Adop­tio Suo­mes­sa

Nainen ja kaksi lasta rannalla auringonlaskussa
Marjut Päkki
Marjut
10.7.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Adop­tio on tärkeä keino tur­va­ta lapsen oikeus huo­len­pi­toon. Se on mer­kit­tä­vä mah­dol­li­suus per­hee­seen myös niille hen­ki­löil­le, jotka eivät voi saada bio­lo­gi­sia lapsia.

Adop­tion edel­ly­tyk­set ovat adop­tio­lain mukaan samat sekä ko­ti­mai­ses­sa että kan­sain­vä­li­ses­sä­kin adop­tios­sa.

Adop­tio­pro­ses­si on väis­tä­mät­tä usein pitkä ja mo­ni­vai­hei­nen, mutta myös kallis pro­ses­si. Tämä onkin adop­tio­ta har­kit­se­van tär­ke­ää ottaa huo­mioon.

Ker­rom­me ar­tik­ke­lis­sa, mitkä ovat adop­tion vai­heet Suo­mes­sa, ja mitä adop­tio­ta har­kit­se­van olisi hyvä tietää etu­kä­teen.

Onko adop­tio­van­hem­mil­le ase­tet­tu edel­ly­tyk­siä?

Adop­tio­van­hem­mil­le on ase­tet­tu edel­ly­tyk­siä, jotka heidän tulee täyt­tää.

Adop­tio­van­hem­man kri­tee­rei­tä

  • 25–50-vuo­tias
  • Adop­tio­lap­sen ja -van­hem­mat ikäero max. 45 vuotta
  • Pa­ris­kun­nat en­si­si­jai­sia adop­tios­sa, mutta yk­si­na­su­va voi myös adop­toi­da

Adop­tio on lain no­jal­la mah­dol­lis­ta 25 vuotta täyt­tä­neil­le hen­ki­löil­le. Pää­sään­töi­ses­ti adop­toi­ta­van ol­les­sa alai­käi­nen, tulee adop­tio­ta ha­ke­van sekä adop­toi­ta­van vä­li­nen ikäero olla enin­tään 45 vuotta.

Adop­tio­ta hakeva ei saa myös­kään olla yli 50-vuo­tias. Näihin sään­töi­hin on kui­ten­kin poik­keuk­sia esi­mer­kik­si per­heen­si­säis­ten adop­tioi­den koh­dal­la.

Adop­tio­ta ha­ke­vat hen­ki­löt voivat olla joko avio­lii­tos­sa olevia tai yk­si­näi­siä hen­ki­löi­tä, mutta en­si­si­jai­ses­ti adop­tios­sa ta­voi­tel­laan kui­ten­kin lapsen adop­toi­mis­ta kahden van­hem­man per­hee­seen.

⚠️ Kai­kis­sa maissa yk­si­na­su­vat ha­ki­jat eivät voi adop­toi­da lasta ol­len­kaan. Yk­si­na­su­van ih­mi­sen koh­dal­la myös mah­dol­li­sia adop­tio­van­hem­mal­le ase­tet­tu­ja kri­tee­re­jä voi­daan jois­sa­kin maissa tar­kas­tel­la an­ka­ram­minn kuin avio­pa­rin koh­dal­la.

Adop­tion vai­heet

Kaikki adop­tio­pro­ses­sit ovat yk­si­löl­li­siä, mistä joh­tuen niiden kesto vaih­te­lee. Pro­ses­si voi kestää ko­ko­nai­suu­des­saan jopa useita vuosia.

Adop­tio­pro­ses­si on mo­ni­vai­hei­nen ja moni kokee sen ras­kaak­si. Tarkka sel­vi­tys on kui­ten­kin väis­tä­mät­tä tär­ke­ää eten­kin lapsen edun nä­kö­kul­mas­ta. Van­hem­pan­sa me­net­tä­neel­lä lap­sel­la on aito tarve löytää tur­val­li­nen koti ja van­hem­muu­teen ky­ke­ne­vät van­hem­mat. Näistä asiois­ta on mah­dol­lis­ta päästä sel­vil­le vain pit­käl­li­sen sel­vi­tyk­sen myötä.

Adop­tio­neu­von­ta

Koko adop­tio­pro­ses­si alkaa adop­tio­neu­von­nal­la, jossa adop­tio­ta ha­ke­vien hen­ki­löi­den edel­ly­tyk­set ja val­miu­det adop­tio­van­hem­muu­teen ar­vioi­daan yh­des­sä so­si­aa­li­työn­te­ki­jän kanssa.

Ar­vioin­nin mit­ta­rei­ta ovat mm.:

  • adop­tio­ta ha­ke­van ikä
  • so­sio­eko­no­mi­nen asema
  • ter­veys

Adop­tio­neu­von­ta kestää tyy­pil­li­ses­ti kes­ki­mää­rin 1-2 vuotta. Sen tar­koi­tuk­se­na on pystyä osoit­ta­maan, että adop­tio­ta ha­ke­vil­la van­hem­mil­la on hyvän ter­vey­den ja ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen li­säk­si myös hyvä so­si­aa­li­nen ver­kos­to.

