Avioehtosopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti myös silloin, kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avioehto olisi aina voimassa myös puolison kuollessa.
Voitte halutessanne ottaa avioehtosopimukseenne myös tiettyjä ehtoja, jotka koskevat vain avioliiton päättymistä eroon tai vaihtoehtoisesti kuolemaan. Avioehdossa voidaan myös määrätä, että se on voimassa vain avioerossa.
Avioehtoa laadittaessa kannattaakin miettiä tarkkaan, miksi avioehto tehdään – mitä omaisuutta ja millaisissa tilanteissa sillä halutaan suojata.
Tässä artikkelissa kerromme, miten erilaiset avioehdot vaikuttavat puolison kuollessa, ja miten voit varautua puolison kuolemaan avioehdolla.
Lue lisää: Avioehdolla varaudutaan avioeron lisäksi myös kuolemaan
Avioehto on lähtökohtaisesti voimassa myös kuoleman varalta
Avioehto on voimassa myös kuoleman varalta, mikäli sopimuksessa ei erikseen määrätä, että se on voimassa ainoastaan avioeron tapauksessa. Sillä on vaikutuksia sekä siihen, miten puolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päätyttyä että lesken asemaan kuolinpesässä.
- Avioehto voi sulkea puolisoiden avio-oikeuden kokonaan pois kaikissa tilanteissa. Tällöin kumpikaan puolisoista ei ole oikeutettu tasinkoon toisen puolison kuollessa.
- Avioehto voi sulkea puolisoiden avio-oikeuden pois vain avioeron varalta. Tällöin molemmat puolisoista pitävät oman omaisuutensa avioerossa, mutta puolison kuoleman jälkeen suoritetaan ja puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa.
- Avioehto voi sulkea puolisoiden avio-oikeuden osittain pois. Tällöin puolison kuoleman jälkeen suoritetaan omaisuuden ositus vain sellaisen omaisuuden osalta, jota avioehto ei koske.
- Avioehto voi sisältää myös ns. “lesken lisäturvan”. Tällainen avioehto poistaa avio-oikeuden vain leskeksi jääneen puolison omaisuuteen, kun taas ensiksi kuolleen puolison omaisuus on kokonaan avio-oikeuden alaista.
Kokeile ilmaiseksi
💡 Vinkki: Aatoksen verkkopalvelussa voitte kokeilla ilmaiseksi avioehdon tekemistä. Palvelu opastaa teitä jokaisessa vaiheessa ja avioehto räätälöidään vastamaan toiveitanne.
Osituksen sijaan suoritetaan omaisuuden erottelu
Avioehtosopimus vaikuttaa oleellisesti siihen, miten omaisuus avioliiton päätyttyä jaetaan:
- Mikäli puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu.
- Mikäli puolisoilla on vain osittainen avioehto, suoritetaan ositus sellaisen omaisuuden osalta, jota avioehto ei koske. Muun omaisuuden osalta toimitetaan omaisuuden erottelu.
Omaisuuden erottelussa kumpikin puolisoista säilyttää niin avioliiton aikana kuin sitä ennen saadun oman omaisuutensa. Mikäli puolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistus puretaan, mikäli toinen puolisoista sitä vaatii.
Lähtökohtana omaisuuden erottelussa on niin sanottu yhteisomistusolettama. Tämä tarkoittaa sitä, että omaisuus, jonka omistajuudesta on epäselvyyttä, katsotaan puolisoiden yhteisesti omistamaksi.
💡 Vinkki: Omaisuuden erottelu on tehtävä aina, mikäli eloon jäänyt puoliso tai edesmenneen puolison perillinen sitä vaatii. Perillisellä tai eloonjääneellä puolisolla on lisäksi oikeus hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.
Avioehto vaikuttaa myös lesken asemaan kuolinpesässä
Leskellä voi olla asema kuolinpesässä joko avio-oikeuden, perillisaseman tai testamentin perusteella. Mikäli puolisoilla ei ole avioehtoa, on leski kuolinpesän osakas avio-oikeutensa perusteella ainakin siihen asti, kunnes ositus on suoritettu loppuun.
⚠️ Jos lesken avio-oikeus on suljettu pois avioehdolla, ei leskelle voi syntyä avio-oikeuteen perustuvaa osakkuutta kuolinpesään. Hän voi olla kuolinpesän osakas ainoastaan, mikäli hän on saamassa perintöä lakimääräiseen perimysjärjestykseen tai testamenttiin perustuen.
Usein leskellä on osakkuusaseman puuttumisesta huolimatta kuitenkin rooli kuolinpesän selvittelyssä, sillä hän on usein se henkilö, joka tietää vainajan varallisuudesta ja veloista parhaiten.
Lue lisää aiheesta avioehto ja perintö
Leskellä on aina oikeus asua yhteisessä kodissa
Vaikka avioehto sulkisi leskeltä avio-oikeuden edesmenneen puolisonsa omaisuuteen, eikä leski olisi kuolinpesässä osakkaana, on hänellä kuitenkin aina perintökaaren 3 luvun 1 a §:n turvaama oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan vähintään puolisoiden yhteisenä kotina pitämäänsä asuntoa.
Lisäksi hän saa pitää hallinnassaan asuntoirtaimistoa, jollei hänen omaisuuteensa ennestään kuulu kodiksi sopivaa asuntoa.
💡 Lue lisää lesken asumisoikeudesta: Lesken asumisoikeus selitettynä
Lesken lisäturva puolison kuollessa
Avioehtoon voi lisätä niin sanotun lesken lisäturvan. Tämä tarkoittaa avioehdon tekemistä eloonjääneen puolison hyväksi. Avioehdossa määrätään, että eloonjääneellä puolisolla on avio-oikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen, mutta vainajalla sen sijaan ei ole oikeutta lesken omaisuuteen.
Tällainen avioehto on hyödyllinen myös perintöverosuunnittelun kannalta, sillä omaisuuden osituksessa saatu tasinko on verovapaata. Mikäli eloonjäänyt puoliso saisi puolisoltaan omaisuutta perinnön muodossa, tulisi tästä maksaa perintöveroa.
Toisaalta avioehdolla voidaan samalla pienentää rintaperillisten oikeutta lakiosaan. Omaisuuden ositus tehdään aina ennen perinnönjakoa ja se vaikuttaa jaettavan perinnön määrään.
Avioehtosopimus Aatoksen palvelussa
Aatoksen verkkopalvelusta saatte juridisesti pätevän ja tilanteeseenne räätälöidyn avioehdon.
Avioehto hinta on Aatoksessa 69 euroa.
Avioehdon tekeminen Aatoksessa on:
- Edullista – kuuluu osana Aatos Huoleton -tilaukseen
- Nopeaa – saatte avioehdon allekirjoitettavaksi heti
- Helppo käyttää – kartoitamme toiveenne ja vaatimuksenne toiveidenne mukaisesti
Saatte kauttamme aina ilmaista lakiapua ja halutessanne myös esteettömät todistajat.