Kiinteistövero tarkoittaa kiinteistön arvon perusteella kiinteistön sijaintikunnalle suoritettavaa veroa. Kiinteistövero maksetaan vuosittain, ja sen yksityiskohdista säädetään kiinteistöverolaissa (654/1992).
Kiinteistöveron suuruudesta päättävät kunnat; kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain.
Laki säätelee kuitenkin kiinteistöveron enimmäis- ja vähimmäismääriä: esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin tulee olla vähintään 0,41 prosenttia, mutta enintään 1,00 prosenttia.
Kiinteistöverotus koskee maanomistusta
Kiinteistön määritelmä riippuu sovellettavasta laista.
Kiinteistöverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan:
- tonttia
- tilaa
- muuta kiinteistörekisteriin merkittävää maanomistuksen yksikköä
Kiinteistön määritelmä ei ole aivan yksinkertainen, mutta nyrkkisääntönä voidaan todeta, että kiinteistöverotus koskee maanomistusta.
Kaikista kiinteistöistä ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa
Pääsääntö on, että kiinteistöstä pitää maksaa kiinteistöveroa. Kiinteistöveroa pitää siis maksaa esimerkiksi vakituiseen asumiseen käytettävistä kiinteistöistä sekä vapaa-ajan kiinteistöistä.
Kaikista kiinteistöistä ei kuitenkaan tarvitse maksaa kiinteistöveroa.
Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa esimerkiksi:
- metsästä
- maatalousmaasta
- vesialueesta
💡 Tiesitkö, että tammikuusta 2021 alkaen yksityisellä maalla olevasta luonnonsuojelualueesta ei ole tarvinnut maksaa kiinteistöveroa? Verovapauden toivotaan turvaavan luonnon monimuotoisuutta ja madaltavan kynnystä perustaa uusia luonnonsuojelualueita.
Kuka maksaa kiinteistöveron?
Kiinteistöveron maksaa joko kiinteistön omistaja tai kiinteistön omistajaan rinnastettava kiinteistön haltija.
Kiinteistön omistajaan rinnastettavalla haltijalla tarkoitetaan Verohallinnon tulkinnan mukaan tiettyjä tahoja, jotka ovat saaneet hallintaoikeuden kiinteistöön vastikkeetta.
Omistajan veroinen hallinta voi siis perustua esimerkiksi:
- lesken asumisoikeuteen
- testamenttiin
- perintöön
Omistajan veroinen kiinteistön haltija maksaa kiinteistöverosta sen osan, joka vastaa hänen hallinnassaan olevaa osaa kiinteistöstä. Kiinteistön omistaja maksaa puolestaan jäljelle jäävän osan kiinteistöverosta.
Jos useampi henkilö omistaa kiinteistön määräosin, omistajat jakavat kiinteistöveron keskenään määräosiensa suhteessa.
Jos siis esimerkiksi veljekset omistavat kesämökkikiinteistön puoliksi 1 /2 määräosin, jaettaisiin myös kiinteistövero puoliksi veljesten kesken.
Kiinteistövero määrätään sille kiinteistön omistajalle, joka on omistanut kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Esimerkiksi vuoden 2023 osalta kiinteistövero määrättiin siis kiinteistön omistajille, jotka olivat omistaneet kiinteistön 1.1.2023.
Miten kiinteistön arvo lasketaan verotuksessa?
Kiinteistöveron kannalta on olennaista huomioida, että sen suuruus määräytyy varsinaisen maapohjan lisäksi myös kiinteistöllä olevien rakennusten arvon perusteella.
Kiinteistöverotuksen kohteena on siis tosiallisesti sekä maapohja että sillä olevat rakennukset.
Kiinteistöverotuksessa rakennuksen arvoon vaikuttaa erityisesti sen koko, laatu sekä ikä.
⚠️ Huomioithan, että rakennuksen maantieteellinen sijainti ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vaikuta sen arvoon kiinteistöverotuksessa. Verohallinto soveltaa siis rakennuksiin samoja arvostamisperusteita koko maassa.
Verohallinnon sivuilta löydät kattavan vero-ohjeen kiinteistön arvon laskemisesta kiinteistöverotusta varten.
Kiinteistöveroprosentin määräytyminen
Kiinteistövero lasketaan kertomalla kiinteistöverotusta varten määritelty kiinteistön arvo kiinteistön sijaintikunnan kiinteistöveroprosentilla.
