Tes­ta­men­tin saaja: oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det

Tes­ta­men­tin saajan oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det riip­pu­vat paljon tes­ta­ment­ti­tyy­pistä.

• Omai­suutta on mah­dol­lista antaa yleis­tes­ta­men­tilla, jolla voi­daan mää­rätä koko omai­suu­desta tai tie­tystä osasta siitä.
• Omai­suutta voi­daan antaa myös eri­tyis­tes­ta­men­tilla eli le­gaa­tilla. Täl­löin tes­ta­men­tin saa­jalle an­ne­taan tietty esine tai ra­ha­määrä.

Tes­ta­ment­ti­tyyp­pien vä­lillä on eroa siinä, min­kä­lai­sen aseman ne luovat saa­jal­leen. Esi­mer­kiksi eri­tyis­tes­ta­men­tin ja yleis­tes­ta­men­tin luomat oi­keu­det eroa­vat toi­sis­taan.

Myös omis­tusoi­keus- ja käyt­tö­oi­keus­oi­keus­tes­ta­men­tin luomat oi­keu­det poik­kea­vat toi­sis­taan eten­kin ve­ro­tuk­sel­li­sessa mie­lessä.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme mo­ni­puo­li­sesti, mikä on tes­ta­men­tin saajan asema, ja mitä hänen täytyy tehdä saa­dak­seen tes­ta­ment­tiin il­moi­tettu pe­rintö.

Tes­ta­men­tin saaja kuo­lin­pe­sän osak­kaana

Yleis­tes­ta­men­tin saa­jasta tulee kuo­lin­pe­sän osakas. Kuo­lin­pe­sän osak­kaana hän on oi­keu­tettu käyt­tä­mään kaik­kia osak­kaalle kuu­lu­via oi­keuk­sia. Yleis­tes­ta­men­tin saajan oi­keu­det ovat siis pit­kälti samat kuin pe­ril­li­sellä.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaan oi­keuk­sia on paljon, mutta kes­kei­sin ta­voite on kuo­lin­pe­sän omai­suu­den hal­lit­se­mi­nen yh­dessä muiden osak­kai­den kanssa. Osak­kaan oi­keu­det liit­ty­vät ni­me­no­maan pe­sän­hal­lin­toon, sen jär­jes­tä­mi­seen sekä pesän sel­vit­tä­mi­seen ja ja­ka­mi­seen.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaana yleis­tes­ta­men­tin saa­jaan koh­dis­tu­vat myös kuo­lin­pe­sän osak­kaan vel­vol­li­suu­det. Nekin liit­ty­vät pe­sän­hal­lin­toon sekä pesän sel­vit­tä­mi­seen ja ja­ka­mi­seen

💡 Tes­ta­men­tin saajan vel­vol­li­suu­det kui­ten­kin poik­kea­vat pe­ril­li­sen vel­vol­li­suuk­sista, kuten jäl­jem­pänä kä­si­tel­lään.

Eri­tyis­tes­ta­mentti ja tes­ta­men­tin saajan oi­keu­det

Eri­tyis­tes­ta­men­tin saaja ei ole suo­raan kuo­lin­pe­sän osakas. Hä­nellä ei siten ole pesän osak­kaan oi­keuk­sia.

Pesän osak­kaan oi­keu­det voivat kui­ten­kin olla eri­tyis­tes­ta­men­tin saa­jalla sil­loin, kun oikeus niihin syntyy muuta kautta. Esi­mer­kiksi rin­ta­pe­ril­li­selle voi­daan antaa myös eri­tyis­tes­ta­mentti. Täl­löin hä­nellä on pesän osak­kaan oi­keu­det pe­ril­lis­a­se­man joh­dosta.

Eri­tyis­tes­ta­men­tin saa­jalla on kui­ten­kin oikeus joi­hin­kin kuo­lin­pe­sän osak­kaan oi­keuk­siin ilman pe­sän­osak­kaan asemaa. Hä­nellä on esi­mer­kiksi oikeus hakea pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­räystä kuo­lin­pe­sään.

Eri­tyis­tes­ta­men­tin saa­jalle on pe­rin­tö­kaa­ren no­jalla luo­vu­tet­tava hä­nelle tes­ta­men­tattu omai­suus niin pian kuin se on mah­dol­lista ke­nen­kään oi­keutta louk­kaa­matta.

Yleensä le­gaatti täy­te­tään­kin ja­ka­mat­to­masta pe­sästä. Mää­räys suo­je­lee eri­tyis­tes­ta­men­tin saajan oi­keutta hä­nelle tes­ta­men­tat­tuun omai­suu­teen, sillä hä­nellä ei ole kuo­lin­pe­sän osak­kaan oi­keuk­sia tu­ke­naan.

Lue lisää: Mitä tes­ta­men­tin hy­väk­sy­mi­nen tar­koit­taa?

