Puo­li­soi­den oi­keu­det avoe­ros­sa

Ero – oli sitten ky­sees­sä avio­liit­to, avo­liit­to tai pa­ri­suh­de, jossa pa­ris­kun­ta asuu eril­lään – on aina raskas paikka ja sen kä­sit­te­ly vie aikaa. Eroon liit­tyy paljon tun­tei­den kä­sit­te­lyä, mutta usein myös ju­ri­di­sia vai­ku­tuk­sia.

Avio­eron oi­keus­vai­ku­tuk­set ovat mo­nel­le tut­tu­ja: puo­li­soi­den omai­suus jae­taan tasan, el­lei­vät puo­li­sot olleet laa­ti­neet avio­eh­toa. Myös avoe­roon voi kui­ten­kin liit­tyä avio­eron kal­tai­sia oi­keus­vai­ku­tuk­sia riip­puen avo­lii­ton kes­tos­ta sekä siitä, onko pa­ris­kun­nal­la yh­tei­siä lapsia.

Avo­liit­to lain silmin

Avo­pa­rien määrä on hil­jal­leen kas­va­nut avio­liit­to­jen määrän pie­nen­tyes­sä. Lap­si­per­heis­tä vii­den­nes on avo­pa­rien per­hei­tä (Ti­las­to­kes­kus 2022). Avio­liit­to ins­ti­tuu­tio­na on vuo­sien mit­taan me­net­tä­nyt mer­ki­tys­tään, ei­vät­kä monet koe nai­mi­siin­me­noa it­sel­leen tär­keäk­si. Yhä useam­mat va­lit­se­vat­kin avo­lii­ton avio­lii­ton sijaan.

Ar­ki­kie­les­sä avo­lii­tok­si miel­le­tään se, että pa­ri­suh­tees­sa olevat hen­ki­löt asuvat sa­mas­sa asun­nos­sa. Lain silmin asia ei kui­ten­kaan ole aivan näin laki avo­puo­li­soi­den yh­tei­se­lä­män pur­ka­mi­ses­ta mää­rit­tää avo­puo­li­soik­si sel­lai­set hen­ki­löt, jotka:

1. ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta tai
2. joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­ses­sä huol­los­sa oleva lapsi.

Edel­ly­tyk­se­nä on li­säk­si, että kum­pi­kaan avo­puo­li­sois­ta ei ole avio­lii­tos­sa tai re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa.

Avo­liit­to muis­tut­taa usein avio­liit­toa

Avo­lii­tos­sa pa­ri­suh­teen os­a­puo­let ja­ka­vat mo­nes­ti yh­tei­sen ta­lou­den kuten avio­lii­tos­sa. Avo­puo­li­soil­la on yh­tei­siä han­kin­to­ja ja käy­tös­sä voi olla myös yh­tei­nen pank­ki­ti­li.

Usein erona avio­liit­toon onkin lä­hin­nä lain­sää­dän­nön tuomat oi­keus­vai­ku­tuk­set.

Avio­lii­ton tuomia oi­keuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia avo­lii­tos­sa ei kui­ten­kaan ole.

Avo­lii­tos­sa EI ole:

• puo­li­soi­den vä­lis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta
• lesken oi­keut­ta jäädä asu­maan puo­li­soi­den yh­tei­se­nä kotina käyt­tä­mään asun­toon
• avio-oi­keut­ta toisen puo­li­son omai­suu­teen
• oi­keut­ta periä toi­si­aan ilman tes­ta­ment­tia
• mah­dol­lis­ta so­vel­taa isyy­so­let­ta­maa

Kun avo­liit­to päät­tyy, ei puo­li­soi­den omai­suut­ta jaeta tasan kuten avio­lii­tos­sa, vaan pää­sään­tö­nä on omai­suu­den eril­li­syys. Kum­pi­kin puo­li­sois­ta pitää oman omai­suu­ten­sa ja mah­dol­li­set yh­tei­set omis­tuk­set pu­re­taan tar­vit­taes­sa. Tätä kut­su­taan omai­suu­den erot­te­luk­si.

Eri­tyi­ses­ti pit­käs­sä avo­lii­tos­sa omai­suu­den erot­te­lu voi kui­ten­kin olla haas­ta­vaa, mikäli yh­tei­ses­ti han­kit­tua omai­suut­ta on paljon.

Mikäli puo­li­sot ovat avo­lii­ton aikana tuo­neet hyvin eri­lai­sen pa­nok­sen yh­tei­seen kotiin ja ta­lou­teen – toinen puo­li­sois­ta on esi­mer­kik­si käynyt töissä ja tehnyt ra­hal­li­sia han­kin­to­ja toisen hoi­taes­sa kotia ja lapsia – voi omai­suu­den erot­te­lu johtaa hyvin epä­oi­keu­den­mu­kai­seen ti­lan­tee­seen.

Lue lisää: Avo­lii­tos­sa puo­li­so ei peri

Avo­puo­li­soi­den oi­keu­det erossa

Avo­liit­to­lain tar­koit­ta­mil­le avo­puo­li­soil­le on lain­sää­dän­nös­sä mää­ri­tel­ty tiet­ty­jä oi­keuk­sia avo­lii­ton päät­tyes­sä.

Laki pyrkii edis­tä­mään oi­keu­den­mu­kai­sen lop­pu­tu­lok­sen to­teu­tu­mis­ta omai­suu­den erot­te­lus­sa ottaen huo­mioon avo­puo­li­soi­den vä­lil­lä avo­lii­ton aikana val­lin­nut ta­lou­del­li­nen yh­tei­syys.

Tär­keim­piä avo­puo­li­soil­le tur­vat­tu­ja oi­keuk­sia ovat:

1. oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä
2. oikeus hy­vi­tyk­seen yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta

Laissa sää­de­tään myös riidan rat­kai­su­me­net­te­lys­tä siinä ta­pauk­ses­sa, että puo­li­sot eivät pääse kes­ke­nään yh­tei­sym­mär­ryk­seen va­ral­li­suu­teen ja sen erot­te­luun liit­ty­vis­sä ky­sy­myk­sis­sä.

Oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä

Avio­lii­ton päät­tyes­sä suo­ri­te­taan ositus, jossa puo­li­soi­den va­ral­li­suus jae­taan tasan mo­lem­pien puo­li­soi­den kesken. Va­rak­kaam­pi puo­li­sois­ta on vel­vol­li­nen mak­sa­maan vä­hä­va­rai­sem­mal­le puo­li­sol­le ta­sin­koa va­ral­li­suuse­ron ta­saa­mi­sek­si.

Avo­lii­tos­sa osi­tus­ta ei suo­ri­te­ta, eikä vel­vol­li­suut­ta ta­sin­gon mak­sa­mi­seen ole. Sen sijaan voi­daan suo­rit­taa omai­suu­den erot­te­lu, mikäli toinen puo­li­sois­ta niin vaatii. Omai­suu­den erot­te­lu suo­ri­te­taan myös avo­puo­li­son kuo­le­man jäl­keen, mikäli leski tai edes­men­neen avo­puo­li­son pe­ril­li­nen sitä vaatii.

Omai­suu­den erot­te­lu tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että omai­suu­den omis­ta­ja sel­vi­te­tään. Omai­suu­den erot­te­lus­sa kum­pi­kin avo­puo­li­so pitää oman omai­suu­ten­sa. Jos avo­puo­li­soil­la on yh­teis­tä omai­suut­ta, yh­tei­so­mis­tus­suh­de on vaa­dit­taes­sa pu­ret­ta­va.

Jos omai­suut­ta ero­tel­taes­sa avo­puo­li­soi­den vä­li­ses­tä so­pi­muk­ses­ta tai olo­suh­teis­ta muu­toin ei käy sel­vil­le eikä voida näyt­tää, kumman avo­puo­li­son omai­suu­teen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yh­teis­tä omai­suut­ta, avo­puo­li­soi­den kat­so­taan saa­neen sen yh­tei­ses­ti yh­tä­läi­sin oi­keuk­sin.

Omai­suu­den erot­te­lus­ta voi­daan sopia laa­ti­mal­la omai­suu­den erot­te­lu­kir­ja. Li­säk­si kum­mal­la­kin avo­puo­li­sol­la tai kuol­leen avo­puo­li­son pe­ril­li­sel­lä on oikeus hakea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä omai­suu­den erot­te­lua varten.

Eri­tyi­ses­ti rii­tai­sis­sa erois­sa pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen on jär­ke­vää.

Hy­vi­tys yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta

Avo­puo­li­sol­la on oikeus hy­vi­tyk­seen, jos hän on yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ta­mal­laan pa­nok­sel­la aut­ta­nut toista avo­puo­li­soa kar­tut­ta­maan tai säi­lyt­tä­mään tämän omai­suut­ta siten, että yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen yk­si­no­maan omis­tus­suh­tei­den pe­rus­teel­la joh­tai­si pe­rus­teet­to­man edun saa­mi­seen toisen kus­tan­nuk­sel­la.

Täl­lai­nen ti­lan­ne voi syntyä esi­mer­kik­si sil­loin, kun toinen avo­puo­li­sois­ta käy töissä ja huo­leh­tii raha-asiois­ta toisen vas­tuul­la ol­les­sa ko­din­hoi­to. Toi­saal­ta toinen puo­li­sois­ta on voinut kar­tut­taa toisen omai­suut­ta esi­mer­kik­si aut­ta­mal­la tämän omis­ta­man asun­non re­mon­toin­nis­sa.

Yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tuk­si pa­nok­sek­si kat­so­taan:

1. työ yh­tei­sen ta­lou­den tai toisen avo­puo­li­son omis­ta­man omai­suu­den hy­väk­si
2. va­ro­jen käyttö yh­tei­seen ta­lou­teen
3. va­ro­jen si­joi­tus toisen avo­puo­li­son omis­ta­maan omai­suu­teen
4. muu yllä ole­viin asioi­hin ver­rat­ta­va toi­min­ta

Oi­keut­ta hy­vi­tyk­seen ei kui­ten­kaan ole, mikäli yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta koi­tu­nut pe­rus­tee­ton etu on olo­suh­teet huo­mioon ottaen vä­häi­nen.

Hy­vi­tys­tä voi­daan vaatia joko pe­sän­ja­ka­jal­ta, mikäli omai­suu­den erot­te­lua varten sel­lai­nen on haettu, tai vaih­toeh­toi­ses­ti kan­teel­la kä­rä­jä­oi­keu­des­ta.

Lue lisää: Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen avio­lii­tos­sa

Esi­merk­ke­jä avoe­ros­ta ja omai­suu­den erot­te­lus­ta

Alla näet muu­ta­man ylei­sim­män esi­mer­kin avoe­ros­ta. Li­säk­si löydät esi­merk­ke­jä, kuinka omai­suu­den erot­te­lu avoe­ros­sa ta­pah­tuu.

1. Pa­ris­kun­ta ollut yh­des­sä yli 10 vuotta, mutta ei heillä ei ole lapsia

Jos pa­ris­kun­ta on myös asunut yh­des­sä vä­hin­tään 5 vuotta, pi­de­tään heitä lain tar­koit­ta­ma­na avo­pa­ri­na. Täl­löin erossa mo­lem­mil­la on oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja hy­vi­tys­tä yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta.

Mikäli pa­ris­kun­ta on ollut yh­des­sä yli 10 vuotta, mutta eivät ole asu­neet yh­des­sä, ei heihin so­vel­le­ta avo­pa­re­ja kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä.

2. Pa­ris­kun­ta ollut yh­des­sä yli 5 vuotta ja heillä on yh­tei­siä lapsia

Koska pa­ris­kun­nal­la on yh­tei­siä lapsia, nou­da­te­taan heihin avo­liit­to­lain sään­nök­siä. Erossa mo­lem­mil­la on oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja hy­vi­tys­tä yh­teis­ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta.

3. Pa­ris­kun­ta ollut yh­des­sä yli 5 vuotta, ja per­hee­seen kuuluu yksi lapsi, joka ei kui­ten­kaan ole yh­tei­nen

Mikäli pa­ris­kun­ta on myös asunut yh­des­sä koko seu­rus­te­luai­kan­sa pi­de­tään heitä lain sil­mis­sä avo­pa­ri­na. Koska lapsi ei ole pa­ris­kun­nan yh­tei­nen, ei tämän pe­rus­teel­la pa­ris­kun­taa pidetä avo­pa­ri­na.

4. Pa­ris­kun­ta ollut yh­des­sä vain vuoden, mutta asui­vat yh­des­sä

Koska yh­des­sä asu­mi­nen ei ole kes­tä­nyt yli viittä vuotta eikä pa­ril­la ole yh­tei­siä lapsia, ei heitä lain sil­mis­sä pidetä avo­pa­ri­na. Mikäli eroon liit­tyy riitaa va­ral­li­suu­des­ta, on vaih­toeh­to­na ai­noas­taan riidan rat­kai­su kan­ne­teit­se tuo­miois­tui­mes­sa.

5. Pa­ris­kun­ta ollut yh­des­sä vain vuoden, mutta eivät ole asu­neet yh­des­sä

Myös­kään tässä ti­lan­tees­sa pa­ris­kun­taa ei pidetä avo­liit­to­lain tar­koit­ta­ma­na avo­pa­ri­na, eikä heihin so­vel­le­ta sen tuomia oi­keuk­sia.

Laadi elä­mä­si tär­keät asia­kir­jat Aa­tok­ses­sa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hoidat ylei­sim­mät la­ki­asiat edul­li­ses­ti ja no­peas­ti ilman asia­na­jajan kon­sul­taa­tio­ta. Voit laatia pal­ve­lus­sam­me muun muassa tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Et tar­vit­se käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, vaan voit laatia asia­kir­jat hel­pos­ti vaikka ko­ti­soh­val­ta tai mök­ki­lai­tu­ril­ta.

Tar­vit­taes­sa ju­ris­tim­me aut­ta­vat sinua säh­kö­pos­tin tai chatin vä­li­tyk­sel­lä il­mai­sek­si.

Hoida elä­mä­si tär­keim­mät asia­kir­jat ker­ral­la kun­toon Aa­tok­ses­sa!