Adop­tio­neu­von­nan mer­ki­tys on adop­tio­pro­ses­sis­sa kiis­ta­ton. Sen avulla sel­vi­te­tään, onko adop­tio­van­hem­mil­la kyky ra­ken­taa lapsen edun mu­kai­nen eli­ni­käi­nen ja lämmin suhde lap­seen.

Van­hem­mil­la tulee olla niin elä­män­ti­lan­teen kuin voi­ma­va­ro­jen­sa­kin nä­kö­kul­mas­ta mah­dol­li­suus tar­jo­ta lap­sel­le tur­val­li­nen elämä. Adop­toi­ta­vat lapset ovat jo var­hain jou­tu­neet kär­si­mään me­ne­tyk­sis­tä ja huo­len­pi­don puut­tees­ta, joten tarve hyvän lap­suu­den ja nuo­ruu­den tur­vaa­mi­sel­le on eh­dot­to­man tärkeä.

Adop­tio­neu­von­nas­sa käy­tä­vien kes­kus­te­lu­jen myötä on tar­koi­tus sel­vit­tää mm.:

  • mo­tii­ve­ja adop­tioon
  • ny­kyis­tä elä­män­ti­lan­net­ta
  • Hen­ki­lö­his­to­ri­aa
  • Ih­mis­suh­de­ver­kos­toa
  • Kas­va­tus­ky­sy­myk­siä
  • muita tar­peel­li­sia tee­mo­ja

Tässä vai­hees­sa pro­ses­sia on myös tar­koi­tus sel­vit­tää mah­dol­li­suus avoi­meen adop­tioon eli siihen, että lapsi ja tämän syn­ty­mä­per­he pys­tyi­si­vät pi­tä­mään yh­teyt­tä adop­tion­kin jäl­keen.

Ko­ti­sel­vi­tys adop­tios­sa

Adop­tio­neu­von­nan lo­puk­si so­si­aa­li­työn­te­ki­jä kir­joit­taa ko­ti­sel­vi­tyk­sen. Ko­ti­sel­vi­tyk­ses­sä ku­va­taan adop­tio­ta ha­ke­via sekä heidän elä­män­ti­lan­net­taan ja taus­taan­sa. Siinä ava­taan myös heidän mo­tii­ve­jaan adop­tiol­le sekä kä­si­tel­lään heidän mah­dol­li­sia kas­va­tus­val­miuk­si­aan.

Adop­tio­lau­ta­kun­ta ja adop­tio­lu­pa

Jos tar­koi­tuk­se­na­si on adop­toi­da vieras lapsi, eikä kyse ole per­heen si­säi­ses­tä adop­tios­ta, tulee adop­tioon saada lupa adop­tio­lau­ta­kun­nal­ta.

Lupaa hae­taan Val­vi­ran adop­tio­lau­ta­kun­nal­ta sen jäl­keen, kun adop­tio­neu­von­nas­sa tehty ko­ti­sel­vi­tys on val­mis­tu­nut. Lau­ta­kun­ta arvioi saa­mien­sa asia­kir­jo­jen pe­rus­teel­la, onko edel­ly­tyk­set adop­tiol­le ole­mas­sa ja myön­tää tämän jäl­keen luvan.

Adop­tio­ha­ke­muk­sen lä­het­tä­mi­nen ja kä­sit­te­ly (per­heen ul­ko­puo­li­nen adop­tio)

Adop­tio­lu­van saan­nin jäl­keen adop­tio­ha­ke­mus lä­he­te­tään kon­tak­ti­maa­han, jonka vi­ran­omai­set hy­väk­sy­vät ha­ke­muk­sen pe­rus­teel­la adop­tio­van­hem­mat.

Jo­kai­sel­la maalla on yk­si­löl­li­set ja toi­sis­taan poik­kea­vat kri­tee­rit adop­tio­van­hem­mil­le. Kun adop­tio on vah­vis­tet­tu kon­tak­ti­maas­sa, on adop­tio pätevä. Tämän jäl­keen lapsi voi­daan siir­tää adop­tio­van­hem­mil­leen.

Adop­tio­neu­von­ta jatkuu per­heen tukena

Kun lapsi on pääs­syt osaksi adop­tio­per­het­tään, jatkuu myös adop­tio­neu­von­ta edel­leen per­heen tukena. Neu­von­ta on täl­löin mak­su­ton­ta.

Neu­von­nan tar­koi­tus on sekä tukea lasta että van­hem­pia uu­des­sa elä­män­ti­lan­tees­sa sekä lapsen ke­hi­tyk­sen eri vai­heis­sa.

