Mikä on pe­rin­nön­ja­ko­kirja?

Vanhoja kirjoja kirjahyllyssä.
Timjami Nyyssönen
Timjami
4.7.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Pe­rin­nön­ja­ko­kirja si­säl­tää yk­si­tyis­koh­tai­sen lis­tauk­sen pesän osak­kai­den saa­masta pe­rin­nöstä. Katso vinkit, mitä pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan tulee kir­jata.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan mer­ki­tään, kuinka paljon omai­suutta kul­le­kin osak­kaalle tulee.

Pe­rin­nön ja­ka­mi­nen vaatii usein kuo­lin­pe­sän osak­kai­den vä­li­siä neu­vot­te­luja ja joskus jopa pe­sän­ja­ka­jan apua. Kun jaet­ta­van omai­suu­den suu­ruu­desta ja kunkin pe­ril­li­sen osuu­desta vai­na­jan omai­suu­teen on päästy yh­tei­sym­mär­ryk­seen, on tästä lain mukaan laa­dit­tava pe­rin­nön­ja­ko­kirja.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa kut­su­taan usein myös ja­ko­kir­jaksi tai pe­rin­nön­ja­ko­so­pi­muk­seksi. Näillä eri ter­meillä tar­koi­te­taan kui­ten­kin samaa asiaa, eli asia­kir­jaa, jossa so­vi­taan si­to­vasti pe­rin­nön­jaosta.

Pe­rin­nön­jako ly­hyesti

Pe­rin­nön­jaolla tar­koi­te­taan vai­na­jan omai­suu­den eli jää­mis­tön ja­ka­mista.

Pe­rin­nön­jako voi­daan suo­rit­taa joko

  1. kuo­lin­pe­sän osak­kai­den kes­ke­nään so­pi­malla ta­valla eli so­pi­mus­ja­kona
  2. pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mällä ta­valla eli toi­mi­tus­ja­kona

Laki ra­joit­taa kui­ten­kin so­pi­mus­jaon hyö­dyn­tä­mistä siinä ti­lan­teessa, että yhden tai useam­man kuo­lin­pe­sän osak­kaan osuus kuo­lin­pe­sästä on ulos­mi­tattu. Täl­löin lupa so­pi­mus­ja­koon on pyy­det­tävä osak­kaan vel­ko­jalta sekä ulos­ot­to­mie­heltä.

So­pi­mus­jako on yleensä edul­li­sin tapa toi­mit­taa pe­rin­nön­jako.

Lue lisää: pe­rin­nön­jako uus­per­heessä

Pe­rin­nön­jaon vai­heet

Pe­rin­nön­jaon vai­heet voi­daan erot­taa kah­teen osaan.

Pe­rin­nön­ja­koon kuuluu:

  1. jako-osuu­den mää­rit­tä­mi­nen
  2. ja­ko­toi­mi­tus

Jako-osuu­den mää­rit­tä­mi­sessä sel­vi­te­tään, mitä omai­suutta kukin kuo­lin­pe­sän osakas saa kuo­lin­pe­sästä.

Ja­ko­toi­mi­tuk­sessa kukin osakas saa to­sia­sial­li­sesti oman jako-osuu­tensa, eli osak­kaalle kuu­luva omai­suus luo­vu­te­taan hä­nelle. Kuo­lin­pe­sän osak­kai­den jako-osuu­det mää­ri­tel­lään pe­rin­nön­ja­ko­kir­jassa.

Onko pe­rin­nön­ja­ko­kirja pa­kol­li­nen?

Pe­rin­nön­jaosta on laa­dit­tava ja­ko­kirja. Ja­ko­kir­jan laa­ti­mi­sen tar­kem­mat muo­to­vaa­ti­muk­set riip­pu­vat siitä, miten jako suo­ri­te­taan.

