Pe­rin­tö­kaa­ri – Tär­keim­mät koh­dat se­li­tet­tyi­nä

Pe­rin­tö­kaari mää­rit­te­lee pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen eli miten vai­na­jan pe­rintö jae­taan lain (40/1965) mukaan, mikäli vai­na­jalla ei ole tes­ta­ment­tia tai avio­eh­toa.

Alla kar­toi­tamme, miten pe­ri­mys­jär­jes­tys menee ja ke­nellä on oikeus pe­rin­töön.

Ke­nellä on oikeus pe­rin­töön?

Oikeus pe­rin­töön mää­räy­tyy pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan. Myös muita kri­tee­reitä liit­tyy oi­keu­teen saada pe­rintö, jotka on kir­jattu pe­rin­tö­kaa­reen (40/1965), ja esi­telty alla.

• Vain hen­kilö, joka elää pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­kellä, on oi­keu­tettu saa­maan pe­rin­töä.
• Poik­keuk­sena lapsi, joka on sii­tetty ennen kuo­lin­het­keä, ja syntyy myö­hem­min elä­vänä.
• Jos ei voida to­dis­taa, että pe­ril­li­nen on kuol­lut ennen vai­na­jaa, ole­te­taan, että hän on kuol­lut ennen pe­rit­tä­vää.
• Ul­ko­maa­lai­sella yh­tä­läi­nen oikeus pe­rin­töön kuin Suomen kan­sa­lai­sella.

Pe­ri­mys­jär­jes­tys on kol­mi­por­tai­nen

Suo­messa nou­da­te­taan kol­mi­por­taista pe­ri­mys­jär­jes­tystä, jossa pe­ril­li­set mää­ri­tel­lään pe­rin­tö­kaa­ren mukaan kol­meen eril­li­seen ryh­mään eli pa­ren­tee­liin.

Käy­tän­nössä pe­ri­mi­nen ta­pah­tuu pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä niin, että jos kukaan en­sim­mäi­sessä pa­ren­tee­lissa ei ole elossa, siir­tyy pe­rintö toi­seen pa­ren­tee­liin. Jos toi­ses­sa­kaan pa­ren­tee­lissa ei ole kukaan elossa, siir­tyy pe­rintö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Mikäli su­ku­lai­nen on elossa en­sim­mäi­sessä pa­ren­tee­lissa, ei pe­rin­nöstä siirry mitään seu­raa­vaan pe­ril­lis­ryh­mään.

💡 Vinkki! Tar­kista pe­ril­li­set ja kuo­lin­pe­sän osak­kaat mak­sutta Aa­tok­sen pe­run­kir­joi­tus­pal­ve­lusta

Pa­ren­tee­lit se­li­tet­tynä

Pe­ril­li­set jae­taan kol­meen pe­ril­lis­ryh­mään eli pa­ren­tee­liin. Jako pa­ren­tee­lei­hin ta­pah­tuu pe­rin­tö­kaa­ren mää­rit­te­le­mällä ta­valla.

En­sim­mäi­nen pa­ren­teeli eli rin­ta­pe­ril­li­set

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat rin­ta­pe­ril­li­set. Useim­missa ta­pauk­sissa pe­rintö menee vai­na­jan lap­sille eli rin­ta­pe­ril­li­sille. Sil­loin kaikki lapset saavat yhtä suuren osa pe­rin­nöstä.

Jos vai­na­jan lapsi on kuol­lut, menee pe­rintö hänen jäl­ke­läi­sil­leen.

Toinen pa­ren­teeli eli van­hem­pien pe­ril­lis­ryhmä

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat tässä jär­jes­tyk­sessä: ensin pe­rit­tä­vän van­hem­mat, sitten van­hem­pien lapset eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set sekä vii­mei­senä si­sa­rus­ten lapset.

Jos toinen van­hem­mista on kuol­lut, ja­ka­vat pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set hänen osansa. Kuol­leen si­sa­ruk­sen sijaan tu­le­vat hänen jäl­ke­läi­sensä, jol­loin jo­kai­nen haara saa yhtä suuren osan.

Mikäli vai­na­jalla ei ole si­sa­ruk­sia tai he ovat kuol­leet tai heillä ei ole jäl­ke­läi­siä, ja pe­rit­tä­vän toinen van­hempi on edel­leen elossa, saa tämä koko pe­rin­nön.

Lue lisää: Kuka on käly ja lanko?

Kolmas pa­ren­teeli eli iso­van­hem­pien pe­ril­lis­ryhmä

Kolmas pa­ren­teeli koskee iso­van­hem­pia ja heidän lap­si­aan.

Mikäli vai­na­jalla ei ollut elossa olevia van­hem­pia, si­sa­ruk­sia tai heidän jäl­ke­läi­si­ään, menee pe­rintö vai­na­jan iso­van­hem­mille.

Jos iso­van­hem­mista on joku jo me­neh­ty­nyt, menee hä­nelle kuu­lu­nut osa pe­rin­nöstä hänen lap­sil­leen. Sedät ja tädit voivat siis periä omai­suutta. Serkut eivät voi kui­ten­kaan periä toi­si­aan

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus muo­dos­taa poik­keuk­sen

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus tulee en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­lin väliin. Pe­rin­tö­kaari turvaa eri­tyi­sesti lesken asemaa ja tämän oi­keutta pe­rin­töön.

Jos vai­naja kuoli ilman rin­ta­pe­ril­li­siä (eli lapsia) ja hän oli kuol­les­saan nai­mi­sissa, kuo­lin­pe­sän osak­kaana on vain leski pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teella.

Lesken pe­rin­tö­oi­keutta ra­joit­taa vai­na­jan tois­si­jai­set pe­ril­li­set. Tois­si­jai­nen pe­ril­li­nen tar­koit­taa en­siksi kuol­leen avio­puo­li­son pe­ril­li­siä. Heillä on oikeus vai­na­jan pe­rin­tö­osaan les­ken­kin kuol­tua.

Huo­mioit­han, että avo­lii­tossa avo­puo­li­sot eivät peri toi­si­aan.

Si­sa­ruk­set ja pe­rin­tö­kaari

Jos mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, pe­ri­vät si­sa­ruk­set vai­na­jan tas­a­puo­li­sesti.

Jos toinen van­hem­mista on kuol­lut, ja­ka­vat pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set hänen osansa. Kuol­leen si­sa­ruk­sen sijaan tu­le­vat hänen jäl­ke­läi­sensä, jol­loin jo­kai­nen haara saa yhtä suuren osan.

Pe­rin­tö­kaari lap­set­to­man vai­na­jan ta­pauk­sessa

Jos vai­na­jalla ei ole lapsia, perii pe­rin­tö­kaa­ren mukaan leski hänen omai­suu­tensa, mikäli he ovat olleet nai­mi­sissa.

Jos vai­na­jalla ei ollut puo­li­soa, perii vai­na­jan van­hem­mat omai­suu­den.

Pe­rin­tö­kaari ja la­kiosa

Pe­rin­tö­kaa­ren 2 luvun 1 § koskee pe­ri­mys­jär­jes­tystä ja tar­kem­min niin sa­nottu en­sim­mäistä pa­ren­tee­lia:

“Lä­hinnä saavat pe­rin­nön rin­ta­pe­ril­li­set. Kukin lap­sista saa yhtä suuren osan pe­rin­nöstä. Mil­loin lapsi on kuol­lut, tu­le­vat lapsen jäl­ke­läi­set hänen si­jaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.”

Useim­missa ta­pauk­sissa pe­rintö menee vai­na­jan lap­sille. Pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee myös kuo­lin­pe­sän osak­kaat.