Pitkää adop­tio­pro­ses­sia voi myös olla mah­dol­lis­ta jou­dut­taa. Jos adop­tio­van­hem­mat voivat adop­toi­da esi­mer­kik­si kaksi si­sa­rus­ta tai esi­mer­kik­si toi­min­ta­ra­joit­tei­sen lapsen, voi pro­ses­si olla jou­tui­sam­pi.

Eri­lai­set sai­rau­det ja toi­min­ta­ra­joit­teet, joita adop­tio­lap­sel­la voi olla, ovat myös tyy­pil­li­ses­ti Suo­mes­sa hyvin hoi­det­ta­vis­sa.

⚠️ Adop­tio­ta ei ole mah­dol­lis­ta purkaa.

Adop­tion kus­tan­nuk­set

Adop­tion kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat muu­ta­mis­ta tu­han­sis­ta jopa kym­me­niin tu­han­siin eu­roi­hin. Kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat riip­puen esi­mer­kik­si siitä, mistä maasta lapsi on tar­koi­tus adop­toi­da.

Kuluja kertyy koko pro­ses­sin ajalta ja niitä voivat olla mm.:

  • Asia­kir­ja­ku­lu­ja
  • eri­lai­sia hal­lin­to- ja vi­ran­omais­mak­su­ja koh­de­mais­sa
  • Hoi­to­mak­su­ja

Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos maksaa kan­sain­vä­li­sen adop­tion yh­tey­des­sä myös adop­tio­tu­kea. Tuen tar­koi­tuk­se­na on kor­va­ta adop­tio­van­hem­mil­le adop­tios­ta koi­tu­via kuluja, kuten asia­kir­jo­jen kään­tä­mis­ku­lu­ja sekä matka- ja asu­mis­ku­lu­ja.

Adop­tio­tuen saa­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että adop­tio­van­hem­mat ovat sai­raus­va­kuu­tet­tu­ja Suo­mes­sa. Tukea ei mak­se­ta Suo­mes­sa ta­pah­tu­vaan adop­tioon. Tuki on li­säk­si ker­ta­luon­tei­nen.

Pe­rin­nön­ja­ko adop­tio­per­hees­sä

Adop­tio­lap­sen asema pe­rin­nön­jaos­sa on ai­em­min ollut eri­lai­nen kuin bio­lo­gis­ten lasten asema.

La­ki­muu­tos­ten myötä adop­tio­lap­sel­la on kui­ten­kin ollut jo pit­kään täysin sama oi­keu­del­li­nen asema kuin bio­lo­gi­sil­la­kin lap­sil­la on. He ovat siten yh­tä­lai­sia rin­ta­pe­ril­li­siä adop­tio­van­hem­mil­leen.

Vahvan adop­tion pe­ri­aat­teen omak­su­mi­sen myötä kai­kis­sa 1.1.1980 ja sen jäl­keen vah­vis­te­tuis­sa adop­tiois­sa adop­tio­lap­set ovat siten pe­rin­tö­oi­keu­del­li­ses­ti sa­mas­sa ase­mas­sa, kuin adop­tio­van­hem­pien bio­lo­gi­set lapset.

Adop­tio­lap­set voivat siis periä adop­tio­van­hem­pan­sa ja adop­tion kautta saadut su­ku­lai­set kuten si­sa­ruk­set ja iso­van­hem­mat. Myös heidän pe­rin­tö­oi­keu­ten­sa bio­lo­gi­siin van­hem­piin on sa­mal­la kat­ken­nut.

Ai­em­min oli voi­mas­sa niin kut­sut­tu heikon adop­tion pe­ri­aa­te, jonka pe­rus­teel­la adop­tio­lap­si peri sekä bio­lo­gi­set van­hem­pan­sa ja si­sa­ruk­sen­sa sekä adop­tio­van­hem­pan­sa. Pe­ri­mys­suh­teet olivat muu­ten­kin tämän het­kis­tä pe­ri­aa­tet­ta mo­ni­mut­kai­sem­mat.

Ny­ky­ään kui­ten­kin kai­kis­sa uusis­sa adop­tio­suh­teis­sa so­vel­le­taan vain vahvan adop­tion pe­ri­aa­tet­ta.

Kan­sain­vä­li­sen adop­tio­pro­ses­sin vai­heet päh­ki­nän­kuo­res­sa

  1. Adop­tio­neu­von­ta
  2. Ko­ti­sel­vi­tys
  3. Luvan ha­ke­mi­nen adop­tio­lau­ta­kun­nas­ta
  4. Kon­tak­ti­maa hy­väk­syy adop­tio­van­hem­mat ja vah­vis­taa adop­tion
  5. Lapsi pääsee osaksi adop­tio­per­het­tään
  6. Adop­tio­neu­von­taa jat­ke­taan per­heen tukena lapsen ke­hi­tyk­sen eri vai­heis­sa

Lue lisää: