Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan noin 15 % suomalaisista yli 35-vuotiaista on avioehto laadittuna. 7 % puolestaan olevansa kiinnostunut tekemään avioehdon myöhemmin. Kuitenkin jopa 78 % tutkimukseen osallistuneista kertoo, että ei edes harkitse avioehdon tekemistä, vaikka valtaosa (66 %) on parisuhteessa.
Digitaalinen lakipalvelu Aatos selvitti pohjoismaalaisten yli 35-vuotiaiden lakipalveluiden kiinnostusta ja käyttöä. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus ja tutkimus tehtiin internetpaneelina helmikuun ja maaliskuun 2023 aikana. Tutkimus kattoi yli 1 800 vastaajaa Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
Avioehtojen vähäinen laatiminen korreloi myös asiakirjan tunnettavuuden kanssa. Avioehdon sisällön ja tarkoituksen kertoi tietävänsä erittäin hyvin vain 15 % ja melko hyvin 39 %. Luvut ovat vertailun keskitasoa. Avioehto tunnetaan parhaiten Ruotsissa, jossa noin 26% kertoi tuntevansa avioehdon erittäin hyvin ja 40% melko hyvin.
Ikä ja varallisuus korreloivat avioehdon tekemisen kanssa
Selvityksen mukaan peräti 26 prosentilla 75-vuotiaista on avioehto tehtynä. Sen sijaan nuorempien ikäluokkien suhteen avioehdon tekeminen on harvinaisempaa.
Osa 75-vuotiaista on saattanut mennä elämänsä aikana naimisiin useamman kerran, jolloin avioliiton päättyminen ja siihen liittyvä omaisuuden jakaminen on kenties opittu kantapään kautta. Kun avioehdon tekee ennakkoon, on omista oikeuksista näin helpompi pitää kiinni ja sopia yhteisistä pelisäännöistä.
Moni mieltää avioehdon edelleen avioeroa varten tehtäväksi asiakirjaksi, mutta avio-oikeudellinen omaisuus puretaan yhtälailla myös silloin, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Myös puolison kuollessa tehdään ositus, joka määrittää miten puolisoiden omat sekä yhteinen omaisuus jakaantuu avioliiton päättyessä.
On vallalla harhakäsitys, että leski perisi puolison omaisuutta avioliitossa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa – varsinkaan silloin, jos pariskunnalla on lapsia. Leski voi saada tasinkona omaisuutta, mutta ilman testamenttia hän ei peri lainkaan.
Selvityksen mukaan, korkeimmissa tuloluokissa tehdään eniten avioehtoja Suomessa. On luonnollista, että enemmän tienaavat saattavat myös omistavaa enemmän. Ruotsissa ja Tanskassa sen sijaan yksittäiset tuloluokat eivät kuitenkaan korostuneet tutkimuksessa.
Myös pienituloisen kannattaa tehdä avioehto. Tämä johtuu siitä, että varallisuus yleensä kertyy iän myötä palkankorotusten, säästöjen ja perintöjen kertyessä. Lisäksi avioehto antaa taloudellista turvaa perheelle, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan.
Avioehdolla mahdollista saada veroetua ja turvata lesken asemaa
Harva tietää, että avioehto on voimakkaampi asiakirja kuin testamentti, mikäli liitto päättyy toisen puolison kuolemaan.
Lesken on nimittäin mahdollista saada avioehdolla puolet vainajan omaisuudesta verovapaasti, vaikka olisi varakkaampi. Hyödyt ovat käytännössä merkittävimmät kuin testamentin, sillä leski saa suuremman osuuden kuin ilman avioehtoa. Lisäksi avioehdolla tehtävä jako määrittää myös muille perillisille jaettavaksi jäävän osuuden suuruuden.
Vastaavaa verohyötyä ei ole käytössä muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Muissa pohjoismaissa avioehto helpottaa käytännössä osituksen tekemistä eli puolisoiden keskinäistä omaisuuden jakoa avioerossa ja/tai kuolemassa.
💡 Kun avioehdon tekee Aatoksessa, pariskunnalta kysytään aina, haluavatko he turvata eloonjääneen puolison aseman, mikäli avioliitto päättyy kuolemaan. Näin puolisot voivat varmistua siitä, että laadittu asiakirja tuo turvaa myös kuoleman varalta.
Lue lisää: Avioehto, testamentti vai molemmat?
Lakitoimisto on edelleen suosituin paikka tehdä avioehto
Selvityksen mukaan yli 35-vuotiaat suomalaiset olivat tehneet avioehdon yleisimmin lakitoimistossa (28 %). Toiseksi yleisin paikka laatia asiakirja oli pankki (20 %).
Verkkopalvelussa avioehdon oli puolestaan tehnyt 6 % vastaajista.
Ruotsissa ja Tanskassa hoidetaan lakiasioita yleisimmin verkossa kuin Suomessa. Ruotsissa noin 11 % avioehdoista oli selvityksen mukaan tehty digitaalisessa lakipalvelussa ja Tanskassa puolestaan 9 %. Myös muita lakiasiakirjoja, kuten testamenttia ja edunvalvontavaltuutusta laaditaan Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti yleisimmin digitaalisessa lakipalvelussa kuin Suomessa.
Avioehdon keskimääräinen hinta, jonka kyselyyn vastanneet olivat maksaneet, oli Suomessa 197 euroa. Hinta vastaa pohjoismaista keskitasoa. Ruotsin keskimääräinen hinta oli noin 194 euroa ja Tanskan puolestaan huimat 329 euroa.
Avioehdon hintaan vaikuttaa paljon se, että missä asiakirjan tekee. Lakitoimistossa avioehto laaditaan alusta asti manuaalisesti, jolloin monimutkaisissa tapauksissa aikaa saattaa kulua enemmän. Lakitoimistot käyttävät usein tuntilaskutusta, jolloin asiakirjan lopullista hintaa ei välttämättä tiedä ennalta.
Aatoksen verkkopalvelussa pariskunta saa toiveidensa mukaisen avioehdon laadittua heti. Palvelua on mahdollista kokeilla etukäteen ilmaiseksi. Lisäksi juristimme auttavat maksutta chatin tai sähköpostin välityksellä, mikäli avioehdon tekemiseen liittyy kysymyksiä.
Näin tutkimus tehtiin
Digitaalinen lakipalvelu Aatos tilasi tutkimuksen pohjoismaalaisten kiinnostuksesta lakiasiakirjoihin sekä niiden yleisyyten liittyen. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus helmikuun ja maaliskuun 2023 välillä, ja kaikki tiedot kerättiin online-kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 35-vuotiaat miehet ja naiset Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta (Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti pois lukien). Otoskoko oli yhteensä 1 863 henkilöä: 608 Suomessa, 624 Tanskassa ja 631 Ruotsissa.
💡 Haluatko lukea lisää tutkimustuloksista? Lähetä sähköpostia Aatoksen viestintäpäällikölle Mariialle osoitteeseen mariia@aatos.app
