Poh­jois­mai­nen tut­ki­mus: Ketkä te­ke­vät avio­eh­don?

Poh­jois­mai­sen tut­ki­muk­sen mukaan noin 15 % suo­ma­lai­sis­ta yli 35-vuo­tiais­ta on avio­eh­to laa­dit­tu­na. 7 % puo­les­taan ole­van­sa kiin­nos­tu­nut te­ke­mään avio­eh­don myö­hem­min. Kui­ten­kin jopa 78 % tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neis­ta kertoo, että ei edes har­kit­se avio­eh­don te­ke­mis­tä, vaikka val­tao­sa (66 %) on pa­ri­suh­tees­sa.

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos sel­vit­ti poh­jois­maa­lais­ten yli 35-vuo­tiai­den la­ki­pal­ve­lui­den kiin­nos­tus­ta ja käyt­töä. Tut­ki­muk­sen to­teu­tuk­ses­ta vas­ta­si Ta­lous­tut­ki­mus ja tut­ki­mus teh­tiin in­ter­net­pa­nee­li­na hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 aikana. Tut­ki­mus kattoi yli 1 800 vas­taa­jaa Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta.

Avio­eh­to­jen vä­häi­nen laa­ti­mi­nen kor­re­loi myös asia­kir­jan tun­net­ta­vuu­den kanssa. Avio­eh­don si­säl­lön ja tar­koi­tuk­sen kertoi tie­tä­vän­sä erit­täin hyvin vain 15 % ja melko hyvin 39 %. Luvut ovat ver­tai­lun kes­ki­ta­soa. Avio­eh­to tun­ne­taan par­hai­ten Ruot­sis­sa, jossa noin 26% kertoi tun­te­van­sa avio­eh­don erit­täin hyvin ja 40% melko hyvin.

Ikä ja va­ral­li­suus kor­re­loi­vat avio­eh­don te­ke­mi­sen kanssa

Sel­vi­tyk­sen mukaan peräti 26 pro­sen­til­la 75-vuo­tiais­ta on avio­eh­to teh­ty­nä. Sen sijaan nuo­rem­pien ikä­luok­kien suh­teen avio­eh­don te­ke­mi­nen on har­vi­nai­sem­paa.

Osa 75-vuo­tiais­ta on saat­ta­nut mennä elä­män­sä aikana nai­mi­siin useam­man kerran, jol­loin avio­lii­ton päät­ty­mi­nen ja siihen liit­ty­vä omai­suu­den ja­ka­mi­nen on ken­ties opittu kan­ta­pään kautta. Kun avio­eh­don tekee en­nak­koon, on omista oi­keuk­sis­ta näin hel­pom­pi pitää kiinni ja sopia yh­tei­sis­tä pe­li­sään­nöis­tä.

Moni miel­tää avio­eh­don edel­leen avio­eroa varten teh­tä­väk­si asia­kir­jak­si, mutta avio-oi­keu­del­li­nen omai­suus pu­re­taan yh­tä­lail­la myös sil­loin, jos avio­liit­to päät­tyy toisen puo­li­son kuo­le­maan. Myös puo­li­son kuol­les­sa teh­dään ositus, joka mää­rit­tää miten puo­li­soi­den omat sekä yh­tei­nen omai­suus ja­kaan­tuu avio­lii­ton päät­tyes­sä.

On val­lal­la har­ha­kä­si­tys, että leski perisi puo­li­son omai­suut­ta avio­lii­tos­sa. Tämä ei kui­ten­kaan pidä paik­kan­sa – var­sin­kaan sil­loin, jos pa­ris­kun­nal­la on lapsia. Leski voi saada ta­sin­ko­na omai­suut­ta, mutta ilman tes­ta­ment­tia hän ei peri lain­kaan.

Sel­vi­tyk­sen mukaan, kor­keim­mis­sa tu­lo­luo­kis­sa teh­dään eniten avio­eh­to­ja Suo­mes­sa. On luon­nol­lis­ta, että enem­män tie­naa­vat saat­ta­vat myös omis­ta­vaa enem­män. Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa sen sijaan yk­sit­täi­set tu­lo­luo­kat eivät kui­ten­kaan ko­ros­tu­neet tut­ki­muk­ses­sa.

Myös pie­ni­tu­loi­sen kan­nat­taa tehdä avio­eh­to. Tämä johtuu siitä, että va­ral­li­suus yleen­sä kertyy iän myötä pal­kan­ko­ro­tus­ten, sääs­tö­jen ja pe­rin­tö­jen ker­tyes­sä. Li­säk­si avio­eh­to antaa ta­lou­del­lis­ta turvaa per­heel­le, mikäli avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan.

Avio­eh­dol­la mah­dol­lis­ta saada ve­roe­tua ja tur­va­ta lesken asemaa

Harva tietää, että avio­eh­to on voi­mak­kaam­pi asia­kir­ja kuin tes­ta­ment­ti, mikäli liitto päät­tyy toisen puo­li­son kuo­le­maan.

Lesken on ni­mit­täin mah­dol­lis­ta saada avio­eh­dol­la puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paas­ti, vaikka olisi va­rak­kaam­pi. Hyödyt ovat käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­vim­mät kuin tes­ta­men­tin, sillä leski saa suu­rem­man osuu­den kuin ilman avio­eh­toa. Li­säk­si avio­eh­dol­la teh­tä­vä jako mää­rit­tää myös muille pe­ril­li­sil­le jaet­ta­vak­si jäävän osuu­den suu­ruu­den.

Vas­taa­vaa ve­ro­hyö­tyä ei ole käy­tös­sä muissa poh­jois­mais­sa, kuten Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa. Muissa poh­jois­mais­sa avio­eh­to hel­pot­taa käy­tän­nös­sä osi­tuk­sen te­ke­mis­tä eli puo­li­soi­den kes­ki­näis­tä omai­suu­den jakoa avio­eros­sa ja/tai kuo­le­mas­sa.

💡 Kun avio­eh­don tekee Aa­tok­ses­sa, pa­ris­kun­nal­ta ky­sy­tään aina, ha­lua­vat­ko he tur­va­ta eloon­jää­neen puo­li­son aseman, mikäli avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan. Näin puo­li­sot voivat var­mis­tua siitä, että laa­dit­tu asia­kir­ja tuo turvaa myös kuo­le­man va­ral­ta.

Lue lisää: Avio­eh­to, tes­ta­ment­ti vai mo­lem­mat?

La­ki­toi­mis­to on edel­leen suo­si­tuin paikka tehdä avio­eh­to

Sel­vi­tyk­sen mukaan yli 35-vuo­ti­aat suo­ma­lai­set olivat teh­neet avio­eh­don ylei­sim­min la­ki­toi­mis­tos­sa (28 %). Toi­sek­si ylei­sin paikka laatia asia­kir­ja oli pankki (20 %).

Verk­ko­pal­ve­lus­sa avio­eh­don oli puo­les­taan tehnyt 6 % vas­taa­jis­ta.

Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa hoi­de­taan la­ki­asioi­ta ylei­sim­min ver­kos­sa kuin Suo­mes­sa. Ruot­sis­sa noin 11 % avio­eh­dois­ta oli sel­vi­tyk­sen mukaan tehty di­gi­taa­li­ses­sa la­ki­pal­ve­lus­sa ja Tans­kas­sa puo­les­taan 9 %. Myös muita la­kia­sia­kir­jo­ja, kuten tes­ta­ment­tia ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta laa­di­taan Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa huo­mat­ta­vas­ti ylei­sim­min di­gi­taa­li­ses­sa la­ki­pal­ve­lus­sa kuin Suo­mes­sa.

Avio­eh­don kes­ki­mää­räi­nen hinta, jonka ky­se­lyyn vas­tan­neet olivat mak­sa­neet, oli Suo­mes­sa 197 euroa. Hinta vastaa poh­jois­mais­ta kes­ki­ta­soa. Ruot­sin kes­ki­mää­räi­nen hinta oli noin 194 euroa ja Tans­kan puo­les­taan huimat 329 euroa.

Avio­eh­don hin­taan vai­kut­taa paljon se, että missä asia­kir­jan tekee. La­ki­toi­mis­tos­sa avio­eh­to laa­di­taan alusta asti ma­nu­aa­li­ses­ti, jol­loin mo­ni­mut­kai­sis­sa ta­pauk­sis­sa aikaa saat­taa kulua enem­män. La­ki­toi­mis­tot käyt­tä­vät usein tun­ti­las­ku­tus­ta, jol­loin asia­kir­jan lo­pul­lis­ta hintaa ei vält­tä­mät­tä tiedä en­nal­ta.

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa pa­ris­kun­ta saa toi­vei­den­sa mu­kai­sen avio­eh­don laa­dit­tua heti. Pal­ve­lua on mah­dol­lis­ta ko­keil­la etu­kä­teen il­mai­sek­si. Li­säk­si ju­ris­tim­me aut­ta­vat mak­sut­ta chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä, mikäli avio­eh­don te­ke­mi­seen liit­tyy ky­sy­myk­siä.

Näin tut­ki­mus teh­tiin

Di­gi­taa­li­nen la­ki­pal­ve­lu Aatos tilasi tut­ki­muk­sen poh­jois­maa­lais­ten kiin­nos­tuk­ses­ta la­kia­sia­kir­joi­hin sekä niiden ylei­syy­ten liit­tyen. Tut­ki­muk­sen suo­rit­ti Ta­lous­tut­ki­mus hel­mi­kuun ja maa­lis­kuun 2023 vä­lil­lä, ja kaikki tiedot ke­rät­tiin online-ky­se­ly­lo­mak­kei­den avulla. Tut­ki­muk­sen koh­de­ryh­mä­nä olivat yli 35-vuo­ti­aat miehet ja naiset Suo­mes­ta, Ruot­sis­ta ja Tans­kas­ta (Ah­ve­nan­maa, Fär­saa­ret ja Grön­lan­ti pois lukien). Otos­ko­ko oli yh­teen­sä 1 863 hen­ki­löä: 608 Suo­mes­sa, 624 Tans­kas­sa ja 631 Ruot­sis­sa.

💡 Ha­luat­ko lukea lisää tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta? Lähetä säh­kö­pos­tia osoit­tee­seen: hello@aatos.app

Lue lisää

• Mikä on es­teet­tö­myys­to­dis­tus?
• Avio­liit­to­la­ki se­li­tet­ty­nä