Veroprosentin määräytymiseen vaikuttaa kiinteistön sijaintikunnan lisäksi myös kiinteistön luokittelu: kiinteistöverotuksen näkökulmasta kiinteistön maapohja voi olla yksityishenkilöllä joko yleisen kiinteistöveron tai rakentamattoman tontin kiinteistöveron piirissä.
Rakentamattoman tontin kiinteistövero on yleensä hyvin paljon yleistä kiinteistöveroa korkeampi. Esimerkiksi Kaarinassa yleinen kiinteistövero oli 1,0 prosenttia vuonna 2023, mutta rakentamattoman tontin kiinteistövero on 4,0 prosenttia.
Kiinteistöllä olevaan rakennukseen voidaan puolestaan soveltaa joko vakituisen asuinrakennuksen tai muun asuinrakennuksen kiinteistöverokantaa.
👉 Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on yleensä selkeästi matalampi kuin muun asuinrakennuksen veroprosentti.
Esimerkiksi vakituisessa asuinkäytössä olevan omakotitalon kiinteistöveroprosentti on Kaarinassa 0,6 prosenttia, mutta muun asuinrakennuksen, kuten kesämökin, veroprosentti on 1,0 prosenttia.
Kiinteistöveroprosentin suuruuden kannalta olennaista on:
- kiinteistön sijaintikunta
- onko kiinteistö rakentamaton vai ei
- onko kiinteistöllä oleva rakennus/rakennukset vakituisessa asuinkäytössä vai ei
Kiinteistövero määräytyy kalenterivuosittain
Kiinteistöverosta lähetetään kiinteistöverovelvolliselle verotuspäätös sekä muutoksenhakuohje.
Kiinteistöveropäätökseen merkitään aina:
- kiinteistöt, joista verovelvollisen on suoritettava veroa
- näiden kiinteistöjen arvot
- suoritettavan veron määrä
Käy Verohallinnon lähettämä selvitys huolella läpi
Verohallinto lähettää verovelvollisille vuosittain yksityiskohtaisen selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä tiedoista ja arvostamisratkaisuista.
Kiinteistöverovelvollisen kannattaa käydä tämä selvitys huolellisesti läpi: jos verovelvollinen ei korjaa kiinteistöverotuksen perusteena olevia tietoja, hänen katsotaan antaneen kiinteistöverotusta koskevat tiedot selvityksen mukaisena.
Jos tiedoissa huomataan myöhemmin puutteita, verovelvollinen voi joutua tästä vastuuseen. Seurauksena voi olla esimerkiksi kiinteistöveron korotus.
Verovelvollisen kannattaa varmistua erityisesti siitä, että kiinteistöjen lukumäärä ja muut kiinteistöjen tiedot ovat oikein.
⚠️ Huomioi erityisesti, että monet pienemmätkin rakennelmat voivat olla kiinteistöverotuksen kohteena: esimerkiksi autokatos ja leikkimökki voivat vaikuttaa kiinteistöverotukseen.
Ennakkoratkaisun hakeminen epäselvissä tilanteissa
Tulkinnanvaraisissa asioissa voi olla joskus järkevää hakea Verohallinnon ennakkoratkaisua kiinteistöverotusta koskevaan asiaan.
Ennakkoratkaisussa Verohallinto ottaa etukäteen sitovasti kantaa siihen, miten se tulkitsee kiinteistöverotusta koskevaa asiaa.
Ennakkoratkaisu on maksullinen, mutta se voi lisätä kiinteistöverotuksen ennakoitavuutta tulkinnanvaraisessa tilanteessa.
Ennakkoratkaisun hakeminen voi olla järkevää erityisesti, jos kiinteistöveron määrä voisi muodostua huomattavan suureksi. Verotuksen oikaiseminen jälkikäteen voi mahdollisen veronkorotuksen vuoksi tulla hyvinkin kalliiksi.
💡 Tiesitkö, että panttikirja on voimassa ikuisesti tai kunnes se kuoletetaan? Lue lisää panttikirjasta kiinteistökaupassa.
Mitä tapahtuu, jos kiinteistövero jää maksamatta?
Jos verovelvollinen ei ole maksanut kiinteistöveroa ajallaan, pitää kiinteistöverolle maksaa myös viivästyskorkoa.
Tarvittaessa Verohallinto perii maksamatta olevan veron ulosoton kautta tai muiden perintätoimien avulla. Verohallinto toimittaa kuitenkin maksukehotuksen ennen perintätoimiin ryhtymistä.
💡 Vinkki: Aatoksesta saat maksutonta lakineuvontaa, kun käytät palveluitamme. Saat ilmaista lakiapua juristeiltamme chatin tai sähköpostin välityksellä.
Lue lisää: