Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen

Esi­neitä ja muuta va­ral­li­suutta on mah­dol­lista omis­taa myös yh­dessä muiden hen­ki­löi­den kanssa. Täl­löin on kyse yh­tei­so­mis­tus­suh­teesta.

Joskus yh­tei­so­mis­tus­suh­teen päät­tä­mi­nen on kui­ten­kin tar­peel­lista. Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­sesta sää­de­tään laissa eräistä yh­tei­so­mis­tus­suh­teista (180/1958).

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi yh­tei­so­mis­ta­juu­den pur­ka­mista ja siihen liit­ty­viä yk­si­tyis­koh­tia.

Miten yh­tei­so­mis­tus­suhde voi­daan purkaa?

Yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen on läh­tö­koh­tai­sesti va­paa­muo­toista, jos kaikki yh­tei­so­mis­ta­jat pää­se­vät pur­ka­mi­sesta sopuun.

Käy­tän­nössä yh­tei­so­mis­tus­suhde voi­daan purkaa vaikka niin, että yksi omis­ta­jista ostaa muiden yh­tei­so­mis­ta­jien osuu­den it­sel­leen.

Auton yh­tei­so­mis­tus­suhde voi siis päät­tyä vaikka niin, että yksi auton omis­ta­jista ostaa muiden omis­ta­jien osuu­det au­tosta.

Jos so­vinto ei ole mah­dol­li­nen, yh­tei­so­mis­tus voi­daan purkaa yh­tei­so­mis­tus­lain mu­kai­sesti. Yh­tei­so­mis­ta­jan ha­lu­tessa päät­tää yh­tei­so­mis­tus­suh­teen, on tähän lain mukaan kaksi vaih­toeh­toa:

• Ja­ka­malla esine: yh­tei­so­mis­ta­jan osa yh­tei­sestä esi­neestä voi­daan erot­taa ja­ka­malla ky­sei­nen esine. 
• Myy­mällä esine: mikäli esi­neen ja­ka­mi­nen ei ole käy­tän­nössä mah­dol­lista tai jär­ke­vää, yh­tei­so­mis­tus­suhde voi­daan purkaa myy­mällä.

👉 Käy­tän­nössä esi­mer­kiksi auton fyy­si­nen ja­ka­mi­nen osiin ei ole jär­ke­vää, joten yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen edel­lyt­täisi en­si­si­jai­sesti yh­tei­so­mis­ta­jien so­vin­toa asiasta.

Jos sopuun ei pääs­täisi, joku yh­tei­so­mis­ta­jista voisi vaatia auton myyn­tiä yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­seksi.

Aatos on ju­ris­tien ke­hit­tämä verk­ko­pal­velu, jonka tar­koi­tus on rat­kaista aivan ta­val­lis­ten ih­mis­ten la­kion­gel­mia. Mikäli sinun tar­vit­see tehdä esi­mer­kiksi avio­ehto, tes­ta­mentti tai pe­run­kir­joi­tus, hoituu se no­peasti pal­ve­lus­samme, joka on jopa 90 % edul­li­sempi kuin pe­rin­tei­set la­ki­toi­mis­tot.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ei vaadi kaik­kien omis­ta­jien suos­tu­musta

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mista voi hakea yksi yh­tei­so­mis­ta­jista. Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ei siis edel­lytä kaik­kien yh­tei­so­mis­ta­jien suos­tu­musta.

Yh­tei­so­mis­ta­jalla on siis oikeus saada oma osansa yh­tei­sestä esi­neestä ja­ka­malla ero­te­tuksi. Jos esi­neen ja­ka­mi­nen ei ole mah­dol­lista, tuo­miois­tuin voi mää­rätä esi­neen myy­tä­väksi yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mista varten.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen tuo­miois­tui­men avulla ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­sesti huu­to­kau­palla. tuo­miois­tuin määrää us­ko­tun miehen huo­leh­ti­maan esi­neen myy­mi­sestä.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, mitä yh­teis­ta­lous tar­koit­taa?

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen voi tulla kal­liiksi

Jos yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­sesta ei päästä so­vin­toon, voi omis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen maksaa satoja tai jopa tu­han­sia euroja.

Tuo­miois­tui­men mää­rää­mällä us­ko­tulla mie­hellä on ni­mit­täin oikeus palk­kioon. Yh­tei­so­mis­ta­jat vas­taa­vat us­ko­tun miehen hal­lin­nosta syn­ty­neistä ku­luista.

Yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­sen hinta us­ko­tun miehen avus­tuk­sella riip­puu siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa omis­tus­suh­teen pur­ka­mi­seen kuluu.

⚠️ Kus­tan­nuk­sia ar­vioi­taessa kan­nat­taa huo­mioida, että kä­rä­jä­oi­keus perii yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mis­ha­ke­muk­sesta 270 euron maksun.

Yh­tei­so­mis­tus­suh­tei­den eri­tyis­ti­lan­teita

Avio­ero ja pe­rin­nön­jako ovat yh­tei­so­mis­suh­tei­den eri­tyis­ti­lan­teita. Sel­vi­timme, miten yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­nen ta­pah­tuu avio­ero­ti­lan­teessa ja pe­rin­nön­jaossa.

1) Avio­pa­rin omai­suus avio­erossa

Avio­pa­rin omai­suu­den ja­ka­mi­nen avio­ero­ti­lan­teessa on yksi yh­tei­so­mis­suh­tei­den eri­kois­ti­lan­teista, joihin so­vel­le­taan avio­liit­to­lain sään­te­lyä.

Avio­puo­li­soi­den yh­tei­so­mis­suh­teet pu­re­taan siis joko:

• Osi­tuk­sessa, jos puo­li­soilla on avio-oikeus tois­tensa omai­suu­teen.
• Omai­suu­den ero­tuk­sessa, jos puo­li­soilla on avio-oi­keu­den täysin pois­sul­keva avio­ehto.

Jos puo­li­sot pää­se­vät omai­suu­tensa ja­ka­mi­sesta so­vin­toon, omai­suus voi­daan jakaa myös muilla tavoin puo­li­soi­den tahdon mu­kai­sesti.

Lue lisää: Omai­suu­den jako avio­erossa

2) Kuo­lin­pe­sään kuu­luva omai­suus

Kuo­lin­pe­sän osak­kaille pe­rin­tönä tuleva omai­suus sel­viää pe­rin­nön­jaossa.

Ennen pe­rin­nön­ja­koa kuo­lin­pe­sän osak­kailla ei siis ole yh­tei­so­mis­tus­suh­detta kuo­lin­pe­sän omai­suu­teen. Kuo­lin­pe­sän omai­suu­desta mää­rää­mi­nen ennen pe­rin­nön­ja­koa on osa kuo­lin­pe­sän hal­lin­toa, josta sää­de­tään erik­seen pe­rin­tö­kaa­ressa (40/1965).

Tietyt kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­teen kuu­lu­vat omai­suuse­rät, kuten kiin­teistö, muo­dos­ta­vat usein kui­ten­kin mer­kit­tä­vän osan pe­rin­tönä jaet­ta­vasta va­ral­li­suu­desta. Usein pe­rin­nön ja­ka­mi­nen edel­lyt­tää­kin joko täl­lai­sen omai­suu­den myy­mistä, tai yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pe­rus­ta­mista.

Pe­rin­nön­jaossa on siis suh­teel­li­sen yleistä, että ai­na­kin osalle kuo­lin­pe­sän osak­kaista muo­dos­te­taan mää­rä­osai­nen yh­tei­so­mis­tus­suhde pe­rin­tönä jaet­ta­vaan kiin­teis­töön tai muuhun ar­vok­kaa­seen omai­suuse­rään.

👉 Pe­rin­nön­jako voi siis johtaa esi­mer­kiksi ti­lan­tee­seen, jossa si­sa­ruk­set omis­ta­vat per­heen su­ku­ti­lan yhtä suurin mää­rä­osin (esim. jo­kai­nen si­sa­rus omis­taa 1 / 4 kiin­teis­töstä).

Jotta tur­hilta yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­silta väl­tyt­täi­siin, olisi kuo­lin­pe­sän osak­kai­den hyvä miet­tiä yh­tei­so­mis­tus­suh­teen toi­mi­vuutta etu­kä­teen. Jos tu­le­vat yh­tei­so­mis­ta­jat ovat esi­mer­kiksi jo val­miiksi rii­doissa, voi kiin­teis­tön myy­mi­nen olla jär­ke­väm­pää.

