Pe­rin­nön­jako uus­per­heessä

Vanhemmat ja kolme lasta
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
21.11.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Ovatko bo­nus­lap­sesi pe­ril­li­siäsi? Myös si­sa­rus­puoli, jota et ole kos­kaan ta­van­nut, voi päätyä pe­ri­mään omai­suutta. Tes­ta­men­tilla mah­dol­lis­tat pe­rin­nön­jaon ha­lua­mal­lasi ta­valla.

Uus­per­heen pe­rin­nön­jako ei käy­tän­nössä poik­kea mi­ten­kään "ydin­per­heessä" teh­tä­västä pe­rin­nön­jaosta. Pe­rin­nön­ja­koa saat­taa kui­ten­kin mut­kis­taa esi­mer­kiksi vai­na­jan eri lii­toissa syn­ty­nei­den lasten etäi­set välit toi­siinsa, kitka uuden puo­li­son ja edel­li­sestä lii­tosta syn­ty­nei­den lasten vä­lillä tai bo­nus­lap­set.

Kuka perii uus­per­heessä?

En­si­si­jai­sesti vai­na­jan pe­ri­vät:

  • rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset
  • tois­si­jai­sesti lap­sen­lap­set
  • bio­lo­gi­set lapset sekä adop­toi­dut lapset ovat lain sil­missä myös lapsia

Avio­lii­ton kautta tul­leilla lap­silla tai bo­nus­lap­silla ei sen sijaan ole lain no­jalla pe­rin­tö­oi­keutta.

Mikäli lapsia ei ole, perii avio­puo­liso. Mikäli avio­puo­li­soa ei ole, pe­ri­vät van­hem­mat. Van­hem­pien jäl­keen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä seu­raa­vana ovat vai­na­jan si­sa­ruk­set. Si­sa­ruk­silla tar­koi­te­taan sekä täys­si­sa­ruk­sia että puo­li­si­sa­ruk­sia, joilla on vain yksi yh­tei­nen van­hempi.

Esi­merkki: Kump­pa­nin lapsi en­ti­sestä lii­tosta

Ma­tilla ja Mai­jalla on yh­tei­set lapset A ja B. Li­säksi Mai­jalla on en­ti­sestä lii­tosta syn­ty­nyt lapsi C.

Matin kuol­lessa tämän pe­ri­vät lapset A ja B. C:llä sen sijaan ei ole oi­keutta Matin jää­mis­töön. Maijan kuol­lessa tämän pe­ri­vät kaikki lapset A, B ja C.

Uus­per­heessä puo­li­son lapset pe­ri­vät vain tes­ta­men­tilla

Pe­rin­tö­kaa­ressa lap­silla tar­koi­te­taan siis vain vai­na­jan bio­lo­gi­sia ja adop­toi­tuja lapsia. Vaikka uusio­per­heessä toisen puo­li­son lapset tun­tui­si­vat yhtä lailla omilta lap­silta, ei näin lain sil­missä ole.

Mikäli haluat, että bo­nus­lapsi perii sinut kuo­le­masi jäl­keen, täytyy sinun tehdä tes­ta­mentti. Näin voit tes­ta­men­tata ha­lua­maasi omai­suutta ja vai­kut­taa siihen, kuka omai­suu­tesi perii ja missä suh­teessa.

Lap­si­puo­let mak­sa­vat tes­ta­men­tilla saa­dusta pe­rin­nöstä pe­rin­tö­ve­roa II-pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mukaan. Pe­rin­tö­vero on siis kor­keampi bo­nus­lap­silla kuin rin­ta­pe­ril­li­sillä, jotka kuu­lu­vat I-pe­rin­tö­ve­ro­luok­kaan.

Rin­ta­pe­ril­li­sillä on aina oikeus la­kio­saan

Sa­malla on hyvä muis­taa, että bio­lo­gi­set ja adop­toi­dut lapset ovat oi­keu­tet­tuja aina vä­hin­tään la­kio­saan pe­rin­nöstä riip­pu­matta siitä, ovatko he te­ke­mi­sissä van­hem­pansa kanssa vai eivät.

La­kiosa tar­koit­taa puolta omai­suu­desta, jonka rin­ta­pe­ril­li­nen saisi, mikäli tes­ta­ment­tia ei olisi. La­kiosa suojan tar­koi­tus on suo­jata, rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keutta pe­rin­töön tes­ta­men­tista huo­li­matta.

Esi­merkki: Omat ja puo­li­son lapset pe­ri­jänä

Kalle on tes­ta­men­tan­nut koko omai­suu­tensa (100 000 euroa) jaet­ta­vaksi uuden vai­monsa Liisan kolmen tyt­tä­ren kesken. Kal­lella on kui­ten­kin ai­em­masta avio­lii­tos­taan kaksi poikaa, joihin tämä ei ole yh­tey­dessä

Ilman tes­ta­ment­tia mo­lem­mat pojat pe­ri­vät koko Kallen omai­suu­den eli kum­pi­kin saisi 50 000 euroa.

Tes­ta­men­tista joh­tuen heillä on oikeus vaatia la­kio­saa, joka on puolet tästä sum­masta. Kum­man­kin pojan la­kio­san suu­ruus on siten 25 000 euroa. Loput pe­rin­nöstä eli 50 000 euroa jae­taan tasan Liisan tyt­tä­rien kesken.

Puo­li­si­sa­rus­ten pe­rin­tö­oi­keus voi yl­lät­tää

Vai­na­jan si­sa­ruk­silla on oikeus pe­rin­töön sil­loin, kun vai­na­jalla ei ollut lapsia, avio­puo­li­soa, ja tämän van­hem­mat eivät enää ole elossa.

Oikeus pe­rin­töön on myös puo­li­si­sa­ruk­silla, joilla on vain yksi yh­tei­nen van­hempi vai­na­jan kanssa.

Esi­merkki: Si­sa­rus ja puo­li­si­sa­rus

Han­nalla ei ole avio­puo­li­soa eikä lapsia, ja tämän van­hem­mat ovat jo kuol­leet. Han­nalla on kui­ten­kin si­sa­rus ni­mel­tään Ville. Li­säksi Hannan ja Villen edes­men­neellä isällä on ai­em­masta avio­lii­tosta syn­ty­nyt kolmas lapsi Esa, johon Hanna ja Ville eivät ole olleet yh­teyk­sissä.

Hannan kuol­lessa tämän pe­rintö jae­taan tasan Villen ja Esan kesken. Esi­mer­kin Esalla on siis oikeus periä Hanna riip­pu­matta siitä, ovatko nämä olleet kos­kaan te­ke­mi­sissä tois­tensa kanssa.

Ti­lanne saat­taa yl­lät­tää, ja pa­him­massa ta­pauk­sessa ai­heut­taa kat­ke­ruutta ja rii­toja, mikäli pe­rin­nön­jaossa osa pe­rin­nöstä menee vie­raalle su­vulle ja si­sa­ruk­sille, joita ei ehkä ole kos­kaan edes ta­van­nut.

Ta­pauk­sessa Hannan tulisi tehdä tes­ta­mentti Villen hy­väksi, mikäli hän olisi ha­lun­nut Villen pe­ri­vän koko jää­mis­tönsä.

Onko ex-puo­li­solla oikeus pe­rin­töön?

En­ti­sellä puo­li­solla ei läh­tö­koh­tai­sesti ole pe­rin­tö­oi­keutta. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, että pe­rit­tä­vän kuol­lessa oli vi­reillä kanne asumus- tai avio­erosta, tai puo­li­sot olivat teh­neet ha­ke­muk­sen avio­lii­ton pur­ka­mi­sesta tai asu­muse­rosta. Sama koskee myös ti­lan­netta, jossa puo­li­sot oli tuo­mittu asu­muse­roon, eikä asu­muse­ro­tuo­mio ollut rau­en­nut pe­rit­tä­vän kuol­lessa.

Pelkkä eril­lään asu­mi­nen ei siis au­to­maat­ti­sesti poista puo­li­son pe­rin­tö­oi­keutta, sillä se ei vielä lain sil­missä tar­koita, että puo­li­sot ai­koi­si­vat erota.

En­ti­nen puo­liso on kui­ten­kin kuo­lin­pe­sän osakas, mikäli avio­eron jäl­keistä omai­suu­den osi­tusta ei vielä oltu eh­ditty toi­mit­taa toisen puo­li­son kuol­lessa.

Näin vältät uus­per­heen pe­rin­nön­ja­koon liit­ty­vät riidat ja epä­sel­vyy­det

Oi­keu­del­li­sesta nä­kö­kul­masta kat­sot­tuna jär­ke­vin tapa vält­tää mah­dol­li­set pe­rin­tö­rii­dat ja epä­sel­vyy­det uusio­per­heen pe­rin­nön­jaossa on laatia avio­ehto, tes­ta­mentti tai mo­lem­mat.

La­kia­sia­kir­joilla voit vält­tää omai­suu­den siir­ty­mistä esi­mer­kiksi vie­raalle su­vulle tai puo­li­su­ku­lai­sille, joihin on etäi­set välit.

Avio­ehto ja puo­li­son oikeus omai­suu­teen

Avio­eh­dolla voit sulkea pois puo­li­sosi avio-oi­keu­den omai­suu­teesi. Avio­eron ta­pah­tuessa puo­li­soi­den omai­suutta ei täl­löin jaeta tasan, vaan puo­li­sot pi­tä­vät it­sel­lään avio­eh­to­so­pi­muk­sessa mää­ri­tel­lyn omai­suu­tensa.

Avio­ehto voi olla jär­kevä tapa vält­tää kitkaa esi­mer­kiksi lasten ja uuden puo­li­son vä­lillä ti­lan­teessa, jossa lapset pel­kää­vät pe­rin­tönsä va­lu­van van­hem­pansa vä­hä­va­rai­sem­man puo­li­son tas­kui­hin avio­erossa tai kuo­le­man jäl­kei­sessä osi­tuksssa.

Avio­eh­dolla voi­daan tur­vata myös esi­mer­kiksi su­vussa pit­kään ol­lei­den muis­toe­si­nei­den tai pe­rin­tö­mö­kin säi­ly­mi­nen suvun hal­lussa.

Tes­ta­mentti ja pe­rin­nön­jako

Uusio­per­heessä tes­ta­mentti kan­nat­taa aina eri­tyi­sesti siksi, että siitä il­me­nee sel­västi vai­na­jan vii­mei­nen tahto. Mitä sel­keäm­min vai­na­jan vii­mei­nen tahto on kir­jattu tes­ta­ment­tiin, sitä epä­to­den­nä­köi­sem­min pe­ril­lis­ten vä­lille syntyy kiis­taa siitä, miten vai­naja olisi toi­vo­nut jää­mis­tönsä ja­kau­tu­van.

Toi­saalta tes­ta­mentti on myös ainoa keino sulkea su­ku­lai­sia pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen ul­ko­puo­lelle tai jättää pe­rin­töä hen­ki­löille, esi­mer­kiksi lap­si­puo­lille, jotka eivät muu­toin perisi.