Asun­non siir­tä­mi­nen lapsen nimiin

Pe­rin­nön­ja­ko voi olla mo­ni­mut­kai­nen ja raskas pro­ses­si lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen. Tästä joh­tuen van­hem­mat voivat haluta hel­pot­taa las­ten­sa taak­kaa ja­ka­mal­la omai­suut­taan jo eläes­sään.

Täl­löin voi­daan har­ki­ta esi­mer­kik­si oman asun­non siir­tä­mis­tä lapsen nimiin. Siirto on mah­dol­li­nen, mutta joi­ta­kin edel­ly­tyk­siä täytyy huo­mioi­da.

Asun­non siir­tä­mi­nen lah­ja­na tai kaupan muo­dos­sa

Asunto on mah­dol­lis­ta siir­tää toisen hen­ki­lön, kuten oman lapsen nimiin. Voit to­teut­taa siir­ron esi­mer­kik­si kaupan tai lahjan muo­dos­sa.

Kiin­teis­töä ei ole kui­ten­kaan mah­dol­lis­ta siir­tää oman lapsen nimeen ilman ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Kuinka asun­non siirto lapsen nimiin käy­tän­nös­sä to­teu­te­taan, riip­puu siitä, että onko asunto myyty, an­net­tu lah­ja­na vai vaih­det­tu esi­mer­kik­si päit­täin.

Jos haluat saada lain­huu­to­re­kis­te­riin kir­ja­tuk­si oman lapsen nimen, tulee siirto tehdä jonkin edellä mai­ni­tus­sa muo­dos­sa. Muu­toin asun­non saava hen­ki­lö ei voi saada lain­huu­toa kiin­teis­töl­leen.

Jotta voit siir­tää asun­non lapsen nimiin, tulee luo­vu­tuk­ses­ta tehdä joko kaup­pa­kir­ja tai lah­ja­kir­ja riip­puen siitä, missä muo­dos­sa luo­vu­tus to­teu­te­taan. Va­li­tun oi­keus­toi­men tulee siis nou­dat­taa sille laissa ase­tet­tu­ja edel­ly­tyk­siä.

Myös kauppa- tai lah­ja­kir­jan tulee siten nou­dat­taa niille ase­tet­tu­ja muo­to­vaa­ti­muk­sia. Sen tulee myös olla mo­lem­pien os­a­puol­ten sekä jul­ki­sen kau­pan­vah­vis­ta­jan al­le­kir­joit­ta­ma, sillä asun­non siir­tä­mi­ses­sä lapsen nimiin on kyse kiin­teis­tön luo­vu­tuk­ses­ta, joihin ky­sei­set vaa­ti­muk­set kuu­lu­vat osaksi.

Lue lisää: Mikä on en­nak­ko­pe­rin­tö?

Ve­ro­seu­raa­muk­set asun­non siir­tä­mi­ses­sä

Kun asun­non omis­ta­juut­ta muu­te­taan, syntyy asun­non luo­vut­ta­jal­le tai uu­del­le omis­ta­jal­le ve­ro­seu­raa­muk­sia. Niitä voi syntyä myös mo­lem­mil­le os­a­puo­lil­le yhtä aikaa.

Mikäli asun­non siirto lapsen nimiin suo­ri­te­taan kiin­teis­tön kaup­pa­na, tulee täl­löin ve­ro­tet­ta­vak­si luo­vu­tuk­ses­ta mah­dol­li­ses­ti syn­ty­vä luo­vu­tus­voit­to. Tämän li­säk­si myös uusi omis­ta­ja on vel­vol­li­nen mak­sa­maan va­rain­siir­to­ve­roa.

Jos asun­non luo­vu­tus suo­ri­te­taan vuo­ros­taan kiin­teis­tön lah­joi­tuk­se­na, on kiin­teis­tön saaja vel­vol­li­nen mak­sa­maan saa­mas­taan asun­nos­ta lah­ja­ve­roa. Pe­rin­tö- ja lah­ja­ve­ro­lain (378/1950) mukaan saajan ei kui­ten­kaan tar­vit­se maksaa lah­ja­ve­roa, jos hän maksaa yli kolme nel­jäs­osaa asun­non käy­väs­tä hin­nas­ta.

⚠️ Jos asunto myy­dään lap­sel­le alle mark­ki­na­hin­nan, on kyse sil­loin lah­jan­luon­tei­ses­ta kau­pas­ta. Lapsen tulee täl­löin maksaa saa­mas­taan omai­suu­des­ta lah­ja­ve­roa.

Asun­non siir­tä­mi­nen muulle hen­ki­löl­le kuin lap­sel­le

Asun­non voi siir­tää myös muun hen­ki­lön kuin oman lapsen nimiin. Samat sään­nöt siir­ron muo­to­vaa­ti­muk­sis­ta pä­te­vät täl­löin.

Kui­ten­kin muun hen­ki­lön kuin oman rin­ta­pe­ril­li­sen koh­dal­la eten­kin lahjaa kos­ke­vat ve­ro­tuk­sel­li­set asiat ovat hieman poik­kea­vat.

Lah­ja­ve­ro­luok­kia on kaksi. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vien hen­ki­löi­den mak­set­ta­vak­si tuleva vero on edul­li­sem­pi ja lah­ja­ve­ro siten mää­räl­tään pie­nem­pi.

1. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat lah­ja­nan­ta­jan lä­him­mät su­ku­lai­set
2. Toi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat muut kuin lä­him­mät su­ku­lai­set, kuten ys­tä­vät.