Kiin­teistö voi olla joskus myös mah­dol­lista jakaa eril­li­siin osiin pe­ril­lis­ten kesken, jol­loin yh­tei­so­mis­ta­juutta ei tar­vita.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen

Kiin­teis­tö­jen yh­tei­so­mis­tus on yksi tyy­pil­li­sim­mistä yh­tei­so­mis­ta­juu­den on­gel­ma­ti­lan­teista, koska kiin­teis­tö­jen yl­lä­pi­dosta ja hal­lin­nasta voi syntyä hel­posti eri­mie­li­syyk­siä.

Li­säksi yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­nen voi ai­heut­taa rii­toja, koska omis­ta­jilla on usein eri kä­si­tys siitä, miten kiin­teistö pi­täisi jakaa.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­suh­teen pur­ka­mi­nen voi kui­ten­kin olla mah­dol­lista ilman kiin­teis­tön myyn­tiä.

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­juu­den voi jakaa kah­della eri ta­valla:

• Kiin­teis­tön omis­ta­jien vä­li­sellä ja­ko­so­pi­muk­sella
• Toi­mi­tusin­si­nöö­rin suo­rit­ta­malla hal­ko­mi­sella

Kiin­teis­tön ja­ko­so­pi­mus

En­si­si­jai­nen tapa kiin­teis­tön ja­ka­mi­selle on ja­ko­so­pi­mus, jossa kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­jat so­pi­vat kes­ke­nään siitä, miten kiin­teistö jae­taan.

Täl­lai­nen ja­ko­so­pi­mus tulee tehdä kiin­teis­tön kaup­pa­kir­jan muo­to­vaa­ti­mus­ten mu­kai­sesti: so­pi­muk­sen tulee esi­mer­kiksi olla kir­jal­li­nen ja kau­pan­vah­vis­ta­jan tulee vah­vis­taa ja­ko­so­pi­mus.

Yh­tei­so­mis­ta­jien tulee hakea ja­ko­so­pi­muk­sessa mää­ri­tel­lyille alueil­leen lain­huuto, jonka jäl­keen maan­mit­taus­lai­tos muo­dos­taa uudet kiin­teis­töt ja­ko­so­pi­muk­sen mu­kai­sesti.

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­nen

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­seen voi­daan joutua tur­vau­tu­maan sil­loin, kun yh­tei­so­mis­ta­jat eivät halua myydä kiin­teis­töä, mutta he eivät myös­kään saa laa­dit­tua kiin­teis­tön ja­ko­so­pi­musta.

👉 Yleensä hal­ko­mi­seen jou­du­taan siis tur­vau­tu­maan rii­ta­ti­lan­teissa.

Kiin­teis­tön hal­ko­mi­sen tekee toi­mi­tusin­si­nööri, jonka te­ke­miin pää­tök­siin yh­tei­so­mis­ta­jat voivat hakea tar­vit­taessa muu­tosta kä­rä­jä­oi­keu­den maa­oi­keus­osas­tolta.

Huo­mioi mah­dol­li­suus kiin­teis­tön hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­seen

Kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­tuk­sessa kan­nat­taa huo­mioida kiin­teis­tön hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sen vai­ku­tus yh­tei­so­mis­tuk­sen pur­ka­mi­seen.

Hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus voi ni­mit­täin tuoda sel­keyttä kiin­teis­tön yh­tei­so­mis­ta­juu­teen. Tämä johtuu siitä, että hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­muk­sesta käy sel­keästi ilmi, mitä osia kiin­teis­töstä kukin yh­tei­so­mis­taja hal­lit­see.

Li­säksi so­pi­muk­sesta käy yleensä ilmi, mitä vel­vol­li­suuk­sia omis­ta­jilla on esi­mer­kiksi kiin­teis­tön yl­lä­pi­toon liit­tyen.

Lain­huuto- ja kiin­ni­tys­re­kis­te­riin re­kis­te­röity hal­lin­nan­ja­ko­so­pi­mus estää myös sen, että kiin­teistö jou­dut­tai­siin myy­mään yh­tei­so­mis­tus­suh­teen pur­ka­mi­seksi.

Lue lisää: Lain­huuto kuo­lin­pe­sässä

La­kia­siat kun­toon Aa­tok­sessa

Ko­keile Aa­tok­sen help­po­käyt­töistä la­ki­pal­ve­lua. Asiak­kaa­namme saat aina myös il­maista la­ki­neu­von­taa miel­täsi as­kar­rut­ta­vissa la­ki­asioissa.

Tu­tustu pal­ve­lui­himme ja laita la­kia­siat ker­ralla kun­toon!