Pe­rin­nön­ja­ko uus­per­hees­sä

Vanhemmat ja kolme lasta
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
21.11.2022 ● 4 minuuttia
Ovatko bonuslapsesi perillisiäsi? Myös sisaruspuoli, jota et ole koskaan tavannut, voi päätyä perimään omaisuutta. Testamentilla mahdollistat perinnönjaon haluamallasi tavalla.

Uus­per­heen pe­rin­nön­ja­ko ei käy­tän­nös­sä poik­kea mi­ten­kään "ydin­per­hees­sä" teh­tä­väs­tä pe­rin­nön­jaos­ta. Pe­rin­nön­ja­koa saat­taa kui­ten­kin mut­kis­taa esi­mer­kik­si vain­ajan eri lii­tois­sa syn­ty­nei­den lasten etäi­set välit toi­siin­sa, kitka uuden puo­li­son ja edel­li­ses­tä lii­tos­ta syn­ty­nei­den lasten vä­lil­lä tai bo­nus­lap­set.

Kuka perii uus­per­hees­sä?

En­sisi­jai­ses­ti vain­ajan pe­ri­vät:

  • rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset
  • tois­si­jai­ses­ti lap­sen­lap­set
  • bio­lo­gi­set lapset sekä adop­toi­dut lapset ovat lain sil­mis­sä myös lapsia

Avio­lii­ton kautta tul­leil­la lap­sil­la tai bo­nus­lap­sil­la ei sen sijaan ole lain no­jal­la pe­rin­tö­oi­keut­ta.

Mikäli lapsia ei ole, perii avio­puo­li­so. Mikäli avio­puo­li­soa ei ole, pe­ri­vät van­hem­mat. Van­hem­pien jäl­keen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä seu­raa­va­na ovat vain­ajan si­sa­ruk­set. Si­sa­ruk­sil­la tar­koi­te­taan sekä täys­si­sa­ruk­sia että puo­li­si­sa­ruk­sia, joilla on vain yksi yh­tei­nen van­hem­pi.

Esi­merk­ki: Kump­pa­nin lapsi en­ti­ses­tä lii­tos­ta

Ma­til­la ja Mai­jal­la on yh­tei­set lapset A ja B. Li­säk­si Mai­jal­la on en­ti­ses­tä lii­tos­ta syn­ty­nyt lapsi C. 

Matin kuol­les­sa tämän pe­ri­vät lapset A ja B. C:llä sen sijaan ei ole oi­keut­ta Matin jää­mis­töön. Maijan kuol­les­sa tämän pe­ri­vät kaikki lapset A, B ja C.

Uus­per­hees­sä puo­li­son lapset pe­ri­vät vain tes­ta­men­til­la

Pe­rin­tö­kaa­res­sa lap­sil­la tar­koi­te­taan siis vain vain­ajan bio­lo­gi­sia ja adop­toi­tu­ja lapsia. Vaikka uusio­per­hees­sä toisen puo­li­son lapset tun­tui­si­vat yhtä lailla omilta lap­sil­ta, ei näin lain sil­mis­sä ole.

Mikäli haluat, että bo­nus­lap­si perii sinut kuo­le­ma­si jäl­keen, täytyy sinun tehdä tes­ta­ment­ti. Näin voit tes­ta­men­tata ha­lua­maa­si omai­suut­ta ja vai­kut­taa siihen, kuka omai­suu­te­si perii ja missä suh­tees­sa.

Lap­si­puo­let mak­sa­vat tes­ta­men­til­la saa­dus­ta pe­rin­nös­tä pe­rin­tö­ve­roa II-pe­rin­tö­ve­ro­luo­kan mukaan. Pe­rin­tö­ve­ro on siis kor­keam­pi bo­nus­lap­sil­la kuin rin­ta­pe­ril­li­sil­lä, jotka kuu­lu­vat I-pe­rin­tö­ve­ro­luok­kaan.

Rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on aina oikeus la­kio­saan

Sa­mal­la on hyvä muis­taa, että bio­lo­gi­set ja adop­toi­dut lapset ovat oi­keu­tet­tu­ja aina vä­hin­tään la­kio­saan pe­rin­nös­tä riip­pu­mat­ta siitä, ovatko he te­ke­mi­sis­sä van­hem­pan­sa kanssa vai eivät.

La­kio­sa tar­koit­taa puolta omai­suu­des­ta, jonka rin­ta­pe­ril­li­nen saisi, mikäli tes­ta­ment­tia ei olisi. La­kio­sa suojan tar­koi­tus on suo­ja­ta, rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keut­ta pe­rin­töön tes­ta­men­tis­ta huo­li­mat­ta.

Esi­merk­ki: Omat ja puo­li­son lapset pe­ri­jä­nä

Kalle on tes­ta­men­tan­nut koko omai­suu­ten­sa (100 000 euroa) jaet­ta­vak­si uuden vai­mon­sa Liisan kolmen tyt­tä­ren kesken. Kal­lel­la on kui­ten­kin ai­em­mas­ta avio­lii­tos­taan kaksi poikaa, joihin tämä ei ole yh­tey­des­sä

Ilman tes­ta­ment­tia mo­lem­mat pojat pe­ri­vät koko Kallen omai­suu­den eli kum­pi­kin saisi 50 000 euroa.

Tes­ta­men­tis­ta joh­tuen heillä on oikeus vaatia la­kio­saa, joka on puolet tästä sum­mas­ta. Kum­man­kin pojan la­kio­san suu­ruus on siten 25 000 euroa. Loput pe­rin­nös­tä eli 50 000 euroa jae­taan tasan Liisan tyt­tä­rien kesken.

Puo­li­si­sa­rus­ten pe­rin­tö­oi­keus voi yl­lät­tää

Vain­ajan si­sa­ruk­sil­la on oikeus pe­rin­töön sil­loin, kun vai­na­jal­la ei ollut lapsia, avio­puo­li­soa, ja tämän van­hem­mat eivät enää ole elossa.

Oikeus pe­rin­töön on myös puo­li­si­sa­ruk­sil­la, joilla on vain yksi yh­tei­nen van­hem­pi vain­ajan kanssa.

Esi­merk­ki: Si­sa­rus ja puo­li­si­sa­rus

Han­nal­la ei ole avio­puo­li­soa eikä lapsia, ja tämän van­hem­mat ovat jo kuol­leet. Han­nal­la on kui­ten­kin si­sa­rus ni­mel­tään Ville. Li­säk­si Hannan ja Villen edes­men­neel­lä isällä on ai­em­mas­ta avio­lii­tos­ta syn­ty­nyt kolmas lapsi Esa, johon Hanna ja Ville eivät ole olleet yh­teyk­sis­sä.

Hannan kuol­les­sa tämän pe­rin­tö jae­taan tasan Villen ja Esan kesken. Esi­mer­kin Esalla on siis oikeus periä Hanna riip­pu­mat­ta siitä, ovatko nämä olleet kos­kaan te­ke­mi­sis­sä tois­ten­sa kanssa.

Ti­lan­ne saat­taa yl­lät­tää, ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa ai­heut­taa kat­ke­ruut­ta ja rii­to­ja, mikäli pe­rin­nön­jaos­sa osa pe­rin­nös­tä menee vie­raal­le su­vul­le ja si­sa­ruk­sil­le, joita ei ehkä ole kos­kaan edes ta­van­nut.

Ta­pauk­ses­sa Hannan tulisi tehdä tes­ta­ment­ti Villen hy­väk­si, mikäli hän olisi ha­lun­nut Villen pe­ri­vän koko jää­mis­tön­sä.

Onko ex-puo­li­sol­la oikeus pe­rin­töön?

