettu oi­keu­te­taan edus­ta­maan val­tuut­ta­jaa
  • val­tuut­taja ja val­tuu­tettu, sekä
  • mää­räys, jonka mukaan val­tuu­tus tulee voi­maan siinä ta­pauk­sessa, että val­tuut­taja tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi huo­leh­ti­maan asiois­taan.

Hoi­to­tahto on si­säl­löl­tään ja muo­dol­taan vapaa, eikä sitä vält­tä­mättä tar­vitse laatia edes kir­jal­li­sena. Kir­jal­li­nen hoi­to­tahto on kui­ten­kin aina paras vaih­toehto, sillä riski hoi­to­tah­don si­säl­töön liit­ty­viin epä­sel­vyyk­siin pie­ne­nee.

Useat yh­dis­tyk­set, esi­mer­kiksi Muis­ti­liitto, tar­joa­vat mal­leja hoi­to­tah­don laa­ti­mi­seen verk­ko­si­vuil­laan. Hoi­to­tahto kan­nat­taa kir­jata myös Oma­kan­taan.