Mikä on pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja?

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään, kuinka paljon omai­suut­ta kul­le­kin osak­kaal­le tulee.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa kut­su­taan usein myös ja­ko­kir­jak­si tai pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­sek­si. Näillä eri ter­meil­lä tar­koi­te­taan kui­ten­kin samaa asiaa, eli asia­kir­jaa, jossa so­vi­taan si­to­vas­ti pe­rin­nön­jaos­ta.

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen vaatii usein kuo­lin­pe­sän osak­kai­den vä­li­siä neu­vot­te­lu­ja ja joskus jopa pe­sän­ja­ka­jan apua. Kun jaet­ta­van omai­suu­den suu­ruu­des­ta ja kunkin pe­ril­li­sen osuu­des­ta vain­ajan omai­suu­teen on päästy yh­tei­sym­mär­ryk­seen, on tästä lain mukaan laa­dit­ta­va pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan tar­koi­tus

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan avulla kuo­lin­pe­sän osak­kaat voivat sopia kes­ke­nään siitä, miten pe­rin­tö jae­taan. Pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­mus voi­daan huo­mioi­da mää­rät­täes­sä veroa pe­rin­nös­tä.

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan pe­rin­nön­jaos­ta on laa­dit­ta­va ja­ko­kir­ja. Ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­taa joko pe­sän­sel­vit­tä­jä, jos sel­lai­nen on mää­rät­ty, tai osak­kaat ja kaksi to­dis­ta­jaa.

💡 Ja­ko­kir­jan pe­rus­teel­la voi esi­mer­kik­si mennä pank­kiin fyy­si­ses­ti siir­tä­mään varoja tai hakea lain­huu­da­tus­ta ton­til­le.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja ve­rot­ta­jal­le

Jos pe­rin­nön­ja­ko teh­dään ennen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen toi­mit­ta­mis­ta, ote­taan ja­ko­kir­ja huo­mioon ve­ro­tus­pää­tök­ses­sä.

Pe­rin­nön­jaos­sa omai­suut­ta saa­neen pe­ril­li­sen tai tes­ta­men­tin­saa­jan täytyy il­moit­taa saa­man­sa omai­suus ja niiden tuot­ta­mat tulot ve­rot­ta­jal­le ve­roil­moi­tuk­ses­sa.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja pitää lä­het­tää Ve­ro­hal­lin­nol­le, esi­mer­kik­si Oma­ve­ron kautta. Jos pe­säs­sä on alai­käi­nen pe­ril­li­nen lä­he­te­tään ja­ko­kir­ja myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le.

Ve­ro­tuk­sel­li­ses­ti kuo­lin­pe­sä lakkaa ole­mas­ta kun pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja on al­le­kir­joi­tet­tu.

Onko pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja pa­kol­li­nen?

Pe­rin­nön­jaos­ta on laa­dit­ta­va ja­ko­kir­ja. Ja­ko­kir­jan laa­ti­mi­sen tar­kem­mat muo­to­vaa­ti­muk­set riip­pu­vat siitä, miten jako suo­ri­te­taan.

• Jos pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä os­a­puol­ten kesken so­pi­mus­ja­ko­na, kaik­kien osak­kai­den on al­le­kir­joi­tet­ta­va pe­rin­nön­ja­ko­kir­ja. Li­säk­si kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan on to­dis­tet­ta­va ja­ko­kir­ja oi­keak­si.
• Jos pe­rin­nön­ja­ko suo­ri­te­taan toi­mi­tus­ja­ko­na, pe­sän­ja­ka­jan on al­le­kir­joi­tet­ta­va ja­ko­kir­ja. Li­säk­si pe­sän­ja­ka­jan on vii­vy­tyk­set­tä toi­mi­tet­ta­va kul­le­kin osak­kaal­le oma kap­pa­le ja­ko­kir­jas­ta.

Ja­ko­kir­ja voi­daan tehdä myös säh­köi­ses­ti, kunhan ja­ko­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­set pys­ty­tään täyt­tä­mään esi­mer­kik­si säh­köi­sil­lä al­le­kir­joi­tuk­sil­la.

