Uusperheen perinnönjako ei käytännössä poikkea mitenkään "ydinperheessä" tehtävästä perinnönjaosta. Perinnönjakoa saattaa kuitenkin mutkistaa esimerkiksi vainajan eri liitoissa syntyneiden lasten etäiset välit toisiinsa, kitka uuden puolison ja edellisestä liitosta syntyneiden lasten välillä tai bonuslapset.
Kuka perii uusperheessä?
Ensisijaisesti vainajan perivät:
- rintaperilliset eli lapset
- toissijaisesti lapsenlapset
- biologiset lapset sekä adoptoidut lapset ovat lain silmissä myös lapsia
Avioliiton kautta tulleilla lapsilla tai bonuslapsilla ei sen sijaan ole lain nojalla perintöoikeutta.
Mikäli lapsia ei ole, perii aviopuoliso. Mikäli aviopuolisoa ei ole, perivät vanhemmat. Vanhempien jälkeen perimysjärjestyksessä seuraavana ovat vainajan sisarukset. Sisaruksilla tarkoitetaan sekä täyssisaruksia että puolisisaruksia, joilla on vain yksi yhteinen vanhempi.
Esimerkki: Kumppanin lapsi entisestä liitosta
Matilla ja Maijalla on yhteiset lapset A ja B. Lisäksi Maijalla on entisestä liitosta syntynyt lapsi C.
Matin kuollessa tämän perivät lapset A ja B. C:llä sen sijaan ei ole oikeutta Matin jäämistöön. Maijan kuollessa tämän perivät kaikki lapset A, B ja C.
Uusperheessä puolison lapset perivät vain testamentilla
Perintökaaressa lapsilla tarkoitetaan siis vain vainajan biologisia ja adoptoituja lapsia. Vaikka uusioperheessä toisen puolison lapset tuntuisivat yhtä lailla omilta lapsilta, ei näin lain silmissä ole.
Mikäli haluat, että bonuslapsi perii sinut kuolemasi jälkeen, täytyy sinun tehdä testamentti. Näin voit testamentata haluamaasi omaisuutta ja vaikuttaa siihen, kuka omaisuutesi perii ja missä suhteessa.
Lapsipuolet maksavat testamentilla saadusta perinnöstä perintöveroa II-perintöveroluokan mukaan. Perintövero on siis korkeampi bonuslapsilla kuin rintaperillisillä, jotka kuuluvat I-perintöveroluokkaan.
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan
Samalla on hyvä muistaa, että biologiset ja adoptoidut lapset ovat oikeutettuja aina vähintään lakiosaan perinnöstä riippumatta siitä, ovatko he tekemisissä vanhempansa kanssa vai eivät.
Lakiosa tarkoittaa puolta omaisuudesta, jonka rintaperillinen saisi, mikäli testamenttia ei olisi. Lakiosa suojan tarkoitus on suojata, rintaperillisen oikeutta perintöön testamentista huolimatta.
Esimerkki: Omat ja puolison lapset perijänä
Kalle on testamentannut koko omaisuutensa (100 000 euroa) jaettavaksi uuden vaimonsa Liisan kolmen tyttären kesken. Kallella on kuitenkin aiemmasta avioliitostaan kaksi poikaa, joihin tämä ei ole yhteydessä
Ilman testamenttia molemmat pojat perivät koko Kallen omaisuuden eli kumpikin saisi 50 000 euroa.
Testamentista johtuen heillä on oikeus vaatia lakiosaa, joka on puolet tästä summasta. Kummankin pojan lakiosan suuruus on siten 25 000 euroa. Loput perinnöstä eli 50 000 euroa jaetaan tasan Liisan tyttärien kesken.
Puolisisarusten perintöoikeus voi yllättää
Vainajan sisaruksilla on oikeus perintöön silloin, kun vainajalla ei ollut lapsia, aviopuolisoa, ja tämän vanhemmat eivät enää ole elossa.