  • Jos pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan yh­tei­sym­mär­ryk­sessä os­a­puol­ten kesken so­pi­mus­ja­kona, kaik­kien osak­kai­den on al­le­kir­joi­tet­tava pe­rin­nön­ja­ko­kirja. Li­säksi kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan on to­dis­tet­tava ja­ko­kirja oi­keaksi.
  • Jos pe­rin­nön­jako suo­ri­te­taan toi­mi­tus­ja­kona, pe­sän­ja­ka­jan on al­le­kir­joi­tet­tava ja­ko­kirja. Li­säksi pe­sän­ja­ka­jan on vii­vy­tyk­settä toi­mi­tet­tava kul­le­kin osak­kaalle oma kap­pale ja­ko­kir­jasta.

Ja­ko­kirja voi­daan tehdä myös säh­köi­sesti, kunhan ja­ko­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­set pys­ty­tään täyt­tä­mään esi­mer­kiksi säh­köi­sillä al­le­kir­joi­tuk­silla.

Ja­ko­kir­jan mer­ki­tys pe­rin­nön­jaon kan­nalta on erit­täin suuri. Siksi onkin syytä kiin­nit­tää eri­tyistä huo­miota ja­ko­kir­jan si­säl­löl­li­seen tark­kuu­teen ja eri­tyi­sesti siihen, mitä omai­suutta kukin osakas saa.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan voi tehdä kai­kessa rau­hassa

Toisin kuin pe­run­kir­joi­tus, pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa ei vaa­dita laa­dit­ta­van tietyn ajan ku­luessa. Ja­ko­kir­jan voi siis tehdä kai­kessa rau­hassa sen jäl­keen, kun pe­run­kir­joi­tus on tehty.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen

So­pi­mus­jaossa kaik­kien ja­ko­kir­jassa omai­suutta saa­vien hen­ki­löi­den tulee al­le­kir­joit­taa ja­ko­kirja. Al­le­kir­joi­tus­ten ei kui­ten­kaan tar­vitse olla sa­man­ai­kai­sia. Ja­ko­kirja voi­daan siis al­le­kir­joit­taa osak­kai­den toi­mesta eri ai­koi­hin ja eri pai­kassa.

Jos ja­ko­kirja al­le­kir­joi­te­taan eri ai­koi­hin, on hyvä huo­mioida, että jo­kai­sen al­le­kir­joi­tuk­sen tulee olla kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan vah­vis­tama.

Pesän osak­kaan lä­hi­su­ku­lai­nen tai alle 15-vuo­tias ei voi kui­ten­kaan toimia to­dis­ta­jana. Es­teel­li­syy­den vält­tä­mi­seksi to­dis­ta­jiksi kan­nat­taa­kin valita kaksi täysin ul­ko­puo­lista hen­ki­löä, jotka eivät hyödy pe­rin­nön­jaosta mil­lään ta­valla.

Alai­käi­sen pe­ril­li­sen puo­lesta ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­vat hänen la­ki­mää­räi­set edun­val­vo­jansa, yleensä siis huol­ta­jat. Täysi-ikäi­sen edun­val­von­nassa olevan osak­kaan puo­lesta ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­taa yleensä mää­rätty edun­val­voja.

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaa ei tar­vitse vah­vis­taa tai re­kis­te­röidä erik­seen, vaan se on lain­voi­mai­nen heti kun se on pä­te­västi osak­kai­den toi­mesta al­le­kir­joi­tettu ja al­le­kir­joi­tuk­set on asian­mu­kai­sesti to­dis­tettu oi­keiksi.

Mitä pe­rin­nön­ja­ko­kir­jaan pitää kir­jata?

Pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan tar­koi­tuk­sena on mää­ri­tellä sel­keästi, mitä omai­suutta kukin kuo­lin­pe­sän osakas saa kuo­lin­pe­sästä. Laki ei kui­ten­kaan aseta mitään tark­koja si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia ja­ko­kir­jalle.

