Omistajattoman tilan testamentilla voi olla erityisesti verotuksellisia vaikutuksia. Tällaisen menettelyn laatimiselle on kuitenkin tarkat edellytykset, joista tulee olla tietoinen ennen siihen ryhtymistä.
Mitä omistajattoman tilan testamentilla tarkoitetaan?
Omistajattoman tilan testamentilla tarkoitetaan tilannetta, jossa omaisuus jää ennalta määrittelemättömäksi ajaksi ilman omistajaa. Omistajattoman tilan testamentti on ennen kaikkea perintöverotuksellinen konstruktio.
Omistajattoman tilan testamentilla vainaja testamenttaa hallintaoikeuden omaisuuteensa niin, että varsinainen omistusoikeus vainajan jälkeen jäävään perintöön siirtyy vasta myöhemmin toissijaismääräyksen saaneelle perilliselle.
Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun testamentissa on määrätty, että leskeksi jääneellä aviopuolisolla on elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen edesmenneen puolisonsa omaisuuteen, ja vasta tämän jälkeen lakimääräiset perilliset saavat omistusoikeuden tähän omaisuuteen. Testamentissa ensimmäiseksi testamentinsaajaksi nimetty leski saa tällöin testamentin yksinomaan hallintaoikeudella ja vuorostaan omistusoikeus siirtyy lakimääräisille perillisille vasta kun leski ensisaajan ominaisuudessa on kuollut. Tällaisessa tilanteessa omaisuudella ei ole tällä väliajalla omistajaa.
Hallintaoikeuden saajalle ei ole merkitystä, saako hän hallintaoikeuden omaisuuteen tavallisen hallintaoikeustestamentin vai omistajattoman tilan testamentin nojalla. Hallintaoikeuden saaja ei maksa hallintaoikeudestaan perintöveroa.
Juridisesti omistajattoman tilan testamentti katsotaan käyttöoikeustestamentin kaltaiseksi testamentiksi, jolloin se luetaan legaattien eli erityisjälkisäädösten joukkoon. Legaatinsaajan asema poikkeaa kuolinpesän hallinnossa muista kuolinpesän osakkaista.
Omistajattoman tilan testamenttiin kohdistuvat siten samat säännöt ja vaatimukset kuin muihinkin erityisjälkisäädöksiin. Tämä tarkoittaa siis myös kaikkea niihin sovellettavaa lainsäädäntöä. Laatimisen yhteydessä tulee siten tutustua käyttöoikeustestamenttien sekä erityisjälkisäädösten laatimiseen kohdistuviin ohjeisiin ja huomioihin.
Lue lisää: Hallintaoikeustestamentti selitettynä
Omistajattoman tilan testamentti poikkeuksena perinteiseen hallintaoikeustestamenttiin
Omistajattoman tilan testamentti poikkeaa tavallisesta hallintaoikeustestamentista. Ero tavalliseen hallintaoikeustestamenttiin kohdistuu siihen, millä hetkellä omistusoikeus siirtyy. Tavallisessa hallintaoikeustestamentissa nimittäin testamentatun omaisuuden omistusoikeus siirtyy heti perittävän kuoleman jälkeen lopulliselle saajalle huolimatta siitä, että omaisuuteen kohdistuu hallintaoikeus. Tällöin hallintaoikeus jää siten lopullisen omistusoikeuden saajan rasitteeksi.
Omistajattoman tilan testamentissa omistusoikeus siirtyy vuorostaan vasta hallintaoikeuden päättyessä. Tätä ennen omaisuus on siten omaisuuden ensisaajan hallittavana.
Perintöverotukselliset vaikutukset
Omistajattoman tilan testamentilla voi olla erityisesti hetkellisiä perintöverotuksellisia vaikutuksia. Verotuksellisen hyödyn tavoittelu voikin olla keskeinen syy omistajattoman tilan testamentin laatimiselle. Todellisten hyötyjen määrä on kuitenkin tyypillisesti vain hetkellinen.
Perillisen ei tarvitse maksaa perintöveroa ennen kuin hän tosiasiallisesti saa perimänsä omaisuuden haltuunsa. Tämä on keskeinen poikkeus verrattuna tavalliseen hallintaoikeustestamenttiin. Tavallisen hallintaoikeustestamentin kohdalla omaisuus siirtyy välittömästi lopulliselle saajalleen, jolloin myös perintöverovelvollisuus syntyy heti. Poikkeus perintöverovelvollisuuden alkamisajankohdassa voi siten olla merkittävä.
Verojärjestelyiden mahdollisuuteen suhtauduttava varauksella
Omistajattoman tilan testamentin luoma perintöverotuksellinen etu ei kuitenkaan ole pääsääntö. Sen käyttö sisältää seikkoja, jotka on tarpeen ottaa huomioon silloin, kun testamenttia laaditaan.
Asetelman mahdollisuutta onkin käsitelty muun muassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa, sillä järjestely voi joissakin tapauksissa osoittautua mutkikkaaksi (esim. KHO:2014:141 ja KHO 2000:66). Keskeinen vaikutus verotuksellisiin seikkoihin omistajattoman tilan testamentilla piileekin siinä, kenen hyväksi omistusoikeus testamentin toissijaismääräyksellä on annettu.