Tes­ta­men­tin saa­jalla oikeus pe­rin­töön 10 vuotta vai­na­jan kuo­le­masta

Tes­ta­men­tin saa­jalla on myös vel­vol­li­suuk­sia. Tes­ta­men­tin saajan tulee toimia ak­tii­vi­sesti saa­dak­seen omai­suu­den it­sel­leen.

Oikeus tes­ta­ment­tiin tulee saat­taa voi­maan vii­meis­tään kym­me­nessä vuo­dessa tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­masta. Jos oi­keutta ei saa­teta voi­maan, myös oikeus tes­ta­men­tat­tuun omai­suu­teen me­ne­te­tään.

Kym­me­nen vuoden mää­rä­aika lähtee aina ku­lu­maan tes­ta­men­tin te­ki­jän kuo­le­masta, vaikka  saaja ei tie­täisi hänen hy­väk­seen teh­dystä tes­ta­men­tista.

Tes­ta­men­tin saajan tie­dok­sian­to­vel­vol­li­suus

Tes­ta­men­tin saajan vel­vol­li­suu­tena on myös vel­vol­li­suus antaa tes­ta­mentti tie­doksi pe­ril­li­sille. Oikeus tes­ta­ment­tiin voi­daan saat­taa voi­maan tällä tie­dok­sian­nolla.

Tie­dok­sianto on teh­tävä jo­kai­selle pe­ril­li­selle erik­seen ja se tulee koh­dis­taa pe­ril­li­selle it­sel­leen. Esi­mer­kiksi pe­sän­sel­vit­tä­jälle tehty tie­dok­sianto ei ole riit­tävä.

Jos tes­ta­men­tin saajia on useita, koskee kaik­kia heitä sa­man­lai­nen tie­don­an­to­vel­vol­li­suus. Yhden tes­ta­men­tin saajan tekemä tie­dok­sianto hyö­dyt­tää kui­ten­kin muita tes­ta­men­tin saajia. Yhden saajan tekemä tie­dok­sianto lue­taan mui­den­kin saa­jien hy­väksi.

💡 Lue, mitä Walt Dis­neyn, Ma­ri­lyn Mon­roen ja Eli­sa­beth II:n tes­ta­men­tit si­säl­tä­vät

To­dis­teel­li­nen tie­dok­sianto

Tes­ta­men­tin saajan tie­dok­sianto tulee tehdä to­dis­teel­li­sesti. Tämä tar­koit­taa yleensä tes­ta­ment­tiin tehtyä tie­dok­sian­to­mer­kin­tää. Tie­dok­sianto voi­daan tehdä myös eril­li­sellä asia­kir­jalla.

Pe­ril­li­sille tulee myös antaa tes­ta­ment­ti­jäl­jen­nös, joka on to­dis­tettu oi­keaksi.

Tie­dok­sian­nolle ei ole eril­listä mää­rä­ai­kaa. Se on kui­ten­kin teh­tävä sa­massa ajassa, kuin oikeus tes­ta­ment­tiin on saa­tet­tava voi­maan.

Tes­ta­men­tin saajan täy­tän­töön­pa­no­vel­vol­li­suus

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan tes­ta­men­tin saajan tehdä tes­ta­men­tin toi­meen­pano eli aloit­taa kuo­lin­pe­sän omai­suus sel­vi­te­tään ja jae­taan sil­loin, kun vai­naja on tes­ta­men­tan­nut omai­suut­taan.

Yleensä ky­seessä on tiet­tyä omai­suutta kos­keva tes­ta­ment­ti­mää­räys. Se voi koskea myös muuta tes­ta­men­tin te­ki­jän ha­lua­maa yleis­hyö­dyl­listä asiaa, johon tes­ta­men­tin tekijä haluaa omai­suutta käy­tet­tä­vän.

Täl­lai­nen mää­räys voi koskea esi­mer­kiksi hänen hau­tansa hoitoa. Tes­ta­men­tin saaja on vel­voi­tettu to­teut­ta­maan ky­sei­sen mää­räyk­sen.

Yleis­tes­ta­men­tin saaja voi olla vel­voi­tettu toi­meen­pa­ne­maan myös eri­tyis­tes­ta­men­tin saajan hy­väksi tehdyn mää­räyk­sen.

Voiko tes­ta­men­tin saaja antaa pe­rin­töä eteen­päin?

Tes­ta­men­tin saaja voi tes­ta­men­tin te­ki­jän kuol­tua luo­vut­taa toi­selle hen­ki­lölle pe­sä­osuu­tensa. Mo­nesti täl­lai­nen luo­vu­tus teh­dään esi­mer­kiksi oman lapsen hy­väksi. Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan tämä tulee tehdä kir­jal­li­sesti.

Tes­ta­men­ta­tun omai­suu­den voi myös myydä tai lo­pulta myös tes­ta­men­tata eteen­päin. Omai­suu­den voi kui­ten­kin tes­ta­men­tata vain, jos tes­ta­men­tissa ei ole an­nettu tois­si­jais­mää­räystä.

Tois­si­jais­mää­räys se­li­tet­tynä

Tois­si­jais­mää­räyk­sestä on kyse sil­loin, kun omai­suus tes­ta­men­ta­taan ensin en­sim­mäi­selle tes­ta­men­tin saa­jalle eli en­si­saa­jalle. Tämän kuol­tua omai­suus siir­tyy tois­si­jais­mää­räyk­sen no­jalla toi­selle tes­ta­men­tin saa­jalle eli tois­si­jai­selle saa­jalle.

Täl­laista tes­ta­ment­tia kut­su­taan ra­joi­te­tuksi omis­tusoi­keus­tes­ta­men­tiksi.

Tes­ta­men­tin en­si­saaja ei saa täysin samoja oi­keuk­sia hä­nelle tes­ta­men­tat­tuun omai­suu­teen, kuin täyden omis­tusoi­keu­den omai­suu­teen saava hen­kilö. Hän voi kui­ten­kin eläes­sään käyt­tää, myydä tai lah­joit­taa saa­maansa omai­suutta täy­dellä omis­tusoi­keu­della.

Tois­si­jai­nen saaja ei voi en­si­saa­jan eläessä puut­tua en­si­saa­jan toi­min­taan omai­suu­den hal­lin­nan suh­teen. Hänen tur­va­naan on kui­ten­kin se, ettei en­si­saaja pysty tes­ta­ment­taa­maan omai­suutta eteen­päin.

Voiko tes­ta­men­tin saaja olla ot­ta­matta pe­rin­töä vas­taan?

Tes­ta­men­tin saaja voi luopua hänen hy­väk­seen teh­dystä tes­ta­men­tista. Tes­ta­men­tin saaja voi ottaa pe­rin­töä vas­taan myös vain osit­tain.

Oikeus luo­pu­mi­seen on kui­ten­kin pe­rin­tö­kaa­ren mukaan vain sil­loin, jos saaja ei ole jo ryh­ty­nyt toi­miin, joiden pe­rus­teella hänen kat­so­taan ot­ta­neen pe­rin­nön vas­taan.

Luo­pu­mi­nen tulee tehdä kir­jal­li­sesti.

Tes­ta­men­tin saaja ja ve­ro­tus

Tes­ta­men­tilla voi­daan tehdä myös ve­ro­suun­nit­te­lua. Esi­mer­kiksi omai­suu­den hal­lin­ta­oi­keu­den tes­ta­men­tilla saava ei maksa veroa ol­len­kaan.

Omis­tusoi­keu­den saaja on vuo­ros­taan pe­rin­tö­ve­ro­vel­vol­li­nen. Tes­ta­ment­ti­tyy­pin va­lin­nalla voi­daan siis vai­kut­taa huo­mat­ta­vasti tes­ta­men­tin saajan ase­maan ve­ro­tuk­sel­li­sesti.

Tes­ta­men­tin tekijä voi antaa tes­ta­men­tin saa­jalle pää­tös­val­taa niin kut­su­tun op­tio­va­pau­den muo­dossa.

Op­tio­va­pau­den mukaan tes­ta­men­tin saaja voi valita hä­nelle tu­le­van omai­suu­den ja sen laadun. Täl­lai­sella mää­räyk­sellä voi olla eten­kin pe­rin­tö­ve­ron mi­ni­moi­mi­sen ta­voite.

Tes­ta­men­tit hel­posti Aa­tok­sessa

Luot vai­vatta ha­lua­masi tes­ta­men­tin Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Tes­ta­mentti kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn kaik­kiin Aa­tok­sen tar­joa­miin la­kia­sia­kir­joi­hin.

Pal­ve­lumme kar­toit­taa ti­lan­teesi ja toi­veesi esit­tä­mällä ky­sy­myk­siä, joihin voit vas­tata va­lit­se­malla so­pi­van vaih­toeh­don. Kun olemme luo­neet eh­do­tuk­sen tes­ta­men­tis­tasi, voit va­paasti lisätä omai­suus­la­jeja, tes­ta­men­tin saajia tai ehtoja.

Se­li­tämme tar­jo­tut ehdot aina yk­sin­ker­tai­sesti, jotta ym­mär­rät, mitä ne tar­koit­ta­vat käy­tän­nössä.

Ko­keile il­mai­seksi, kuinka help­poa tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on

Pääset alta ko­kei­le­maan pal­ve­luamme il­mai­seksi ja tes­taa­maan, kuinka pä­te­vän tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on­nis­tuu.

Tes­ta­men­tin saaja: muis­ti­lista

Eten­kin seu­raa­vista asioista tes­ta­men­tin saajan on siis tär­keää olla tie­toi­nen:

1. tes­ta­men­tin tie­dok­sianto
2. tes­ta­ment­ti­tyy­pin saa­jal­leen luomat oi­keu­det
3. lu­keu­tuuko tes­ta­ment­tiin tar­koi­te­mää­räyk­siä
4. onko tes­ta­men­tin tekijä an­ta­nut saa­jalle optio-oi­keu­den, jonka avulla on mah­dol­lista mi­ni­moida pe­rin­tö­vero