Ja­ko­kir­jalla on kui­ten­kin tärkeä rooli siinä, että pys­ty­tään osoit­ta­maan, mitä omai­suutta kukin pe­rin­nön­saaja on kuo­lin­pe­sästä saanut. Esi­mer­kiksi ja­ko­kir­jasta il­me­nevä omis­tusoi­keus tiet­tyyn kiin­teis­töön on edel­ly­tyk­senä kiin­teis­tön omis­tusoi­keu­den eli lain­huu­don kir­jaa­mi­selle.

Ja­ko­kir­jan si­säl­lön tu­li­si­kin käy­tän­nön syistä olla hyvin selkeä.

Ja­ko­kir­jan tulisi si­säl­tää alla olevat asiat

  • kuo­lin­pe­sän osak­kaat ja se pe­rus­te, jonka no­jalla he ovat oi­keu­tet­tuja pe­rin­töön
  • mitä omai­suutta on jaettu
  • jaetun omai­suu­den arvo ja­ka­mi­sen het­kellä
  • mitä omai­suutta kukin pe­ril­li­nen on saanut
  • onko jotain omai­suutta mah­dol­li­sesti jä­tetty ja­ka­matta

Li­säksi ja­ko­kir­jassa on hyvä mai­nita, onko pe­rin­tönä saatu omai­suus avio-oi­keu­den alaista omai­suutta vai ei: Pe­rit­tävä voi mää­rätä tes­ta­men­tis­saan, ettei pe­rin­nön saajan avio­puo­li­solla ole oi­keutta pe­rin­tö­omai­suu­teen.

Huo­mioi nämä asiat eri­tyi­sesti kiin­teis­tö­jen koh­dalla

Kiin­teis­tö­jen ja muiden re­kis­te­röin­tiä edel­lyt­tä­vien omai­suuse­rien osalta on hyvä kiin­nit­tää huo­miota omai­suuse­rien tark­kaan yk­si­löin­tiin pe­rin­nön­ja­ko­kir­jassa, jotta saa­tu­jen oi­keuk­sien re­kis­te­röinti on mah­dol­lista.

Kiin­teis­tö­jen koh­dalla tämä edel­lyt­tää eri­tyi­sesti kiin­teis­tön kiin­teis­tö­tun­nuk­sen kir­jaa­mista ja­ko­kir­jaan.

Pe­rin­nön­jako voi­daan toi­mit­taa ennen lo­pul­lista pe­rin­tö­ve­ro­tusta

Kun pe­run­kir­joi­tus on tehty, pe­rin­nön voi jakaa. Kuo­lin­pe­sän ja­ka­mista varten ei tar­vitse odot­taa pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­töstä tai pyytää lupaa Ve­ro­hal­lin­nolta.

Pe­rin­tö­ve­ro­tus toi­mi­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti pelkän pe­ru­kir­jan pe­rus­teella. Pe­rin­tö­ve­ro­tus toi­mi­te­taan kui­ten­kin myös pe­rin­nön­ja­ko­kir­jan pe­rus­teella, mikäli pe­rin­nön­jako toi­mi­te­taan ennen kuin pe­ru­kir­jan pe­rus­teella tehty pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­tös on saanut lain­voi­man.

Jos pe­rintö pää­te­tään siis jakaa ennen lain­voi­maista pe­rin­tö­ve­ro­tus­pää­töstä, toi­mita ja­ko­kir­jasta kopio Ve­ro­hal­lin­toon. Voit lä­het­tää kopion ja­ko­kir­jasta Oma­Ve­rossa.

Säh­köi­nen ja­ko­kirja

Tie­sitkö, että voit laatia ja­ko­kir­jan myös säh­köi­senä? Säh­köi­nen asia­kirja on helppo laatia ja myös sen al­le­kir­joit­ta­mi­nen säh­köi­sesti on mah­dol­lista.

