Omaisuusluettelon laadinta on olennainen osa edunvalvojan tehtäviä, ja se tulee tehdä määräajassa edunvalvonnan alkamisen jälkeen. Myös edunvalvontavaltuutuksen avulla asioita hoitavan täytyy laatia omaisuusluettelo.
Holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto käyttää omaisuusluetteloa edunvalvojien toiminnan valvomiseen ja sen varmistamiseen, että edunvalvoja huolehtii vastuullaan olevasta omaisuudesta asianmukaisesti.
Tässä artikkelissa kerromme, mikä omaisuusluettelo on ja miten se käytännössä tehdään.
Edunvalvontavaltuutettu vai edunvalvoja?
Edunvalvontavaltuutettu ja edunvalvoja tarkoittavat eri asioita, vaikka termit kuulostavat synonyymeiltä.
- Edunvalvontavaltuutettu voi olla läheinen tai muu luotettava henkilö, jolla on edunvalvontavaltakirjaan merkityt valtuudet toimia päämiehen puolesta, kun tämä ei enää omia asioitaan pysty hoitamaan. Edunvalvontavaltuutetulla on oikeus hoitaa asioita, jotka on kirjattu edunvalvontavaltakirjaan.
- Edunvalvojaksi täytyy puolestaan hakea, mikäli henkilö ei itse pysty enää hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvoja joutuu pyytämään lupaa asioiden hoitamiseen holhousviranomaiselta eli Digi- ja väestötietovirastosta. Lisäksi hänen täytyy pitää tarkkaa kirjanpitoa päämiehen taloudesta. Myös omaisuusluettelon tekeminen kuuluu edunvalvojan tehtäviin.
💡 Läheinen voi hakea edunvalvojaksi. Toinen vaihtoehto edunvalvojaksi on viranomaisen määräämä yleinen edunvalvonta.
Mikä on omaisuusluettelo?
Omaisuusluettelolla ilmoitat hoidettavaksesi tulleet päämiehesi varat ja velat sellaisina kuin ne ovat edunvalvonnan alkamispäivänä.
Päämies on se henkilö, jonka puolesta asioit.
Milloin omaisuusluettelo tulee laatia?
Omaisuusluettelon laatiminen on ajankohtaista silloin, kun alat hoitaa päämiehesi asioita.
Omaisuusluettelo tulee laatia ja toimittaa holhousviranomaisena toimivalle Digi- ja väestötietovirastolle kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta.
💡 Tiesitkö, että edunvalvontavaltuutettu voi saada palkkiota? Lue lisää edunvalvontavaltuutetun palkkion ehdoista.
Päämiehen myöhemmin saama omaisuus
Velvollisuus omaisuusluettelon laatimiseen ei kuitenkaan lakkaa ensimmäisen omaisuusluettelon lähettämisen jälkeen: myös päämiehen myöhemmin saamasta omaisuudesta tulee laatia omaisuusluettelo.
Jos päämies siis saa myöhemmin omaisuutta, tulee myös tämä omaisuus kirjata omaisuusluetteloon.
Luettelo päämiehen saamasta omaisuudesta on annettava kuukauden kuluessa siitä, kun omaisuus on saatu. Jos päämiehesi saa uutta omaisuutta esimerkiksi lahjana, muista siis laatia siitä omaisuusluettelo Digi- ja väestötietovirastolle määräajassa.
Tähän uuteen omaisuusluetteloon sovelletaan samoja säännöksiä kuin tehtävän alkaessa laadittavaan ensimmäiseen omaisuusluetteloon.
Jos päämies tulee kuolinpesän osakkaaksi, on edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun toimitettava Digi- ja väestötietoviranomaiselle jäljennös perukirjasta kuukauden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on toimitettu.
Omaisuusluetteloa ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa
Velvollisuus tehdä uusi omaisuusluettelo ei kuitenkaan koske sellaista toistuvaa suoritusta, jonka päämies saa luetteloon merkityn oikeuden nojalla.
Näin ollen esimerkiksi kuukausittain toistuvaa eläkettä ei tarvitse aina kirjata uuteen omaisuusluetteloon, vaan riittää, että päämiehen oikeus eläkkeeseen ja sen suuruus on kirjattu ensimmäiseen omaisuusluetteloon.
Muista ilmoittaa päämiehelle jäävä varallisuus omaisuusluettelossa
Omaisuusluettelossa tulee myös ilmoittaa se osa päämiehen omaisuudesta, joka jää päämiehelle tämän henkilökohtaista käyttöä varten.
Vaikka päämiehelle jäävä osa omaisuudesta ei olekaan edunvalvojan vastuulla, sen ilmoittaminen on tarpeen edunvalvojan valvonnan vuoksi: ilmoituksen perusteella Digi- ja väestötietovirasto saa mahdollisuuden arvioida, onko omaisuuden jättäminen päämiehen vallintaan ollut tämän edun mukainen toimenpide.
Jos päämiehelle on annettu esimerkiksi itsenäinen nosto-oikeus pankkitiliin, tulee tämä yksilöidä omaisuusluettelossa.
