Ketkä ovat pe­ril­li­siäni?

familj-testamente.jpg
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
30.5.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Pe­ril­li­set sel­vi­te­tään pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­sen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan. Poik­keuk­sen tekee tes­ta­mentti, joka muut­taa pe­rin­tö­oi­keutta.

Pe­rin­tö­kaa­ren (40/1965) mu­kai­nen pe­ri­mys­jär­jes­tys koos­tuu pa­ren­tee­leista. Su­ku­lai­set jae­taan eri pa­ren­tee­lei­hin su­ku­lai­suu­den lä­hei­syy­den pe­rus­teella. Pa­ren­tee­leja on yh­teensä kolme.

Jos vai­na­jalla ei ollut tes­ta­ment­tia, läh­de­tään la­ki­mää­räi­siä pe­ril­li­siä sel­vit­tä­mään pa­ren­teeli ker­ral­laan. Jos en­sim­mäi­sestä pa­ren­tee­lista löytyy elossa oleva su­ku­lai­nen, omai­suus jae­taan tähän pa­ren­tee­liin kuu­lu­vien kesken.

Vain hen­kilö, joka elää pe­rit­tä­vän kuol­lessa, voi periä. Tähän on yksi poik­keus, jonka mukaan ennen pe­rit­tä­vän kuo­le­maa al­kunsa saanut lapsi perii, jos lapsi syntyy elä­vänä.

En­sim­mäi­nen pa­ren­teeli

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat niin sa­no­tut rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset, lap­sen­lap­set, lap­sen­lap­sen­lap­set ja niin edel­leen.

Rin­ta­pe­ril­li­sille kuuluu la­kiosa. La­kiosa tar­koit­taa, että rin­ta­pe­ril­li­sillä on oikeus puo­leen (1/2) pe­rit­tä­vän hen­ki­lön omai­suu­desta. La­kiosa jae­taan tasan rin­ta­pe­ril­lis­ten kesken.

La­kio­saa ei voi syr­jäyt­tää tes­ta­men­tilla. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että jos hen­ki­löllä on en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä, hän voi te­hok­kaasti mää­rätä vain puo­lesta hänen jäl­keen jää­mästä omai­suu­des­taan.

En­sim­mäi­sessä pa­ren­tee­lissa on ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus, jonka pe­rus­teella kuol­leen rin­ta­pe­ril­li­sen jäl­ke­läi­set tu­le­vat hänen si­jaansa. Jo­kai­sen rin­ta­pe­ril­li­sen su­ku­haa­ralle kuuluu tämän vuoksi yhtä suuri osuus.

Lue lisää: Kuinka vaatia la­kio­saa?

Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus se­li­tet­tynä

A:lla on kolme lasta B, C ja D. Lapsi D on kuol­lut, mutta hä­neltä jäi kaksi lasta F ja G. A:n kuo­le­man jäl­keen hänen la­ki­mää­räi­siä pe­ril­li­si­ään ovat B, C sekä F ja G.

A ei ole tehnyt tes­ta­ment­tia. Hänen omai­suu­tensa oli 300 000 euroa. A:lla oli yh­teensä kolme lasta, joista D oli kuol­lut mutta D:llä oli lapsia.

A:n omai­suus ja­kau­tuu siis kol­meen su­ku­haa­raan. B:n, C:n ja D:n su­ku­haa­ro­jen osuus on 1/3 300 000 eu­rosta eli 100 000 euroa.

B ja C saavat 100 000 euroa pe­rin­töä. F ja G ja­ka­vat D:n su­ku­haa­raan kuu­lu­van omai­suu­den kes­ke­nään. F ja G saavat kum­pi­kin 50 000 euroa.

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus se­li­tet­tynä

Puo­li­solla on pe­rin­tö­oi­keus vai­na­jan omai­suu­teen, mikäli pa­ris­kunta oli avio­lii­tossa eikä vai­na­jalla ollut lapsia.

Jos vai­naja oli kuol­les­saan avio­lii­tossa tai re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa, mutta hä­neltä ei jäänyt en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä, puo­liso perii hänet. Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus si­joit­tuu siis en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­liin väliin.

Puo­li­solla on pe­rin­tö­oi­keus riip­pu­matta siitä, oliko puo­li­soilla avio­ehto vai ei. Puo­li­solla ei ole oi­keutta la­kio­saan.

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keu­teen on kui­ten­kin ra­joi­tus, jota muilla su­ku­lai­silla ei ole. En­siksi kuol­leen puo­li­son toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­villa pe­ril­li­sillä on oikeus saada pe­rin­tönä puolet vii­mei­seksi kuol­leen puo­li­son jäl­keen jää­mästä omai­suu­desta. Puo­liso ei saa les­kenä ol­les­saan tes­ta­men­tata tai lah­joit­taa sitä osuutta, joka kuuluu näille pe­ril­li­sille.