Pe­rin­tö­kaa­ren 3 luvun 1 § mää­rit­te­lee tar­kem­min, kuinka pe­ri­mys­jär­jes­tys menee eloon­jää­neen puo­li­son ta­pauk­sessa, sekä toisen ja kol­man­nen pa­ren­tee­lin mukaa:

“Jos pe­rit­tävä oli nai­mi­sissa eikä hä­neltä ole jäänyt rin­ta­pe­ril­listä, menee jää­mistö eloon­jää­neelle puo­li­solle. Mil­loin eloon­jää­neen puo­li­son kuol­lessa en­siksi kuol­leen puo­li­son isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai si­sa­ren jäl­ke­läi­nen on elossa, saavat ne heistä, joilla sil­loin lä­hinnä on oikeus periä en­siksi kuol­lut puo­liso, puolet eloon­jää­neen puo­li­son pe­sästä, mikäli jäl­jem­pänä tässä lu­vussa ei toisin sää­detä. Älköön eloon­jää­nyt puo­liso tes­ta­men­tilla mää­rätkö siitä, mitä siten on tuleva en­siksi kuol­leen pe­ril­li­sille. Jos vii­meksi kuol­leelta puo­li­solta ei jäänyt pe­ril­listä, saavat hänen osuu­tensa en­siksi kuol­leen puo­li­son 2 mo­men­tissa tar­koi­te­tut pe­ril­li­set.”

Jos pe­ril­li­siä ei ole, mitä ta­pah­tuu pe­rin­nölle?

Mikäli vai­na­jalla ei ole pe­ril­li­siä enää elossa, menee koko pe­rintö val­tiolle.

Val­tio­kont­tori voi luo­vut­taa omai­suu­den osit­tain tai ko­ko­naan pe­rit­tä­vän lä­hei­selle, mikäli se katsoo olo­suh­tei­siin nähden koh­tuul­li­seksi.

Omai­suus voi­daan luo­vut­taa myös kun­nalle, jossa pe­rit­tävä on kuol­les­saan asunut. Mikäli pe­rit­tä­vällä on kiin­teää omai­suutta, voi­daan omai­suus luo­vut­taa kun­nalle, jossa se si­jait­see.

Rin­ta­pe­ril­li­nen voi jäädä ilman pe­rin­töä

Mikäli vai­naja on tehnyt tes­ta­men­tin, voi rin­ta­pe­ril­li­nen jäädä ilman pe­rin­töä.

Rin­ta­pe­ril­li­nen voi jäädä myös ilman pe­rin­töä, vaikka olisi siihen muu­toin oi­keu­tettu. Usein ta­pauk­siin liit­tyy vilp­piä tai rikos. Täl­lai­set ti­lan­teet ovat kui­ten­kin hyvin har­vi­nai­sia.

Tee pe­run­kir­joi­tus hel­posti Aa­tok­sessa

Pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­nen ja pe­ril­lis­ten sel­vit­tä­mi­nen voivat olla haas­ta­vaa, eten­kin jos jäl­ke­läi­siä on paljon.

Laadit hel­posti pe­run­kir­joi­tuk­sen ko­ko­nai­suu­des­saan Aa­tok­sen pal­ve­lussa. Pal­ve­lumme kar­toit­taa ti­lan­netta ky­sy­myk­sillä, joihin voit vas­tata klik­kaa­malla so­pi­vaa vaih­toeh­toa.

Pal­ve­lun avulla voit tilata kaikki tar­vit­ta­vat vir­ka­to­dis­tuk­set ja su­kusel­vi­tyk­set seu­ra­kun­nilta ja vi­ras­toista. Huo­maat­han, että vir­ka­to­dis­tus­ten ti­laa­mi­sesta las­ku­te­taan pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Hinta riip­puu tar­vit­ta­vista asia­kir­joista.

Li­säksi voit hoitaa pe­rin­nön­jaon Aa­tok­sen kautta, kun olet laa­ti­nut pe­run­kir­joi­tuk­sen val­miiksi.

Voit vä­hen­tää kaikki pe­run­kir­joi­tuk­seen liit­ty­vät maksut kuo­lin­pe­sän va­roista.