Päämiehelle jäävän omaisuuden eritteleminen on tarpeen myös edunvalvojan edun vuoksi: näin pystyt edunvalvojana selkeästi osoittamaan sen omaisuuden, josta sinä vastaat. Muuten on riskinä, että joudut tilivelvolliseksi sellaisesta päämiehen omaisuudesta, joka on ollut tämän vapaasti käytettävissä.
Lue lisää: Edunvalvontavaltuutus kuoleman jälkeen
Omaisuusluettelon laatimisen vaiheet
Olemme tiivistäneet alle omaisuusluettelon laatimisen vaiheet muistilistaksi.
- Selvitä päämiehesi omaisuus edunvalvonnan alkamispäivänä.
- Laadi omaisuusluettelo.
- Palauta omaisuusluettelo liitteineen kolmen kuukauden kuluessa Digi- ja väestötietovirastoon.
Digi- ja väestötietovirasto tarkastaa omaisuusluettelon. Jos tarkastuksessa ilmenee lisätiedon tai täydennyksen tarvetta, sinuun otetaan yhteyttä.
Mitä omaisuusluettelon tulee sisältää?
Omaisuusluettelon laadinnassa käytetään Digi- ja väestötietoviraston laatimaa omaisuusluettelolomaketta.
Digi- ja väestötietovirasto on myös laatinut omaisuusluettelon laatimista helpottavan täyttöohjeen.
Omaisuusluetteloa varten tulee selvittää ainakin seuraavat päämiehen asiat:
- Päämiehen saamat eläkkeet ja muut etuudet
- Päämiehen terveydentila ja toimintakyky
- Päämiehen asuminen ja siihen liittyvät järjestelyt
- Päämiehen käyttövarojen määrä
- Päämiehen sopimukset
Luetteloi tämän lisäksi päämiehen koko varallisuus sekä päämiehen omaan käyttöön jätettävät varat.
Päämiehen varallisuutta voivat olla esimerkiksi:
- pankkitalletukset
- oikeudet eläkkeisiin
- velkasaatavat
- osakkeet
- asunto tai kiinteistö
- harjoitettava yritystoiminta ja siihen liittyvät omistukset
Omaisuusluettelossa edunvalvojan on lisäksi ilmoitettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään mainitsematta.
Tuomioistuin voi myös holhousviranomaisen vaatimuksesta velvoittaa edunvalvojan vahvistamaan ilmoituksensa tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla.
Huomioi tämä ennen kuin lähetät omaisuusluettelon
Älä liitä omaisuusluetteloon alkuperäisiä asiakirjoja, kuten kiinteistön kauppakirjaa, vaan liitä tarvittavat asiakirjat ja tositteet jäljennöksinä.
Muista myös ottaa itsellesi talteen omaisuusluettelossa antamasi tiedot. Tarvitset omaisuusluettelon tietoja myöhemminkin, eikä Digi- ja väestötietovirasto anna lähettämääsi omaisuusluetteloa sinulle takaisin.
Voiko omaisuusluettelon tehdä sähköisesti?
Omaisuusluettelon voi laatia joko sähköisesti tai paperille. Sähköiseen omaisuusluetteloon liittyvät asiakirjat voit lähettää salatulla sähköpostilla Digi- ja väestötietovirastolle.
Älä siis käytä tavallista sähköpostia omaisuusluettelon lähettämiseen, jotta henkilötiedot ja muut luottamukselliset tiedot pysyvät turvassa.
Digi- ja väestötietovirasto edellyttää, että sähköpostilla lähetettävät asiakirjat ovat pdf-muodossa, joten esimerkiksi puhelimella otetut kuvat asiakirjoista eivät kelpaa.
Jos omaisuusluettelo tehdään paperisesti, voit lähettää omaisuusluettelon liitteineen postitse. Voit myös vaihtoehtoisesti tuoda asiakirjat päämiehesi kotipaikkaa lähimpänä olevaan Digi- ja väestötietoviraston postilaatikkoon suljetussa kirjekuoressa. Sinulle sopivan palvelupaikan löydät Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Joko sinulla itselläsi on edunvalvontavaltuutus?
Ilman edunvalvontavaltuutusta voit joutua yleisen edunvalvonnan piiriin, jos et voi hoitaa sairauden tai tapaturman takia omia asioitasi. Yhdellä viranomaisen määräämällä valvojalla voi olla jopa satoja päämiehiä, jolloin paneutuminen yksilön toiveisiin tai tarpeisiin voi heikentyä.
Kun teet edunvalvontavaltuutuksen hyvissä ajoin, varmistat, että sinulle läheinen ja luotettava henkilö hoitaa sinun asioitasi parhaalla mahdollisella tavalla.
💡Tiesitkö, että edunvalvontavaltuutuksen tekeminen on nykyään suosittua?
Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen onnistuu Aatoksessa noin 15 minuutissa. Et tarvitse käyntiä lakitoimistoon, vaan voit hoitaa valtuutuksen tekemisen alusta loppuun Aatoksen verkkopalvelussa.
Kun teet edunvalvontavaltuutuksen Aatoksessa, saat räätälöidyn ja juridisesti pätevän asiakirjan.
Edunvalvontavaltuutus maksaa 69 euroa.
Mielenrauhaa elämään – tee edunvalvontavaltuutus nyt.