Ja­ko­kir­jan mer­ki­tys pe­rin­nön­jaon kan­nal­ta on erit­täin suuri. Siksi onkin syytä kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta ja­ko­kir­jan si­säl­löl­li­seen tark­kuu­teen ja eri­tyi­ses­ti siihen, mitä omai­suut­ta kukin osakas saa.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan voi tehdä kai­kes­sa rau­has­sa

Toisin kuin pe­run­kir­joi­tus, pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa ei vaa­di­ta laa­dit­ta­van tietyn ajan ku­lues­sa. Ja­ko­kir­jan voi siis tehdä kai­kes­sa rau­has­sa sen jäl­keen, kun pe­run­kir­joi­tus on tehty.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen

So­pi­mus­jaos­sa kaik­kien ja­ko­kir­jas­sa omai­suut­ta saa­vien hen­ki­löi­den tulee al­le­kir­joit­taa ja­ko­kir­ja. Al­le­kir­joi­tus­ten ei kui­ten­kaan tar­vit­se olla sa­man­ai­kai­sia. Ja­ko­kir­ja voi­daan siis al­le­kir­joit­taa osak­kai­den toi­mes­ta eri ai­koi­hin ja eri pai­kas­sa.

Jos ja­ko­kir­ja al­le­kir­joi­te­taan eri ai­koi­hin, on hyvä huo­mioi­da, että jo­kai­sen al­le­kir­joi­tuk­sen tulee olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan vah­vis­ta­ma.

Pesän osak­kaan lä­hi­su­ku­lai­nen tai alle 15-vuo­tias ei voi kui­ten­kaan toimia to­dis­ta­ja­na. Es­teel­li­syy­den vält­tä­mi­sek­si to­dis­ta­jik­si kan­nat­taa­kin valita kaksi täysin ul­ko­puo­lis­ta hen­ki­löä, jotka eivät hyödy pe­rin­nön­jaos­ta mil­lään ta­val­la.

Alai­käi­sen pe­ril­li­sen puo­les­ta ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­vat hänen la­ki­mää­räi­set edun­val­vo­jan­sa, yleen­sä siis huol­ta­jat. Täysi-ikäi­sen edun­val­von­nas­sa olevan osak­kaan puo­les­ta ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­taa yleen­sä mää­rät­ty edun­val­vo­ja.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa ei tar­vit­se vah­vis­taa tai re­kis­te­röi­dä erik­seen, vaan se on lain­voi­mai­nen heti kun se on pä­te­väs­ti osak­kai­den toi­mes­ta al­le­kir­joi­tet­tu ja al­le­kir­joi­tuk­set on asian­mu­kai­ses­ti to­dis­tet­tu oi­keik­si.

Mitä pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan pitää kir­ja­ta?

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan tar­koi­tuk­se­na on mää­ri­tel­lä sel­keäs­ti, mitä omai­suut­ta kukin kuo­lin­pe­sän osakas saa kuo­lin­pe­säs­tä. Laki ei kui­ten­kaan aseta mitään tark­ko­ja si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia ja­ko­kir­jal­le.

Ja­ko­kir­jal­la on kui­ten­kin tärkeä rooli siinä, että pys­ty­tään osoit­ta­maan, mitä omai­suut­ta kukin pe­rin­nön­saa­ja on kuo­lin­pe­säs­tä saanut. Esi­mer­kik­si ja­ko­kir­jas­ta il­me­ne­vä omis­tusoi­keus tiet­tyyn kiin­teis­töön on edel­ly­tyk­se­nä kiin­teis­tön omis­tusoi­keu­den eli lain­huu­don kir­jaa­mi­sel­le.

Ja­ko­kir­jan si­säl­lön tu­li­si­kin käy­tän­nön syistä olla hyvin selkeä.

Ja­ko­kir­jan tulisi si­säl­tää alla olevat asiat

• kuo­lin­pe­sän osak­kaat ja se pe­rus­te, jonka no­jal­la he ovat oi­keu­tet­tu­ja pe­rin­töön
• mitä omai­suut­ta on jaettu
• jaetun omai­suu­den arvo ja­ka­mi­sen het­kel­lä
• mitä omai­suut­ta kukin pe­ril­li­nen on saanut
• onko jotain omai­suut­ta mah­dol­li­ses­ti jä­tet­ty ja­ka­mat­ta

Li­säk­si ja­ko­kir­jas­sa on hyvä mai­ni­ta, onko pe­rin­tö­nä saatu omai­suus avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta vai ei: Pe­rit­tä­vä voi mää­rä­tä tes­ta­men­tis­saan, ettei pe­rin­nön saajan avio­puo­li­sol­la ole oi­keut­ta pe­rin­tö­omai­suu­teen.

Huo­mioi nämä asiat eri­tyi­ses­ti kiin­teis­tö­jen koh­dal­la

Kiin­teis­tö­jen ja muiden re­kis­te­röin­tiä edel­lyt­tä­vien omai­suuse­rien osalta on hyvä kiin­nit­tää huo­mio­ta omai­suuse­rien tark­kaan yk­si­löin­tiin pe­rin­nön­ja­ko­kir­jas­sa, jotta saa­tu­jen oi­keuk­sien re­kis­te­röin­ti on mah­dol­lis­ta.

Kiin­teis­tö­jen koh­dal­la tämä edel­lyt­tää eri­tyi­ses­ti kiin­teis­tön kiin­teis­tö­tun­nuk­sen kir­jaa­mis­ta ja­ko­kir­jaan.

Säh­köi­nen ja­ko­kir­ja

Tie­sit­kö, että voit laatia ja­ko­kir­jan myös säh­köi­se­nä? Säh­köi­nen asia­kir­ja on helppo laatia ja myös sen al­le­kir­joit­ta­mi­nen säh­köi­ses­ti on mah­dol­lis­ta.

Miten säh­köi­nen ja­ko­kir­ja eroaa pa­pe­ril­la ole­vas­ta ja­ko­kir­jas­ta?

Säh­köi­nen ja­ko­kir­ja eroaa pe­rin­tei­ses­tä pa­pe­ril­la ole­vas­ta ja­ko­kir­jas­ta ai­noas­taan säh­köi­sen muo­ton­sa vuoksi.

Si­säl­löl­tään se vastaa täysin pa­pe­ril­la olevaa. Säh­köi­sen ja­ko­kir­jan voi niin laatia kuin al­le­kir­joit­taa­kin säh­köi­ses­ti.

Säh­köi­ses­sä ja­ko­kir­jas­sa on monia hyö­ty­jä

Säh­köi­nen ja­ko­kir­ja on helppo ja kätevä tapa pe­rin­nön­jaon laa­ti­mi­seen. Siihen liit­tyy monia etuja pe­rin­tei­seen pa­pe­ri­seen asia­kir­jaan ver­rat­tu­na. Tässä lis­taam­me niistä tär­keim­piä:

1. Säh­köi­nen ja­ko­kir­ja sääs­tää aikaa ja vaivaa

Yhä säh­köis­ty­väs­sä maa­il­mas­sam­me pa­pe­ri­set asia­kir­jat tuot­ta­vat usein yli­mää­räis­tä vaivaa, sillä ne tulee usein siir­tää säh­köi­seen muo­toon skan­naa­mal­la.

Esi­mer­kik­si vi­ran­omais­ten kanssa asioi­des­sa suo­si­tel­luin tapa toi­mit­taa asia­kir­jo­ja, on yleen­sä säh­köi­sen pal­ve­lun kautta. Kun asia­kir­ja on jo val­miik­si säh­köi­nen, ei sitä tar­vit­se enää erik­seen skan­na­ta tie­to­ko­neel­le.

Säh­köi­nen ja­ko­kir­ja on myös helppo lä­het­tää muille sitä tar­vit­se­vil­le ilman pa­pe­ri­pos­tiin liit­ty­vää vaivaa ja siihen ku­lu­vaa aikaa.

2. Säh­köi­sen ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen on­nis­tuu etänä

Yksi suu­rim­mis­ta säh­köi­sen ja­ko­kir­jan hyö­dyis­tä on mah­dol­li­suus säh­köi­seen al­le­kir­joi­tuk­seen. Säh­köi­ses­sä al­le­kir­joi­tuk­ses­sa hen­ki­löl­li­syy­te­si vah­vis­te­taan esi­mer­kik­si pank­ki­tun­nuk­sien avulla.

Esi­mer­kik­si Aatos Sign -pal­ve­lus­sa sinun tar­vit­see vain ladata asia­kir­ja pal­ve­luun ja valita ketkä al­le­kir­joit­ta­vat asia­kir­jan. Al­le­kir­joi­tus­kut­sut lä­he­te­tään säh­kö­pos­tit­se.

Jo­kai­nen al­le­kir­joi­tus­kut­sun saanut hen­ki­lö voi al­le­kir­joit­taa asia­kir­jan missä vain millä lait­teel­la ta­han­sa. Vaivaa siitä, että kaikki hen­ki­löt tulisi kutsua esi­mer­kik­si fyy­si­seen al­le­kir­joi­tus­ti­lai­suu­teen ei ole, vaan koko al­le­kir­joi­tus­pro­ses­si on mah­dol­lis­ta suo­rit­taa etänä.

3. Sääs­tyt tur­hal­ta skan­nai­lul­ta ja tu­los­ta­mi­sel­ta

Moni ei tänä päi­vä­nä omista tu­los­tin­ta saati skan­ne­ria. Kun kaikki ja­ko­kir­jan laa­ti­mi­ses­ta al­le­kir­joit­ta­mi­seen hoi­de­taan säh­köi­ses­ti, sääs­tyt tur­hal­ta skan­nai­lul­ta ja tu­los­ta­mi­sel­ta, eikä pe­rin­teis­tä on­gel­maa siitä, mistä skan­ne­rin saisi käyt­töön­sä, ole.