Omistajattoman tilan testamentin perintöverotukselliset vaikutukset voivatkin siis vaihdella tapauskohtaisesti. Järjestely ei ole täysin mutkaton. Verotuskäytäntö ja verotukseen vaikuttavien lykkäävien ehtojen käyttö voikin olla hyvin epäselvää. Tästä johtuen niiden käyttöön tuleekin suhtautua varauksella ja tukeutua myös esimerkiksi ammattilaisen avustukseen.
Omistajattoman tilan testamentin verotukselliset vaikutukset vaihtelevat verottajan mukaan sen perusteella, kuka on omistusoikeuden lopullinen saaja. Verohallinnon virallisen kannanoton mukaan silloin, kun omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän rintaperillinen ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeuden lykkäävä ehto, määrätään perintövero hallintaoikeusvähennyksellä testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta tälle omistusoikeudelle saajalle heti, kun testamentin tekijä on kuollut.
Vuorostaan silloin, kun omistusoikeuden saaja omistajattoman tilan testamentissa on joku muu sukulainen kuin rintaperillinen taikka esimerkiksi kokonaan vieras taho, toimitetaan tällaisen lykkääväehtoisen testamentin saajan perintöverotus vasta sitten, kun hallintaoikeus kyseiseen omaisuuteen päättyy.
Tällainen vieras taho voi olla esimerkiksi järjestö tai ystävä. Omistajattoman tilan testamentti voikin olla järkevä järjestely silloin, kun hallintaoikeus halutaan jättää esimerkiksi avopuolisolle. Se voi olla hyödyllinen järjestely myös silloin, kun tulevaksi omistajaksi halutaan henkilö, joka on testamenttaushetkellä vielä varaton. Tällainen henkilö voi siten olla esimerkiksi kummilapsi.
Verotuksellista etua voi saada kuitenkin myös tavallisen hallintaoikeustestamentin avulla. Tällä tarkoitetaan sitä, että hallintaoikeustestamentilla syntyvän hallintaoikeuden arvo vähennetään verotuksessa omaisuuden perintöverotusarvosta. Tämä vähentää omaisuudesta maksettavaksi tulevan perintöveron määrää ja sen rahallinen vaikutus voi olla jopa merkittävä. Tavallinen hallintaoikeus ei siten lykkää veron maksamisajankohtaa kuten omistajattoman tilan testamentti tekee.
Jos kuitenkaan varattomuusongelmaa tai muuta erityistä syytä ei ole, voi olla järkevämpää laatia tavallinen hallintaoikeustestamentti. Tällöin voidaan hyödyntää hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa. Lisäksi se mahdollinen arvonnousu, joka omaisuuteen hallintaoikeuden ajalla kohdistuisi, ei korottaisi toissijaismääräyksen saaneen omistajan maksamaa perintöveroa hallintaoikeuden päättymisen jälkeen.
Koska tavallinen hallintaoikeustestamentti ja omistajattoman tilan testamentti soveltuvat hyvin erilaisiin tilanteisiin ja niiden vaikutukset vaihtelevat yksilöllisen tilanteen mukaan, tulee omaan tilanteeseen sopivin testamentti valita perusteellisen pohdinnan jälkeen.
Tutustu tilanteeseesi sopivaan testamenttivaihtoehtoon
Tavallisen hallintaoikeustestamentin ja omistajattoman tilan testamentin edut ja haitat ovatkin hyvin erilaiset. Siinä missä omistajattoman tilan testamentti lykkää perintöveron maksamista vasta tosiasialliseen omistusoikeuden alkamisen aikaan, tulee sen nojalla saadusta omaisuudesta kuitenkin maksaa perintövero lopulta täysimääräisenä ja omaisuuden täyden arvon mukaan.
Vuorostaan tavallisen hallintaoikeustestamentin kohdalla hallintaoikeuden arvo vähennetään perintöverotusarvosta, jolloin perintöveron määrä alenee, mutta samanaikaisesti myös hallintaoikeus jää omistajan rasitteeksi jo heti perittävän kuoleman jälkeen.
Toisin on omistajattoman tilan testamentin kohdalla, jossa omistusoikeuden toissijaismääräyksellä saava perillinen on täysin vapaa perimäänsä omaisuuteensa kohdistuvasta hallintaoikeudesta johtuvasta rasitteesta niin kauan, kuin hallintaoikeus päättyy.
Näin ollen siis valinta tavallisen hallintaoikeustestamentin ja omistajattoman tilan testamentin välillä ei ole täysin yksiselitteinen eikä myöskään itsestään selvä verotuksellisten etujen näkökulmasta. Tästä johtuen jos pohdit, minkälainen testamentti tilanteeseesi parhaiten sopii, onkin silloin perusteltua tukeutua pohdinnassa asiantuntija-apuun, jotta saat laadittua tilanteeseesi parhaiten sopivimman testamentin.
Esimerkki omistajattoman tilan testamentista
Omistajattoman tilan testamenttiin sisältyvä määräys voi yksinkertaistetusti olla esimerkiksi seuraavanlainen:
”Minä Pentti Perittävä määrään, että käyttöoikeus kaikkeen omaisuuteeni on menevä Niilo Naapurille, jonka kuoltua omistusoikeus kaikkeen omaisuuteeni on menevä Risto Rintaperilliselle.”
Aatoksen avulla voit laatia myös erilaiset testamentit.