Miten säh­köi­nen ja­ko­kirja eroaa pa­pe­rilla ole­vasta ja­ko­kir­jasta?

Säh­köi­nen ja­ko­kirja eroaa pe­rin­tei­sestä pa­pe­rilla ole­vasta ja­ko­kir­jasta ai­noas­taan säh­köi­sen muo­tonsa vuoksi.

Si­säl­löl­tään se vastaa täysin pa­pe­rilla olevaa. Säh­köi­sen ja­ko­kir­jan voi niin laatia kuin al­le­kir­joit­taa­kin säh­köi­sesti.

Säh­köi­sessä ja­ko­kir­jassa on monia hyö­tyjä

Säh­köi­nen ja­ko­kirja on helppo ja kätevä tapa pe­rin­nön­jaon laa­ti­mi­seen. Siihen liit­tyy monia etuja pe­rin­tei­seen pa­pe­ri­seen asia­kir­jaan ver­rat­tuna. Tässä lis­taamme niistä tär­keim­piä:

1. Säh­köi­nen ja­ko­kirja sääs­tää aikaa ja vaivaa 

Yhä säh­köis­ty­vässä maa­il­mas­samme pa­pe­ri­set asia­kir­jat tuot­ta­vat usein yli­mää­räistä vaivaa, sillä ne tulee usein siir­tää säh­köi­seen muo­toon skan­naa­malla.

Esi­mer­kiksi vi­ran­omais­ten kanssa asioi­dessa suo­si­tel­luin tapa toi­mit­taa asia­kir­joja, on yleensä säh­köi­sen pal­ve­lun kautta. Kun asia­kirja on jo val­miiksi säh­köi­nen, ei sitä tar­vitse enää erik­seen skan­nata tie­to­ko­neelle.

Säh­köi­nen ja­ko­kirja on myös helppo lä­het­tää muille sitä tar­vit­se­ville ilman pa­pe­ri­pos­tiin liit­ty­vää vaivaa ja siihen ku­lu­vaa aikaa.

2. Säh­köi­sen ja­ko­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen on­nis­tuu etänä

Yksi suu­rim­mista säh­köi­sen ja­ko­kir­jan hyö­dyistä on mah­dol­li­suus säh­köi­seen al­le­kir­joi­tuk­seen. Säh­köi­sessä al­le­kir­joi­tuk­sessa hen­ki­löl­li­syy­tesi vah­vis­te­taan esi­mer­kiksi pank­ki­tun­nuk­sien avulla. 

Esi­mer­kiksi Aatos Sign -pal­ve­lussa sinun tar­vit­see vain ladata asia­kirja pal­ve­luun ja valita ketkä al­le­kir­joit­ta­vat asia­kir­jan. Al­le­kir­joi­tus­kut­sut lä­he­te­tään säh­kö­pos­titse.

Jo­kai­nen al­le­kir­joi­tus­kut­sun saanut hen­kilö voi al­le­kir­joit­taa asia­kir­jan missä vain millä lait­teella ta­hansa. Vaivaa siitä, että kaikki hen­ki­löt tulisi kutsua esi­mer­kiksi fyy­si­seen al­le­kir­joi­tus­ti­lai­suu­teen ei ole, vaan koko al­le­kir­joi­tus­pro­sessi on mah­dol­lista suo­rit­taa etänä.

3. Sääs­tyt tur­halta skan­nai­lulta ja tu­los­ta­mi­selta

Moni ei tänä päi­vänä omista tu­los­tinta saati skan­ne­ria. Kun kaikki ja­ko­kir­jan laa­ti­mi­sesta al­le­kir­joit­ta­mi­seen hoi­de­taan säh­köi­sesti, sääs­tyt tur­halta skan­nai­lulta ja tu­los­ta­mi­selta, eikä pe­rin­teistä on­gel­maa siitä, mistä skan­ne­rin saisi käyt­töönsä, ole.

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024