Oikeus perintöön on myös puolisisaruksilla, joilla on vain yksi yhteinen vanhempi vainajan kanssa.
Esimerkki: Sisarus ja puolisisarus
Hannalla ei ole aviopuolisoa eikä lapsia, ja tämän vanhemmat ovat jo kuolleet. Hannalla on kuitenkin sisarus nimeltään Ville. Lisäksi Hannan ja Villen edesmenneellä isällä on aiemmasta avioliitosta syntynyt kolmas lapsi Esa, johon Hanna ja Ville eivät ole olleet yhteyksissä.
Hannan kuollessa tämän perintö jaetaan tasan Villen ja Esan kesken. Esimerkin Esalla on siis oikeus periä Hanna riippumatta siitä, ovatko nämä olleet koskaan tekemisissä toistensa kanssa.
Tilanne saattaa yllättää, ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa katkeruutta ja riitoja, mikäli perinnönjaossa osa perinnöstä menee vieraalle suvulle ja sisaruksille, joita ei ehkä ole koskaan edes tavannut.
Tapauksessa Hannan tulisi tehdä testamentti Villen hyväksi, mikäli hän olisi halunnut Villen perivän koko jäämistönsä.
Lue lisää: Koska perintörahat tilille?
Onko ex-puolisolla oikeus perintöön?
Entisellä puolisolla ei lähtökohtaisesti ole perintöoikeutta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta, tai puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama koskee myös tilannetta, jossa puolisot oli tuomittu asumuseroon, eikä asumuserotuomio ollut rauennut perittävän kuollessa.
Pelkkä erillään asuminen ei siis automaattisesti poista puolison perintöoikeutta, sillä se ei vielä lain silmissä tarkoita, että puolisot aikoisivat erota.
Entinen puoliso on kuitenkin kuolinpesän osakas, mikäli avioeron jälkeistä omaisuuden ositusta ei vielä oltu ehditty toimittaa toisen puolison kuollessa.
Näin vältät uusperheen perinnönjakoon liittyvät riidat ja epäselvyydet
Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna järkevin tapa välttää mahdolliset perintöriidat ja epäselvyydet uusioperheen perinnönjaossa on laatia avioehto, testamentti tai molemmat.
Lakiasiakirjoilla voit välttää omaisuuden siirtymistä esimerkiksi vieraalle suvulle tai puolisukulaisille, joihin on etäiset välit.
Avioehto ja puolison oikeus omaisuuteen
Avioehdolla voit sulkea pois puolisosi avio-oikeuden omaisuuteesi. Avioeron tapahtuessa puolisoiden omaisuutta ei tällöin jaeta tasan, vaan puolisot pitävät itsellään avioehtosopimuksessa määritellyn omaisuutensa.
Avioehto voi olla järkevä tapa välttää kitkaa esimerkiksi lasten ja uuden puolison välillä tilanteessa, jossa lapset pelkäävät perintönsä valuvan vanhempansa vähävaraisemman puolison taskuihin avioerossa tai kuoleman jälkeisessä osituksssa.
Avioehdolla voidaan turvata myös esimerkiksi suvussa pitkään olleiden muistoesineiden tai perintömökin säilyminen suvun hallussa.
Testamentti ja perinnönjako
Uusioperheessä testamentti kannattaa aina erityisesti siksi, että siitä ilmenee selvästi vainajan viimeinen tahto. Mitä selkeämmin vainajan viimeinen tahto on kirjattu testamenttiin, sitä epätodennäköisemmin perillisten välille syntyy kiistaa siitä, miten vainaja olisi toivonut jäämistönsä jakautuvan.
Toisaalta testamentti on myös ainoa keino sulkea sukulaisia perimysjärjestyksen ulkopuolelle tai jättää perintöä henkilöille, esimerkiksi lapsipuolille, jotka eivät muutoin perisi.