Lue lisää: Lesken ase­masta ja kuo­lin­pe­sän osi­tuk­sesta

Puo­li­son pe­rin­tö­oi­keu­den ra­joi­tus se­li­tet­tynä

A ja B olivat avio­lii­tossa A:n kuo­le­man aikaan. A:lla ei ollut en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via pe­ril­li­siä eli rin­ta­pe­ril­li­siä, joten puo­liso B peri A:n. B:n kuol­lessa toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat A:n äiti C ja sisar D olivat elossa.

Puolet B:n omai­suu­desta menee A:n äi­dille C ja si­sa­relle D. Toinen puoli omai­suu­desta menee ilman tes­ta­ment­tia B:n la­ki­mää­räi­sille pe­ril­li­sille.

Toinen pa­ren­teeli

Jos pe­rit­tä­vällä ei ollut en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via su­ku­lai­sia eikä hän ole ollut avio­lii­tossa tai re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa, et­si­tään pe­ril­li­siä toi­sesta pa­ren­tee­lista.

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän äiti, isä ja heidän en­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat su­ku­lai­set eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set ja si­sa­rus­puo­let ja heidän lap­sensa.

Myös toi­sessa pa­ren­tee­lissa on ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­villa hen­ki­löillä ei kui­ten­kaan ole oi­keutta la­kio­saan.

Kolmas pa­ren­teeli

Jos toi­ses­ta­kaan pa­ren­tee­lista ei löydy pe­ril­li­siä, siir­ry­tään kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat iso­van­hem­mat ja heidän lap­sensa eli enot, sedät ja tädit.

Si­jais­pe­ri­my­soi­keus ei ole tässä pa­ren­tee­lissa ra­ja­ton, vaan se ra­joit­tuu vain iso­van­hem­pien lap­siin. Tämän vuoksi serkut eivät peri.

Pe­rintö menee val­tiolle, jos pe­ril­li­siä ei ole

Valtio perii pe­rit­tä­vän, jos hä­neltä ei jäänyt yhtään edes kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vaa su­ku­laista eikä hän ollut tehnyt tes­ta­ment­tia.

Val­tio­kont­tori voi kui­ten­kin päät­tää, jos se kat­so­taan olo­suh­tei­siin nähden koh­tuul­li­seksi, että val­tion saama pe­rintö pe­rit­tä­vän lä­hei­selle.

Siksi eri­tyi­sesti nai­mat­to­man ja lap­set­to­man hen­ki­lön kan­nat­taa tehdä tes­ta­mentti. Näin voit vai­kut­taa siihen, kuka sinut perii ja ke­nelle omai­suu­tesi päätyy.

Tes­ta­men­tilla on monia hyö­tyjä

Tes­ta­men­tilla voit vai­kut­taa siihen, kuka perii omai­suu­tesi. Li­säksi voit vai­kut­taa esi­mer­kiksi pe­ril­lis­ten pe­rin­tö­ve­ron määrän.

Hyö­tyjä

  • Tes­ta­men­tilla voit vai­kut­taa la­ki­mää­räi­seen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­seen va­lit­se­malla tes­ta­men­tin saajat
  • Omai­suu­den ja­ka­mi­sen li­säksi tes­ta­men­tin avulla voit vä­hen­tää pe­ril­li­sil­lesi tu­le­van pe­rin­tö­ve­ron määrää
  • Voit ha­lu­tes­sasi var­mis­taa, että omai­suu­tesi pysyy su­vussa
  • Pe­rin­tö­rii­doilta väl­ty­tään
  • Lesken asema on tur­vattu sekä avio- että avo­lii­tossa

Tes­ta­mentti no­peasti ja edul­li­sesti Aa­tok­sessa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­velu on helppo ja il­mai­nen tapa sel­vit­tää pe­ril­li­sesi. Li­säksi saat sel­ville, kuinka pe­rin­tösi tulee lain mukaan ja­kau­tu­maan.

Laadit tes­ta­men­tin hel­posti Aa­tok­sen edul­li­sesti omalta ko­ti­soh­valta. Teet toi­vei­desi ja vaa­ti­mus­tesi mu­kai­sen tes­ta­men­tin hel­posti ne­tissä.

Pal­velu kar­toit­taa ti­lan­teesi, jonka jäl­keen voit muo­kata va­lin­toja toi­vei­desi mukaan.

Voit lisätä pe­ril­li­siä tai hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tön tes­ta­men­tin saa­jaksi, tai vaih­toeh­toi­sesti lisätä yk­sit­täi­siä omai­suus­la­jeja, kuten taide-esi­neen tai mökin. Voit myös jakaa omai­suu­teesi pro­sen­tu­aa­lis­ten osuuk­sien mukaan pe­ril­lis­ten kesken.

Tes­ta­mentti kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, jonka hinta on 69 euroa/vuosi. Pal­ve­lumme var­mis­taa, että kaikki la­kia­siasi ovat kun­nossa ja ajan ta­salla. Li­säksi la­kiapu on aina saa­ta­vil­lasi. Voit pe­ruut­taa ti­lauk­sen mil­loin vain.

Aloita tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen jo tänään. Ko­keile tästä: