Adoption edellytykset ovat adoptiolain mukaan samat sekä kotimaisessa että kansainvälisessäkin adoptiossa.
Adoptioprosessi on väistämättä usein pitkä ja monivaiheinen, mutta myös kallis prosessi. Tämä onkin adoptiota harkitsevan tärkeää ottaa huomioon.
Kerromme artikkelissa, mitkä ovat adoption vaiheet Suomessa, ja mitä adoptiota harkitsevan olisi hyvä tietää etukäteen.
Onko adoptiovanhemmille asetettu edellytyksiä?
Adoptiovanhemmille on asetettu edellytyksiä, jotka heidän tulee täyttää.
Adoptiovanhemman kriteereitä
- 25–50-vuotias
- Adoptiolapsen ja -vanhemmat ikäero max. 45 vuotta
- Pariskunnat ensisijaisia adoptiossa, mutta yksinasuva voi myös adoptoida
Adoptio on lain nojalla mahdollista 25 vuotta täyttäneille henkilöille. Pääsääntöisesti adoptoitavan ollessa alaikäinen, tulee adoptiota hakevan sekä adoptoitavan välinen ikäero olla enintään 45 vuotta.
Adoptiota hakeva ei saa myöskään olla yli 50-vuotias. Näihin sääntöihin on kuitenkin poikkeuksia esimerkiksi perheensisäisten adoptioiden kohdalla.
Adoptiota hakevat henkilöt voivat olla joko avioliitossa olevia tai yksinäisiä henkilöitä, mutta ensisijaisesti adoptiossa tavoitellaan kuitenkin lapsen adoptoimista kahden vanhemman perheeseen.
⚠️ Kaikissa maissa yksinasuvat hakijat eivät voi adoptoida lasta ollenkaan. Yksinasuvan ihmisen kohdalla myös mahdollisia adoptiovanhemmalle asetettuja kriteerejä voidaan joissakin maissa tarkastella ankaramminn kuin avioparin kohdalla.
Adoption vaiheet
Kaikki adoptioprosessit ovat yksilöllisiä, mistä johtuen niiden kesto vaihtelee. Prosessi voi kestää kokonaisuudessaan jopa useita vuosia.
Adoptioprosessi on monivaiheinen ja moni kokee sen raskaaksi. Tarkka selvitys on kuitenkin väistämättä tärkeää etenkin lapsen edun näkökulmasta. Vanhempansa menettäneellä lapsella on aito tarve löytää turvallinen koti ja vanhemmuuteen kykenevät vanhemmat. Näistä asioista on mahdollista päästä selville vain pitkällisen selvityksen myötä.
Adoptioneuvonta
Koko adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla, jossa adoptiota hakevien henkilöiden edellytykset ja valmiudet adoptiovanhemmuuteen arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.
Arvioinnin mittareita ovat mm.:
- adoptiota hakevan ikä
- sosioekonominen asema
- terveys
Adoptioneuvonta kestää tyypillisesti keskimäärin 1-2 vuotta. Sen tarkoituksena on pystyä osoittamaan, että adoptiota hakevilla vanhemmilla on hyvän terveyden ja taloudellisen tilanteen lisäksi myös hyvä sosiaalinen verkosto.
Adoptioneuvonnan merkitys on adoptioprosessissa kiistaton. Sen avulla selvitetään, onko adoptiovanhemmilla kyky rakentaa lapsen edun mukainen elinikäinen ja lämmin suhde lapseen.
Vanhemmilla tulee olla niin elämäntilanteen kuin voimavarojensakin näkökulmasta mahdollisuus tarjota lapselle turvallinen elämä. Adoptoitavat lapset ovat jo varhain joutuneet kärsimään menetyksistä ja huolenpidon puutteesta, joten tarve hyvän lapsuuden ja nuoruuden turvaamiselle on ehdottoman tärkeä.
Adoptioneuvonnassa käytävien keskustelujen myötä on tarkoitus selvittää mm.:
- motiiveja adoptioon
- nykyistä elämäntilannetta
- Henkilöhistoriaa
- Ihmissuhdeverkostoa
- Kasvatuskysymyksiä
- muita tarpeellisia teemoja
Tässä vaiheessa prosessia on myös tarkoitus selvittää mahdollisuus avoimeen adoptioon eli siihen, että lapsi ja tämän syntymäperhe pystyisivät pitämään yhteyttä adoptionkin jälkeen.
Kotiselvitys adoptiossa
Adoptioneuvonnan lopuksi sosiaalityöntekijä kirjoittaa kotiselvityksen. Kotiselvityksessä kuvataan adoptiota hakevia sekä heidän elämäntilannettaan ja taustaansa. Siinä avataan myös heidän motiivejaan adoptiolle sekä käsitellään heidän mahdollisia kasvatusvalmiuksiaan.
