Vuosilomalaki on niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä eli työnantaja ei voi sopimuksin heikentää työntekijän vuosilomalaissa määriteltyjä oikeuksia.
Tässä artikkelissa käymme läpi vuosilomalain keskeisimmät kohdat työntekijän näkökulmasta.
Kuinka paljon työntekijällä on vuosittain lomaa?
Vuosiloman pituus riippuu työntekijän työsuhteen pituudesta. Mikäli työntekijän työsuhde on jatkunut vuoden, on hän vuosilomalain mukaan oikeutettu vähintään neljään viikkoon eli 24 arkipäivään lomaa vuodessa.
Työntekijällä on oikeus saada myös lisävapaita vuosiloman täytteeksi, mikäli hän ei poissaolojen vuoksi saa kerrytettyä vuoden aikana 24 lomapäivää.
Lisävapaiden saamisen edellytyksenä on, että poissaolo johtuu sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lisävapaita saa niin monta, että lomapäiviä tulee yhteensä 24 päivää.
Lue lisää: Perhevapaat uudistuivat – mikä muuttui?
Vuosiloman kertyminen
Vuosilomalaki määrittää, kuinka vuosiloma kertyy työsuhteen aikana.
Lomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. Työntekijä kerryttää tietyn määrän lomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jonka aikana tämän on työskennellyt.
Lomaa kerrytetään 2 tai 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen. Lisäksi valtion virkamiehillä on oikeus 3 lomapäivään kuukaudelta 15 palvelusvuoden jälkeen.
Se miten lomaa kertyy, riippuu työntekijän sopimukseen perustuvasta työajasta.
Vuosilomalaissa on kaksi loman ansaintasääntöä, joiden perusteella lomanmääräytymiskuukausi määräytyy:
- 14 päivän sääntö
- 35 tunnin sääntö
Mikäli jäät näiden kahden säännön ulkopuolelle, et kerrytä varsinaista vuosilomaa, vaan ansaitset työskentelykuukausiltasi vapaata ns. vapaan ansaintasäännön mukaan.
14 päivän sääntö
Ansaitset lomaasi 14 päivän säännön perusteella, mikäli työskentelet työsopimuksesi mukaan kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. Työpäivien pituudella ei tässä ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, kuinka monena päivänä teet työtä kuukauden aikana.
14 päivän säännön perusteella kerrytät lomaasi sellaisina kuukausina, jolloin olet työskennellyt vähintään 14 päivänä. Työssäolopäiviksi katsotaan myös esimerkiksi sairauspoissaolo, tai muu työssäolon veroinen päivä.
35 tunnin sääntö
Ansaitset lomaasi 35 tunnin säännön perusteella, mikäli työskentelet työsopimuksesi mukaan vähintään yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia, mutta sinuun ei voida soveltaa 14 päivän sääntöä.
35 tunnin säännön perusteella kerrytät lomaasi sellaisina kuukausina, jolloin olet työskennellyt vähintään 35 tuntia. Työssäolotunneiksi katsotaan myös työssäolon veroiset tunnit, esimerkiksi sairauspoissaolo.
Vapaan ansaintasääntö
Vapaan ansaintasääntö ei perustu työsopimuksessa määriteltyyn työtuntien- tai päivien määrään, vaan ainoastaan työsuhteen pituuteen. Mikäli työsopimuksesi on sellainen kohta, että sinuun ei voida soveltaa 14 päivän eikä 35 tunnin sääntöä, määräytyy vapaapäivien kertyminen vapaan ansaintasäännön mukaan.
Vapaata ansaitaan 2 arkipäivää jokaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa.
Lue lisää: Määräaikainen työsopimus
Milloin vuosiloma pidetään?
Työnantaja voi lähtökohtaisesti päättää siitä, milloin työntekijä vuosilomansa pitää. Työnantajan on kuitenkin varattava sinulle tilaisuus esittää mielipiteesi lomasi ajankohdasta ja ottaa mahdollisuuksien mukaan toiveesi huomioon.
Vuosilomasta 24 päivää tulee kuitenkin sijoittaa lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9. Työntekijän oikeutena on saada pitää loma yhtäjaksoisena, mutta työnantaja ja työntekijä voivat sopia tästä myös toisin.
Loman alkamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle kuukautta, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua. Kun työnantaja on ilmoittanut loman alkamisajankohdan, on se sitova, eikä sitä voida muuttaa ilman työntekijän suostumusta.
Lue lisää: Mikä on vuorotteluvapaa?
Loma-ajan palkka
Vuosiloman ajalta maksetaan loma-ajan palkkaa. Palkka vastaa säännöllistä tai keskimääräistä palkkaasi ja se maksetaan lähtökohtaisesti ennen loman alkua. Loma-ajan palkan määräytymisen vaikuttaa se, työskenteletkö kuukausi-, tunti- tai esimerkiksi urakkapalkalla.
Loma-ajan palkan lisäksi voit saada lomarahaa työehtosopimuksesi perusteella. Lomarahasta ei ole määräyksiä vuosilomalaissa. Lomarahan suuruus on useimmiten 50 % loma-ajan palkasta.
Jos palkkauksesi perusteena on kuukausipalkka, maksetaan sinulle lähtökohtaisesti samaa säännönmukaista palkkaa myös loman ajalta. Tunti- tai urakkapalkalla työskenteleville sen sijaan maksetaan loma-ajalta palkkaa heidän keskimääräisen kuukausiansionsa perusteella. Tällöin loma-ajan palkka on monimutkaisempi laskea siksi myös työntekijän vaikeampi ennakoida.
Kun tunti- tai urakkapalkkaa saavan noudatetaan 14 päivän sääntöä, lasketaan loma-ajan palkka kertomalla päivittäinen keskiansio lomapäivien mukaan määräytyvällä kertoimella. Mikäli noudatetaan 35 tunnin sääntöä, määräytyy lomapalkka prosenttiperusteisesti.
⚠️ Mikäli sinuun sovelletaan vapaan ansaintasääntöä, sinulle ei makseta loma-ajan palkkaa, vaan saat lomakorvausta. Vapaan ansaintasäännön piirissä oleville ei makseta lomarahaa.
Lue lisää: Miten pääomatulo ja ansiotulo eroavat?
Miten vuosiloma eroaa eri aloilla?
Vuosilomalaki asettaa minimivaatimukset vuosiloman määräytymiselle. Lomakäytännöt ja loman pituus sekä sen kertyminen voivat vaihdella eri alojen työehtosopimuksissa. Lisäksi erot voivat olla työpaikkakohtaisia.
Voit aina pyytää esimieheltäsi tietoa yrityksen lomakäytännöistä ja siitä, kuinka paljon olet kerryttänyt lomaa. Mikäli työsopimuksessasi ei ole erikseen lomaan liittyviä määräyksiä, noudatetaan loman määräytymisessä vuosilomalakia ja oman alasi voimassa olevaa työehtosopimusta.
Työehtosopimuksesta voit tarkistaa esimerkiksi sen, onko sinulla oikeus lomarahaan, ja kuinka paljon sen suuruus on. Mikäli et tiedä, mitä työehtosopimusta työpaikallasi noudatetaan, tiedustele asiaa työnantajaltasi.
Lue lisää: Etätyö ja verovähennykset