Näin ollen ystävä, jolle haluat siir­tää asun­non, joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa suu­rem­man pro­sen­tin mu­kai­ses­ti kuu­lues­saan vasta toi­seen lah­ja­ve­ro­luok­kaan.

Jos asun­non siirto ta­pah­tuu lah­joi­tuk­sen muo­dos­sa, saa rin­ta­pe­ril­li­nen ve­ro­tuk­sel­lis­ta etua siinä, ettei hän maksa yhtä paljon lah­ja­ve­roa kuin esi­mer­kik­si lah­ja­nan­ta­jan ystävä.

Lapset mak­sa­vat siten aina vä­hem­män lah­ja­ve­roa kuin toi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat muut hen­ki­löt.

Asun­non siirto ja vai­ku­tus ta­lou­del­li­siin tukiin

Kiin­teis­tön siir­tä­mi­sen myötä siitä tulee saa­jan­sa omai­suut­ta. Tämä kan­nat­taa huo­mioi­da esi­mer­kik­si sil­loin, kun asun­non saava lapsi saa esi­mer­kik­si Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen myön­tä­miä tukia.

Omai­suus ei si­nän­sä yleen­sä vai­ku­ta saa­ta­viin tukiin, mutta sen sijaan omai­suu­des­ta saa­ta­va tuotto usein vai­kut­taa.

Omai­suu­des­ta saa­ta­va tuotto vai­kut­taa seu­raa­viin tukiin:

• asu­mis­tu­ki
• opin­to­tu­ki
• pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­ki

Omai­suu­des­ta saa­ta­vaa tuot­toa voivat olla esi­mer­kik­si vuo­kra­tu­lot. Vuo­kra­tu­lot vai­kut­ta­vat muun muassa Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen myön­tä­mään asu­mis­tu­keen. Näin ollen, jos asunto siir­re­tään lapsen nimiin ja se lai­te­taan vuo­kral­le, vai­kut­taa se myös asu­mis­tu­keen.

Omai­suu­des­ta saa­ta­vil­la tuo­toil­la on mer­ki­tys­tä myös opin­to­tuen koh­dal­la, sillä opin­to­tu­keen vai­kut­ta­vat ve­ro­na­lai­set pää­oma­tu­lot.

Saadut tulot vai­kut­ta­vat myös pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen. Toi­meen­tu­lo­tuen saa­mi­seen vai­kut­taa li­säk­si hen­ki­lön ve­ro­tet­ta­va omai­suus.

Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos ei kui­ten­kaan vaadi myy­tä­väk­si omai­suut­ta, joka on tar­peen toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­sek­si. Näin ollen pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­net­täes­sä ei va­roi­na huo­mioi­da ha­ki­jan tai per­heen käy­tös­sä olevaa va­ki­nais­ta asun­toa eikä sitä myös­kään vaa­di­ta myy­tä­väk­si.

Hal­lin­ta­oi­keus siir­ret­tä­vään asun­toon

On mah­dol­lis­ta, että van­hem­mat siir­tä­vät asun­non lap­sen­sa nimiin esi­mer­kik­si lah­joi­tuk­se­na ja pi­dät­tä­vät itse asun­toon hal­lin­ta­oi­keu­den.

Täl­lai­nen hal­lin­ta­oi­keus tulee mer­ki­tä lah­ja­kir­jaan ja lah­ja­ve­roil­moi­tuk­seen. Hal­lin­ta­oi­keu­den arvo vä­hen­ne­tään lahjan ar­vos­ta, jol­loin myös lah­ja­ve­ron määrä pie­ne­nee hal­lin­ta­oi­keu­des­ta joh­tuen.

Hal­lin­ta­oi­keu­den pi­dät­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan ole on­gel­ma­ton­ta. Vaikka van­hem­mat säi­lyt­tä­vät hal­lin­ta­oi­keu­den asun­toon, me­net­tä­vät he kui­ten­kin suu­rim­man osan oi­keuk­sis­taan siihen. He eivät esi­mer­kik­si voi enää myydä asun­to­aan.

Omassa asun­nos­sa on usein kiinni suuri osa omai­suut­ta sekä mer­kit­tä­vä ta­lou­del­li­nen int­res­si, joten siksi oman asun­non siir­tä­mis­tä lapsen nimiin kan­nat­taa har­ki­ta tark­kaan.

Vä­hem­män on­gel­mia voi ai­heu­tua esi­mer­kik­si ke­sä­mö­kin tai si­joi­tusa­sun­non siir­tä­mi­ses­tä lapsen nimiin oman va­ki­tui­sen asun­non si­jas­ta. Täl­lai­nen me­net­te­ly on myös hyvin ylei­nen.

Vai­ku­tuk­set en­sia­sun­non os­ta­jal­le

Asun­non siir­tä­mi­ses­sä on myös hyvä huo­mioi­da, että asun­non siir­ryt­tyä lapsen nimiin ja omis­tuk­seen, me­net­tää lapsi sa­mal­la mah­dol­li­suu­den ASP-lai­naan.

Usein ASP-lainan ehtona on, että saaja ei ole saanut ai­em­min omis­taa asun­toa. Tämä edel­ly­tys ei täyty, jos van­hem­mat siir­tä­vät asun­ton­sa lapsen nimiin. Täl­löin myös mah­dol­li­suus ASP-lai­naan on me­ne­tet­ty.