Väl­tä nämä 3 vir­het­tä – Laa­di edun­val­von­ta­val­tuu­tus ajois­sa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla voit val­tuut­taa luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan asioi­tasi sil­loin, kun en itse sai­rau­den tai ta­pa­tur­man takia siihen kykene. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus auttaa suo­jaa­maan it­se­mää­rää­mi­soi­keutta sekä oi­keuk­sia.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei koske kui­ten­kaan pel­käs­tään ikään­ty­vää väes­töä, sillä val­tuu­tus auttaa myös nuorta hen­ki­löä tai esi­mer­kiksi yrit­tä­jää ta­pa­tur­man, on­net­to­muu­den tai sai­rau­den va­ralta.

Alla on kolme esi­merk­ki­ta­pausta, joissa edun­val­von­ta­val­tuu­tus olisi hel­pot­ta­nut asioi­den hoi­ta­mista, ja tur­van­nut hen­ki­lön ta­loutta sekä elämää.

Tapaus 1: Vakava lii­ken­neon­net­to­muus johti mak­su­häi­riö­mer­kin­tään

San­teri, 23 vuotta, joutui sai­raa­laan auto-on­net­to­muu­den seu­rauk­sena. San­teri louk­kaan­tui va­ka­vasti, mutta ei ollut hen­gen­vaa­rassa. Hän ei kui­ten­kaan ollut toi­min­ta­ky­kyi­nen, ja joutui jää­mään sai­raa­laan kun­tou­tu­maan useaksi kuu­kau­deksi.

San­te­rin äiti Elina yritti hoitaa poi­kansa asioita, kuten vuo­kran ja las­ku­jen mak­sa­mi­sen. Lähes kaikki San­te­rin laskut tu­li­vat tämän verk­ko­pank­kiin e-las­kuina. San­te­rin äi­dillä ei ollut pääsyä San­te­rin verk­ko­pank­kiin eikä hän näin ollen voinut las­kuja hoitaa, tai edes ollut tie­toi­nen mak­set­ta­vista las­kuista.

Pan­kista vas­tat­tiin, että Elina ei ollut val­tuu­tettu hoi­ta­maan täysi-ikäi­sen poi­kansa asioita eikä näin ollen saanut pank­ki­asioita hoi­det­tua.

San­te­rin vuokra ja laskut erään­tyi­vät, jol­loin ne pää­tyi­vät ulos­ot­toon. San­teri sai ta­pauk­sen joh­dosta mak­su­häi­riö­mer­kin­nän.

Mak­su­häi­riö­mer­kintä hait­taa San­te­rin elämää kun­tou­tu­mi­sen jäl­keen vielä useita vuosia, sillä hän me­netti on­net­to­muu­den seu­rauk­sena työ­ky­vyn ja tuloja. Tästä joh­tuen mak­sa­mat­to­mia las­kuja on edel­leen räs­tissä.

Mak­su­häi­riö­mer­kin­nän takia San­te­rin on vaikea saada vuokra-asun­toa ja va­kuu­tuk­sia.

Tapaus 2: Muis­ti­sai­raan asun­non myynti ei on­nistu

Raija, 74 vuotta, oli jo pit­kään unoh­del­lut asioita, kuten las­tensa ja las­ten­las­tensa nimiä. Pian hä­nellä diag­no­soi­tiin de­men­tia.

Muis­ti­sai­rau­den takia Raija ei voinut enää asua yksin ko­to­naan. Raijan lapsi, Pertti, löysi äi­dil­leen asun­non pal­ve­lu­ta­losta. Pal­ve­lu­ta­lon kuu­kausi­ku­lut olivat kui­ten­kin niin suuret, että Raijan omis­tusa­sunto oli myy­tävä, jotta kulut olisi mah­dol­lista kattaa.

Lain mukaan asun­non myyn­tiä varten tar­vi­taan mai­ninta val­tuu­tuk­sessa. Koska val­tuu­tusta ei oltu tehty, ei Pertti voinut myydä Raijan asun­toa.

Lue lisää: Muis­ti­sai­raan asun­non myynti

Tapaus 3: Va­paa­muo­toi­nen val­tuu­tus ei ollut ju­ri­di­sesti pätevä

Yksin asuva Petra, 44, sai­ras­tui syö­pään ja val­tuutti ys­tä­vänsä Piian hoi­ta­maan asioi­taan tu­le­vai­suu­den va­ralta. Petra oli löy­tä­nyt ne­tistä il­mai­sen mallin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta ja täy­densi val­tuu­tusta va­paa­muo­toi­sesti kir­joit­ta­malla it­sel­leen tär­keitä asioita asia­kir­jaan.

Asia­kirja oli asian­mu­kai­sesti al­le­kir­joi­tettu ja kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joit­tama. Kun Petra ei enää pys­ty­nyt hoi­ta­maan omia asioi­taan, yritti Piia re­kis­te­röidä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon (DVV), jotta siitä tulisi lain­voi­mai­nen.

DVV ei kui­ten­kaan hy­väk­sy­nyt va­paa­muo­toi­sesti laa­dit­tua val­tuu­tusta, sillä se ei täyt­tä­nyt edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­selle an­net­tuja muo­dol­li­sia vaa­ti­muk­sia. Näin ollen edun­val­von­ta­val­tuu­tus ei ollut ju­ri­di­sesti pätevä eikä Piia voinut toimia ys­tä­vänsä edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna.

Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen on suo­sit­tua ja 4 syytä, miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­maista mallia ei kan­nata käyt­tää

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tusta it­se­mää­rä­mi­soi­keus ei vält­tä­mättä to­teudu

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tusta val­tion vi­ran­omai­nen määrää sinut, tai lä­hei­sesi ta­pauk­sessa lä­hei­sesi ylei­sen edun­val­von­nan pii­riin. Yh­dellä edun­val­vo­jalla voi olla jopa satoja pää­mie­hiä. Näin toi­veet ja it­se­mää­rää­mi­soi­keus eivät vält­tä­mättä to­teudu jo­kai­sessa ta­pauk­sessa.

Eri­tyi­sesti väes­tön ikään­tyessä haas­teet ikäih­mis­ten asioi­den hoi­dosta nouse­vat yhä tär­keäm­mäksi ky­sy­myk­sesi. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on paitsi hen­ki­lön oman oi­keus­tur­van kan­nalta tärkeä asia­kirja, myös hel­pot­taa vi­ran­omai­sen ja lä­heis­ten työtä.

Moni onkin jo eh­ti­nyt tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, ja val­tuu­tus­ten määrä kasvaa jat­ku­vasti Suo­messa. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto en­nus­taa, että vuo­teen 2030 men­nessä peräti 40 % kai­kista edun­val­von­noista on edun­val­von­ta­val­tuuk­sia.

Mitä asioita edun­val­von­ta­val­ta­kirja si­säl­tää?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on tapa jär­jes­tää ja tur­vata omien asioi­den hoi­ta­mista tu­le­vai­suu­dessa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sesta käy­te­tään myös nimeä edun­val­von­ta­val­ta­kirja.

Edun­val­von­ta­val­ta­kirja si­säl­tää ylei­sen mää­räyk­sen te­ki­jän ta­lou­del­lis­ten ja hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den hoi­dosta. Kat­tava ja yk­si­löl­li­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus si­säl­tää mää­räyk­siä myös esi­mer­kiksi alla ole­vista asioista.

Myös nämä asiat voit lisätä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan

1. Kiin­teis­tö­jen myynti
2. Pank­ki­asioi­den hoito
3. Si­joi­tus­ten hoi­ta­mi­nen
4. Usean val­tuu­te­tun mää­rää­mi­nen
5. Si­jai­suus­jär­jes­te­lyt, jos val­tuu­tettu on es­ty­nyt
6. Hoi­to­tah­don huo­mioon ot­ta­mi­nen
7. Val­tuu­tet­tu­jen yh­teis­työ
8. Di­gi­taa­li­nen jää­mistö
9. Syn­ty­mä­päi­vä­lah­jat lä­hei­sille
10. Pe­rin­tö­ve­ron en­na­kointi en­nak­ko­pe­rin­töjä an­ta­malla
11. Oikeus saada tietoa sa­lassa pi­det­tä­vistä tie­doista
12. Val­tuu­te­tun palk­kio
13. Pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­nen

Ju­ri­di­sesti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää, että:

• val­ta­kirja on laa­dittu tiet­tyyn lain vaa­ti­maan muo­toon
• hen­kilö ym­mär­tää asia­kir­jan si­säl­lön ja sen vai­ku­tuk­set
• es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat ovat al­le­kir­joit­ta­neet val­tuu­tuk­sen

Kuka vain täysi-ikäi­nen hen­kilö (yli 18-vuo­tias) voi ha­lu­tes­saan tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen. Voit myös aina muut­taa ai­em­min te­ke­mää val­tuu­tusta tai ni­meä­miäsi hen­ki­löitä, mikäli elä­män­ti­lan­teesi muut­tuu.

Lue lisää: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan kes­kei­set erot

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kä­te­västi ne­tissä

Voit käydä la­ki­toi­mis­tossa tai laatia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen kä­te­västi ne­tissä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

La­ki­toi­mis­tot ve­loit­ta­vat pal­ve­luis­taan tun­ti­pe­rus­tei­sesti useita satoja euroja. Li­säksi itse asia­kirja maksaa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta voi maksaa noin 350–600 euroa la­ki­toi­mis­tossa teh­tynä.

Voit kui­ten­kin laatia yk­si­löi­dyn ja ju­ri­di­sesti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sella.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kuuluu nyt osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Aatos Huo­le­ton var­mis­taa, että kaikki la­kia­siasi ovat ajan ta­salla. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set.

Suo­sittu tapa on tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­sen net­ti­pal­ve­lussa.

Ko­keile tästä:

Näin teet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sen pal­ve­lussa

Voit aloit­taa heti edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan luo­mi­sen it­sel­lesi tai tehdä sen yh­dessä lä­hei­sesi kanssa.

Verk­ko­pal­ve­lumme kar­toit­taa ensin yleistä ti­lan­netta, jonka jäl­keen voit rää­tä­löidä toi­veesi ja lisätä hen­ki­löitä edun­val­vo­jiksi. Pal­velu laatii si­nulle ju­ri­di­sesti pä­te­vän asia­kir­jan va­lin­to­jesi mukaan, minkä jäl­keen voit esi­kat­sella val­mista val­tuu­tusta ja ladata asia­kir­jan al­le­kir­joi­tet­ta­vaksi.

Näin edun­val­von­ta­val­tuu­tus­pro­sessi etenee

1. Mieti, min­kä­lai­sia asioita haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ja ketkä haluat nimetä hoi­ta­maan asioi­tasi.
2. Siirry te­ke­mään edun­val­von­ta­val­tuu­tusta Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun.
3. Vastaa si­nulle esi­tet­tyi­hin ky­sy­myk­siin.
4. Pal­velu auttaa sinua jo­kai­sessa vai­heessa, kuten toi­vei­desi lis­taa­mi­sessa.
5. Esi­kat­sele ja hy­väksy val­ta­kirja.
6. Al­le­kir­joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­lessa.
7. Pyydä kaksi es­tee­töntä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­maan asia­kirja.
8. Anna edun­val­von­ta­val­ta­kirja val­tuut­ta­mal­lesi hen­ki­lölle säi­ly­tyk­seen.
9. Kun et voi enää huo­leh­tia asioi­tasi, re­kis­te­röi val­tuut­ta­masi hen­kilö edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa, jol­loin val­tuu­tuk­sesta tulee lain­voi­mai­nen.

Älä kui­ten­kaan odota liian pit­kään, sillä eden­nyt muis­ti­sai­raus tai äkil­li­nen on­net­to­muus voivat estää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen.

Hoida edun­val­von­ta­val­tuu­tus kun­toon jo tänään.