En­ti­sel­lä puo­li­sol­la ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole pe­rin­tö­oi­keut­ta. Tämä edel­lyt­tää kui­ten­kin sitä, että pe­rit­tä­vän kuol­les­sa oli vi­reil­lä kanne asumus- tai avio­eros­ta, tai puo­li­sot olivat teh­neet ha­ke­muk­sen avio­lii­ton pur­ka­mi­ses­ta tai asu­muse­ros­ta. Sama koskee myös ti­lan­net­ta, jossa puo­li­sot oli tuo­mit­tu asu­muse­roon, eikä asu­muse­ro­tuo­mio ollut rau­en­nut pe­rit­tä­vän kuol­les­sa.

Pelkkä eril­lään asu­mi­nen ei siis au­to­maat­ti­ses­ti poista puo­li­son pe­rin­tö­oi­keut­ta, sillä se ei vielä lain sil­mis­sä tar­koi­ta, että puo­li­sot ai­koi­si­vat erota.

En­ti­nen puo­li­so on kui­ten­kin kuo­lin­pe­sän osakas, mikäli avio­eron jäl­keis­tä omai­suu­den osi­tus­ta ei vielä oltu eh­dit­ty toi­mit­taa toisen puo­li­son kuol­les­sa.

Näin vältät uus­per­heen pe­rin­nön­ja­koon liit­ty­vät riidat ja epä­sel­vyy­det

Oi­keu­del­li­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na jär­ke­vin tapa vält­tää mah­dol­li­set pe­rin­tö­rii­dat ja epä­sel­vyy­det uusio­per­heen pe­rin­nön­jaos­sa on laatia avio­eh­to, tes­ta­ment­ti tai mo­lem­mat.

La­kia­sia­kir­joil­la voit vält­tää omai­suu­den siir­ty­mis­tä esi­mer­kik­si vie­raal­le su­vul­le tai puo­li­su­ku­lai­sil­le, joihin on etäi­set välit.

Avio­eh­to ja puo­li­son oikeus omai­suu­teen

Avio­eh­dol­la voit sulkea pois puo­li­so­si avio-oi­keu­den omai­suu­tee­si. Avio­eron ta­pah­tues­sa puo­li­soi­den omai­suut­ta ei täl­löin jaeta tasan, vaan puo­li­sot pi­tä­vät it­sel­lään avio­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lyn omai­suu­ten­sa.

Avio­eh­to voi olla jär­ke­vä tapa vält­tää kitkaa esi­mer­kik­si lasten ja uuden puo­li­son vä­lil­lä ti­lan­tees­sa, jossa lapset pel­kää­vät pe­rin­tön­sä va­lu­van van­hem­pan­sa vä­hä­va­rai­sem­man puo­li­son tas­kui­hin avio­eros­sa tai kuo­le­man jäl­kei­ses­sä osi­tukss­sa.

Avio­eh­dol­la voi­daan tur­va­ta myös esi­mer­kik­si su­vus­sa pit­kään ol­lei­den muis­toe­si­nei­den tai pe­rin­tö­mö­kin säi­ly­mi­nen suvun hal­lus­sa.

Tes­ta­ment­ti ja pe­rin­nön­ja­ko

Uusio­per­hees­sä tes­ta­ment­ti kan­nat­taa aina eri­tyi­ses­ti siksi, että siitä il­me­nee sel­väs­ti vain­ajan vii­mei­nen tahto. Mitä sel­keäm­min vain­ajan vii­mei­nen tahto on kir­jat­tu tes­ta­ment­tiin, sitä epä­to­den­nä­köi­sem­min pe­ril­lis­ten vä­lil­le syntyy kiis­taa siitä, miten vai­na­ja olisi toi­vo­nut jää­mis­tön­sä ja­kau­tu­van.

Toi­saal­ta tes­ta­ment­ti on myös ainoa keino sulkea su­ku­lai­sia pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen ul­ko­puo­lel­le tai jättää pe­rin­töä hen­ki­löil­le, esi­mer­kik­si lap­si­puo­lil­le, jotka eivät muu­toin perisi.