Adoptiolautakunta ja adoptiolupa
Jos tarkoituksenasi on adoptoida vieras lapsi, eikä kyse ole perheen sisäisestä adoptiosta, tulee adoptioon saada lupa adoptiolautakunnalta.
Lupaa haetaan Valviran adoptiolautakunnalta sen jälkeen, kun adoptioneuvonnassa tehty kotiselvitys on valmistunut. Lautakunta arvioi saamiensa asiakirjojen perusteella, onko edellytykset adoptiolle olemassa ja myöntää tämän jälkeen luvan.
Adoptiohakemuksen lähettäminen ja käsittely (perheen ulkopuolinen adoptio)
Adoptioluvan saannin jälkeen adoptiohakemus lähetetään kontaktimaahan, jonka viranomaiset hyväksyvät hakemuksen perusteella adoptiovanhemmat.
Jokaisella maalla on yksilölliset ja toisistaan poikkeavat kriteerit adoptiovanhemmille. Kun adoptio on vahvistettu kontaktimaassa, on adoptio pätevä. Tämän jälkeen lapsi voidaan siirtää adoptiovanhemmilleen.
Adoptioneuvonta jatkuu perheen tukena
Kun lapsi on päässyt osaksi adoptioperhettään, jatkuu myös adoptioneuvonta edelleen perheen tukena. Neuvonta on tällöin maksutonta.
Neuvonnan tarkoitus on sekä tukea lasta että vanhempia uudessa elämäntilanteessa sekä lapsen kehityksen eri vaiheissa.
Pitkää adoptioprosessia voi myös olla mahdollista jouduttaa. Jos adoptiovanhemmat voivat adoptoida esimerkiksi kaksi sisarusta tai esimerkiksi toimintarajoitteisen lapsen, voi prosessi olla joutuisampi.
Erilaiset sairaudet ja toimintarajoitteet, joita adoptiolapsella voi olla, ovat myös tyypillisesti Suomessa hyvin hoidettavissa.
⚠️ Adoptiota ei ole mahdollista purkaa.
Adoption kustannukset
Adoption kustannukset vaihtelevat muutamista tuhansista jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Kustannukset vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mistä maasta lapsi on tarkoitus adoptoida.
Kuluja kertyy koko prosessin ajalta ja niitä voivat olla mm.:
- Asiakirjakuluja
- erilaisia hallinto- ja viranomaismaksuja kohdemaissa
- Hoitomaksuja
Kansaneläkelaitos maksaa kansainvälisen adoption yhteydessä myös adoptiotukea. Tuen tarkoituksena on korvata adoptiovanhemmille adoptiosta koituvia kuluja, kuten asiakirjojen kääntämiskuluja sekä matka- ja asumiskuluja.
Adoptiotuen saamisen edellytyksenä on, että adoptiovanhemmat ovat sairausvakuutettuja Suomessa. Tukea ei makseta Suomessa tapahtuvaan adoptioon. Tuki on lisäksi kertaluonteinen.
Perinnönjako adoptioperheessä
Adoptiolapsen asema perinnönjaossa on aiemmin ollut erilainen kuin biologisten lasten asema.
Lakimuutosten myötä adoptiolapsella on kuitenkin ollut jo pitkään täysin sama oikeudellinen asema kuin biologisillakin lapsilla on. He ovat siten yhtälaisia rintaperillisiä adoptiovanhemmilleen.
Vahvan adoption periaatteen omaksumisen myötä kaikissa 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetuissa adoptioissa adoptiolapset ovat siten perintöoikeudellisesti samassa asemassa, kuin adoptiovanhempien biologiset lapset.
Adoptiolapset voivat siis periä adoptiovanhempansa ja adoption kautta saadut sukulaiset kuten sisarukset ja isovanhemmat. Myös heidän perintöoikeutensa biologisiin vanhempiin on samalla katkennut.
Aiemmin oli voimassa niin kutsuttu heikon adoption periaate, jonka perusteella adoptiolapsi peri sekä biologiset vanhempansa ja sisaruksensa sekä adoptiovanhempansa. Perimyssuhteet olivat muutenkin tämän hetkistä periaatetta monimutkaisemmat.
Nykyään kuitenkin kaikissa uusissa adoptiosuhteissa sovelletaan vain vahvan adoption periaatetta.
Kansainvälisen adoptioprosessin vaiheet pähkinänkuoressa
- Adoptioneuvonta
- Kotiselvitys
- Luvan hakeminen adoptiolautakunnasta
- Kontaktimaa hyväksyy adoptiovanhemmat ja vahvistaa adoption
- Lapsi pääsee osaksi adoptioperhettään
- Adoptioneuvontaa jatketaan perheen tukena lapsen kehityksen eri vaiheissa
Lue lisää: