Il­mai­nen lo­ma­ke edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Taivas ja pellavapelto
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
27.5.2022 ● 6 minuuttia
Edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen voi käyttää ilmaista lomaketta tai edunvalvontavaltuutuksen mallia. Juridisesti pätevän edunvalvontavaltakirjan tekeminen onnistuu helposti myös Aatoksen palvelussa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tar­koit­taa sitä, että hen­ki­lö val­tuut­taa va­lit­se­man­sa hen­ki­lön huo­leh­ti­maan omista asiois­taan siltä va­ral­ta, että ei voi niitä myö­hem­min itse hoitaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­nen asia­kir­ja. Se si­säl­tää usein te­ki­jän­sä toi­vei­ta hoi­dos­ta, vapaa-ajan­vie­tos­ta, ta­lou­den hoi­dos­ta ja elä­män­laa­dus­ta sen va­ral­ta, että hen­ki­lö ei itse pysty päät­tä­mään asiois­taan.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja teh­dään usein juuri sai­rau­den tai ta­pa­tur­man va­ral­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus auttaa en­na­koi­maan tu­le­vaa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on tapa jär­jes­tää ja tur­va­ta omien asioi­den hoito tu­le­vai­suu­des­sa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta käy­te­tään myös nimeä edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla hen­ki­lö voi itse jär­jes­tää ja esit­tää toi­vei­ta omai­suu­ten­sa sekä hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den­sa osalta. Val­tuu­tuk­sen voi tehdä itse täyt­tä­mäl­lä lomake ja hank­ki­mal­la to­dis­ta­jat al­le­kir­joit­ta­maan sen.

Ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää, että val­ta­kir­ja on laa­dit­tu tiet­tyyn lain vaa­ti­maan muo­toon, hen­ki­lö ym­mär­tää asia­kir­jan si­säl­lön ja sen vai­ku­tuk­set, sekä es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat ovat al­le­kir­joit­ta­neet val­tuu­tuk­sen.

Suo­sit­tu tapa on tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tus Aa­tok­sen net­ti­pal­ve­lus­sa.

Älä lykkää edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan te­ke­mis­tä liikaa

Val­tuu­tuk­sen te­ke­mis­tä ei kan­na­ta lykätä liian myö­häi­seen vai­hee­seen. Esi­mer­kik­si eden­nyt muis­ti­sai­raus voi estää val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­sen koko­naan.

Val­tuu­tus tulee voi­maan sil­loin, jos val­tuu­tuk­sen tekijä on ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan asioi­taan esi­mer­kik­si muis­ti­sai­rau­den tai muuten hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan vuoksi.

Voi­maan­tu­lo edel­lyt­tää, että hol­hous­vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to vah­vis­taa val­tuu­tuk­sen. Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja kan­nat­taa antaa val­tuu­te­tun säi­ly­tet­tä­väk­si.

Lue lisää lää­kä­rin­lausun­to ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Yk­sin­ker­tai­sen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaa ja sen si­säl­töä on hel­pom­pi hah­mot­taa esi­mer­kin avulla. Seu­raa­va esi­merk­ki­val­tuu­tus on hyvin yk­sin­ker­tai­nen eikä ota huo­mioon te­ki­jän­sä yk­si­löl­lis­tä ti­lan­net­ta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus malli

Val­tuut­ta­ja: Matti Esi­merk­ki

Val­tuu­tet­tu: Liisa Esi­merk­ki

VAL­TUU­TUS

Mää­rään, että Liisa Esi­merk­ki on kel­poi­nen edus­ta­maan minua tämän val­ta­kir­jan mu­kai­ses­ti, mikäli tulen sai­rau­den tai hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si itse huo­leh­ti­maan asiois­ta­ni.

Liisa Esi­mer­kil­lä on oikeus edus­taa minua ta­lou­del­li­sis­sa asiois­sa­ni ja niissä hen­ki­löä­ni kos­ke­vis­sa asiois­sa, joiden mer­ki­tys­tä en kykene ym­mär­tä­mään sillä het­kel­lä, jol­loin val­tuu­tus­ta käy­te­tään.

VOI­MAAN­TU­LO

Mää­rään val­tuu­tuk­sen tu­le­maan voi­maan siinä ta­pauk­ses­sa, että tulen sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan asiois­ta­ni.

PAIKKA JA AIKA

Hel­sin­ki 1.1.2020

AL­LE­KIR­JOI­TUS

Matti Esi­merk­ki

TO­DIS­TA­JIEN TIEDOT JA AL­LE­KIR­JOI­TUK­SET

Sa­man­ai­kai­ses­ti läsnä ol­lei­na es­teet­tö­mi­nä to­dis­ta­ji­na va­kuu­tam­me, että Matti Esi­merk­ki, jonka hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­nem­me, on oma­kä­ti­ses­ti läsnä ol­les­sam­me al­le­kir­joit­ta­nut tämän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan. To­team­me, että Matti Esi­merk­ki on tehnyt tämän val­ta­kir­jan va­paas­ta tah­dos­taan ja että hän on täysin ym­mär­tä­nyt sen mer­ki­tyk­sen.

Tiia To­dis­ta­ja

Teija To­dis­ta­ja

Kat­ta­va ja yk­si­löl­li­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Yk­sin­ker­tai­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus si­säl­tää ylei­sen mää­räyk­sen te­ki­jän ta­lou­del­lis­ten ja hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den hoi­dos­ta.

Yk­sin­ker­tai­nen malli (yllä) ei kui­ten­kaan mah­dol­lis­ta esi­mer­kik­si te­ki­jän­sä omis­ta­man asun­non tai kiin­teis­tön myyn­tiä.

Myynti tulee usein ajan­koh­tai­sek­si, jos val­tuu­tuk­sen te­ki­jän on aika muut­taa pal­ve­lu­ta­loon tai muuhun tuetun asu­mi­sen pii­riin. Lain mukaan myyn­tiä varten tar­vi­taan ni­men­omai­nen mai­nin­ta val­tuu­tuk­ses­sa.

Kat­ta­va ja yk­si­löl­li­nen edun­val­von­ta­val­tuu­tus si­säl­tää mää­räyk­siä myös esi­mer­kik­si seu­raa­vis­ta asiois­ta:

  1. Kiin­teis­tö­jen myynti
  2. Pank­ki­asioi­den hoito
  3. Si­joi­tus­ten hoi­ta­mi­nen
  4. Usean val­tuu­te­tun mää­rää­mi­nen
  5. Si­jai­suus­jär­jes­te­lyt, jos val­tuu­tet­tu on es­ty­nyt
  6. Hoi­to­tah­don huo­mioon ot­ta­mi­nen
  7. Val­tuu­tet­tu­jen yh­teis­työ
  8. Di­gi­taa­li­nen jää­mis­tö
  9. Syn­ty­mä­päi­vä­lah­jat lä­hei­sil­le
  10. Pe­rin­tö­ve­ron en­na­koin­ti en­nak­ko­pe­rin­tö­jä an­ta­mal­la
  11. Oikeus saada tietoa sa­las­sa pi­det­tä­vis­tä tie­dois­ta
  12. Val­tuu­te­tun palk­kio
  13. Pää­tös­ti­lin laa­ti­mi­nen

Voit tehdä kat­ta­van ja yk­si­löl­li­sen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hin­taan 89 euroa.

Aa­tok­ses­sa tehty edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja vastaa laa­dul­taan ju­ris­tin tai asia­na­jajan te­ke­mää edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta.

Kus­tan­nuk­sil­taan val­ta­kir­jan on kui­ten­kin huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pi Aa­tok­sel­la kuin pe­rin­tei­sen asia­na­jajan tai ju­ris­tin te­ke­mä­nä.

Val­tuu­tuk­sen voi tehdä myös rau­hal­li­ses­sa pai­kas­sa kotona eikä pää­tök­siä tar­vit­se tehdä no­peas­ti.

Kuka hoitaa hen­ki­löä kos­ke­vat ta­lou­del­li­set asiat?

Val­tuu­tet­tu voi­daan oi­keut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa edus­ta­maan val­tuut­ta­jaa tämän ta­lou­del­li­sis­sa asiois­sa. Ta­lou­del­li­sil­la asioil­la tar­koi­te­taan eri­lai­siin so­pi­muk­siin ja vel­voit­tei­siin si­tou­tu­mis­ta sekä pu­he­val­lan käyt­tä­mis­tä vi­ran­omai­sis­sa tai tuo­miois­tui­mis­sa.

Ta­lou­del­li­sis­sa asiois­sa edus­ta­mi­nen koskee myös esi­mer­kik­si pank­ki­ti­lin käyt­tä­mis­tä ja ta­lo­yh­tiön yh­tiö­kokouk­ses­sa toi­mimis­ta.

Hen­ki­lön kyky huo­leh­tia omista asiois­ta voi pa­lau­tua vä­liai­kai­ses­ti esi­mer­kik­si sai­rau­den lie­vem­pi­nä jak­soi­na. Näinä jak­soi­na edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ei voi edus­taa tai päät­tää val­tuut­ta­jan asiois­ta.

Olen­nais­ta on se, että ky­ke­nee­kö val­tuu­tet­tu ym­mär­tä­mään häntä kos­ke­vaa asiaa sillä het­kel­lä, kun asias­ta tulee tehdä päätös.

Aina ei ole selvää onko ky­sees­sä ta­lou­del­li­nen vai hen­ki­löön liit­ty­vä asia. Tämän vuoksi on suo­si­tel­ta­vaa antaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa val­tuu­det kos­kien mo­lem­pia.

Onko itse tehty edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja ju­ri­di­ses­ti pätevä?

Monet yrit­tä­vät tehdä edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan itse. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on kui­ten­kin ju­ri­di­nen asia­kir­ja ja se pitää kir­joit­taa ju­ri­dii­kan kie­lel­lä.

Itse kir­joi­te­tun val­tuu­tuk­sen vaa­ra­na on, että se ei to­sia­sial­li­ses­ti saa aikaan niitä vai­ku­tuk­sia, joita sen tekijä ta­voit­te­li.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­van lain (648/2007) avulla py­ri­tään vah­vis­ta­maan jo­kai­sen it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta myös ti­lan­teis­sa, joissa ih­mi­sen toi­min­ta­kyky on hei­ken­ty­nyt tai se puut­tuu koko­naan. Kun asiois­ta on mää­rät­ty etu­kä­teen, myös mah­dol­li­set ta­lou­del­li­set ja muut vää­rin­käy­tök­set vä­hen­ty­vät.

Li­säk­si Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton hol­hous­vi­ran­omai­sen on hel­pom­pi tul­ki­ta val­tuu­tuk­sen laa­ti­jan tahtoa, kun se on sel­keäs­ti il­mais­tu lain kie­lel­lä.

Val­tuu­tuk­sen to­dis­ta­jat ovat myös tär­keäs­sä ase­mas­sa. To­dis­ta­jat eivät ni­mit­täin voi olla es­teel­li­siä eli hen­ki­lön lä­hio­mai­sia, kuten puo­li­so, lapsi, si­sa­rus tai si­sa­rus­ten puo­li­so. Tämä on myös edel­ly­tys val­tuu­tuk­sen ju­ri­di­sel­le pä­te­vyy­del­le.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus vain 89 euroa

Aa­tok­ses­sa voit tehdä hyvin laajan ja yk­si­löl­li­sen edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen – voit rää­tä­löi­dä toi­vee­si tar­kas­ti. Verk­ko­pal­ve­lum­me mah­dol­lis­taa laa­duk­kaan edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen edul­li­seen hin­taan – vain 89 euroa.

Aa­tok­sen edun­val­von­ta­val­tuu­tus on la­ki­mie­hen suun­nit­te­le­ma ja se nou­dat­taa lain teks­tiä ja mää­rit­tei­tä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­pos­ti jo tänään

  1. Mieti, min­kä­lai­sia asioi­ta haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ja ketkä haluat nimetä asioi­de­si hoi­ta­jak­si.
  2. Mene Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun ja vastaa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta kos­ke­viin ky­sy­myk­siin.
  3. Hy­väk­sy val­ta­kir­ja ja maksa 89 euroa. Voit myös ostaa muita do­ku­ment­te­ja tar­jous­hin­taan, esi­mer­kik­si tes­ta­men­tin tai hoi­to­tah­don.
  4. Al­le­kir­joi­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tus käsin tai säh­köi­ses­ti to­dis­ta­jien läs­nä­ol­les­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta vaih­te­lee paljon

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta riip­puu paljon siitä, että teetkö val­tuu­tuk­sen la­ki­toi­mis­tos­sa vai verk­ko­pal­ve­lus­sa.

 La­ki­toi­mis­toAa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lu
Hintanoin 350 €–600 €89 €
Il­mai­nen la­kia­pu
Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja heti mukaan

Ku­lut­ta­ja­lii­ton ver­tai­lun pe­rus­teel­la edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta on ylei­ses­ti alkaen 350–600 euroa. Hin­taan si­säl­tyy asia­na­jajan palk­kiot sekä asia­kir­jan hinta.

Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen hinta on vain 89 euroa. Verk­ko­pal­ve­lu opas­taa sinut ky­sy­mäl­lä tar­ken­ta­via ky­sy­myk­siä, jonka poh­jal­ta rää­tä­löim­me asia­kir­jan si­nul­le. Hinta on kiin­teä eikä si­säl­lä muita pii­lo­ku­lu­ja.

Täysi-ikäi­nen voi tehdä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi tehdä täysi-ikäi­nen ja täy­si­val­tai­nen hen­ki­lö. Täy­si­val­tai­suu­del­la tar­koi­te­taan sitä, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen tekijä ym­mär­tää val­tuu­tuk­sen si­säl­lön ja mer­ki­tyk­sen.

Usein val­tuu­tus teh­dään myö­hem­mäl­lä iällä.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­ta voi kui­ten­kin olla hyötyä myös on­net­to­muu­den tai äkil­li­sen sai­rau­den koh­dal­la. Näissä ta­pauk­sis­sa val­tuu­tet­tu hen­ki­lö voi hoitaa esi­mer­kik­si vuo­kran maksun, laskut tai yk­si­tyi­sen elin­kei­non­har­joit­ta­jan yri­tys­toi­min­taa sil­loin, kun hen­ki­lö itse on het­kel­li­ses­ti ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan niitä.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan re­kis­te­röin­ti ja voi­maan­tu­lo

Kun edun­val­tuu­tus­val­ta­kir­ja on tehty ja al­le­kir­joi­tet­tu, ei asia­kir­ja ole vielä voi­mas­sa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus astuu voi­maan vasta sil­loin, kun sen tekijä ei pysty enää huo­leh­ti­maan omista asiois­taan. Sil­loin val­ta­kir­jas­sa val­tuu­tet­tu hen­ki­lö re­kis­te­röi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon (DVV).

Taulukko vanhuuseläkeläisistä vuosina 2010–2021 Suomessa
Mitä ta­pah­tuu ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta?

Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta asioi­de­si huo­leh­ti­mis­ta valvoo val­tion vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to. Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa si­nul­le mää­rä­tään edun­val­vo­ja hol­hous­vi­ran­omai­sen puo­les­ta.

Vaa­ra­na on siis joutua ylei­sen edun­val­von­nan eli vi­ran­omais­hol­houk­sen pii­riin, mikä lisää huo­mat­ta­vas­ti omais­ten taakka. Täl­löin oman tahdon var­mis­ta­mi­nen voi olla puut­teel­lis­ta. Vi­ran­omais­hol­hous on myös kal­liim­paa kuin edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Suomen väestö van­he­nee jat­ku­vas­ti. Van­huuse­läk­keel­lä ole­vien kan­sa­lais­ten määrä kasvaa vuo­sit­tain. Vuonna 2021 van­huuse­läk­keel­lä oli jo 1.4 mil­joo­naa kan­sa­lais­ta, kun se vuonna 2010 oli hieman yli mil­joo­nan.

Pe­rin­tei­nen, ilman val­tuu­tus­ta ta­pah­tu­va, edun­val­von­ta on myös kuor­mit­ta­nut jul­ki­sen puolen re­surs­se­ja. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen vä­hen­tää Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton työ­taak­kaa.

Jos si­nul­la ei ole edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta, voit päätyä ylei­sen edun­val­von­nan pii­riin, missä yh­del­lä edun­val­vo­jal­la voi olla jopa satoja pää­mie­hiä.

Vi­ran­omais­val­von­ta vai edun­val­von­ta­val­tuu­tus?

YLEn A-stu­dios­sa 3.2.2020 si­vii­lioi­keu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Urpo Kangas kri­ti­soi jul­ki­sen edun­val­von­nan puut­teel­li­sia re­surs­se­ja.

Kan­kaan mukaan edun­val­vo­jien määrän mi­toi­tus on liian pieni. Yhtenä rat­kai­su­na Kangas piti laa­jem­paa edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten hyö­dyn­tä­mis­tä.

Kan­kaan mukaan käy­tän­nös­sä jul­ki­nen edun­val­vo­ja ei ehdi pitää yh­teyt­tä edun­val­vot­tuun. Kangas totesi, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus on vaih­toeh­to, jonka kautta ih­mi­sil­lä on mah­dol­li­suus saada yk­si­löl­lis­tä edun­val­von­taa.

“Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la hen­ki­lö voi itse vai­kut­taa siihen kenet hän haluaa hoi­ta­maan omia asioi­taan, kenet hän määrää va­ra­val­tuu­te­tuk­si ja millä ta­val­la hän va­rau­tuu etu­ris­ti­rii­ta­ti­lan­tei­siin”, Kangas ar­gu­men­toi.

Kangas on ilah­tu­nut siitä, että edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten lu­ku­mää­rä koko edun­val­vot­ta­jien jou­kos­ta on ly­hyes­sä ajassa nous­sut yli 13 pro­sent­tiin.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan vasta, kun sen tehnyt hen­ki­lö on tullut ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Tyy­pil­li­nen ti­lan­ne on esi­mer­kik­si val­tuut­ta­jan pit­käl­le eden­nyt de­men­tia, minkä vuoksi val­tuut­ta­ja ei pysty enää huo­leh­ti­maan omista asiois­taan.

Val­tuu­tus­ta ei ole mah­dol­lis­ta saada voi­maan esi­mer­kik­si ul­ko­mail­le muut­ta­mi­sen tai muun vas­taa­van syyn vuoksi.

Val­tuu­te­tun tulee hakea Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vah­vis­ta­mis­ta. Hol­hous­vi­ran­omai­sel­le tulee esit­tää al­ku­pe­räi­nen val­tuu­tus­asia­kir­ja sekä sel­vi­tys esi­mer­kik­si sai­rau­den ai­heut­ta­mas­ta toi­min­ta­ky­vyn me­ne­tyk­ses­tä. Vah­vis­ta­mi­sen yh­tey­des­sä val­tuu­tus re­kis­te­röi­dään.

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to myös valvoo val­tuu­te­tun toi­min­taa. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton suo­rit­ta­maan val­von­taan voi vai­kut­taa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen otet­ta­vil­la eh­doil­la.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja tes­ta­ment­ti

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­mää­räyk­set muis­tut­ta­vat tes­ta­men­tin muo­to­mää­räyk­siä, joten on jär­ke­vää laatia mo­lem­mat asia­kir­jat samaan aikaan.

Li­säk­si hen­ki­lö usein miet­tii tar­kem­min, sitä millä ta­val­la hän haluaa jär­jes­tää tu­le­vai­suut­taan. Val­ta­kir­jal­la voit val­tuut­taa esi­mer­kik­si lä­hei­se­si tai jonkun, jolle jätät omai­suut­ta tes­ta­men­til­la.

Lain mukaan val­tuu­tet­tu ei saa lah­joit­taa val­tuut­ta­jan omai­suut­ta, ellei lahjan an­ta­mi­sen pe­rus­tei­ta ole yk­si­löi­ty val­ta­kir­jas­sa. Huo­lel­li­ses­ti teh­dyl­lä val­ta­kir­jal­la voi­daan ottaa val­tuut­ta­jan tes­ta­men­tis­saan te­ke­mät toi­veet pe­rin­tön­sä suh­teen, jol­loin omai­suu­den an­ta­mis­ta lah­jak­si ilman ve­ro­seu­raa­muk­sia voi­daan jatkaa, vaikka pe­rit­tä­vän toi­min­ta­kyky olisi me­ne­tet­ty.

Omai­suu­den an­ta­mis­ta voi­daan myös jak­sot­taa pi­dem­mäl­le ai­ka­vä­lil­le, jol­loin väl­ty­tään ve­ro­seu­raa­muk­sil­ta. Val­tuu­tuk­sel­la voi­daan antaa myös lupa esi­mer­kik­si ali­hin­tais­ten kaup­po­jen te­ke­mi­seen.

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on­nis­tuu sa­mal­la kertaa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa, kun teet edun­val­von­ta­val­tar­kir­jan. Sääs­tät myös rahaa va­lit­se­mal­la pa­ket­ti­hin­nan yk­sit­täi­sen la­kia­sia­kir­jan sijaan.

Älä jätä mitään sat­tu­man varaan. Hoida nyt kaikki it­seä­si kos­ke­vat asia­kir­jat kun­toon.

Läh­teet

Yle, A-studio. 3.2.2020

Elä­ke­tur­va­kes­kus, Ti­las­to­tie­to­kan­ta (2022)