Lahjaa on mahdollista pitää tietyissä tilanteissa ennakkoperintönä. Tämä kannattaa huomioida perintösuunnittelussa, sillä ennakkoperintö voi vaikuttaa esimerkiksi perintöveroseuraamuksiin sekä konkreettisesti perintöosuuteen.
Lahjaa annettaessa kannattaakin usein tehdä lahjakirja, mikä vähentää sekaannusta siitä, että onko lahja ennakkoperintöä vai ei.
Mikä on ennakkoperintö?
Ennakkoperintö tarkoittaa perittävän antamaa omaisuutta, jonka hän antaa rintaperillisilleen eli lapselleen tai lapsenlapsilleen jo eläessään. Myös mahdolliset ottolapset katsotaan rintaperilliseksi.
Ennakkoperintö tarkoittaa siis nimensä mukaisesti ennakkoon annettua perintöä, eli ennen kuolemaa annettua perintöä.
Myös muulle kuin perittävän rintaperilliselle antama lahja voidaan ottaa huomioon ennakkoperintönä, jos perittävä on näin erikseen määrännyt. Tällainen määräys voidaan sisällyttää esimerkiksi lahjakirjaan.
Ennakkoperinnön vaikutus perinnönjakoon
Käytännössä ennakkoperintö on perittävältä rintaperilliselle annettu lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Ennakkoperinnöt lisätään siis kuolinpesän varoihin. Ennakkoperinnön arvoksi katsotaan se arvo, joka sillä oli lahjoitushetkellä.
Ennakkoperinnön saanut perillinen saa perinnönjaossa vähemmän omaisuutta kuin muut perilliset, koska ennakkoperintö lasketaan mukaan perillisen perintöosuuteen.
💡 Myös lahjan käypä arvo on hyvä selvittää, mikäli saat tavanomaista arvokkaamman lahjan.
Lahjakirja kertoo, onko lahja ennakkoperintöä vai ei
Kun laadit lahjakirjan, voit vaikuttaa siihen, onko antamasi lahja ennakkoperintöä vai ei. Luot pätevän lahjakirjan heti Aatoksessa – jopa 5 minuutissa.
Kokeile heti!
Milloin lahja on ennakkoperintöä?
Oletuksena on, että perittävän antama lahja rintaperilliselle on tämän saamaa ennakkoperintöä.
Perittävän on siis erikseen kumottava olettamus ennakkoperinnöstä lahjan antamisen yhteydessä, jotta lahjaa ei katsottaisi ennakkoperinnöksi.
💡 Yksinkertaisin tapa kumota ennakkoperintöolettama on ottaa kirjalliseen lahjakirjaan määräys siitä, että lahja ei ole ennakkoperintöä.
Esimerkki 1: Lahjaksi annettu auto ennakkoperintöä
Mika antaa pojalleen Jaakolle lahjaksi 20 000 euron arvoisen auton.
Koska Mika ei sisällytä lahjakirjaan määräystä siitä, ettei auto ole Jaakon ennakkoperintöä, pidetään autoa Jaakon saamana ennakkoperintönä. Auton arvo otetaan siis huomioon Mikan perinnönjaossa.
Esimerkki 2: Lahjaksi annettu asunto ja lahjakirja
Katri antaa tyttärelleen Miralle lahjaksi 60 000 euron arvoisen asunnon. Katri määrää lahjakirjassa, ettei asunto ole Miran ennakkoperintöä.
Asunto katsotaan Miran saamaksi lahjaksi, mutta sitä ei pidetä ennakkoperintönä.
Merkkipäivälahjat eivät välttämättä ennakkoperintöä
Tavanomaisena pidettäviä lahjoja ei kuitenkaan katsota ennakkoperinnöksi. Merkkipäivälahjat eivät lähtökohtaisesti pidetä ennakkoperintönä, jos ne eivät ole poikkeuksellisen arvokkaita.
Esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi annettu pelikonsoli ei siis olisi lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, mutta arvokas auto olisi.
Lahjaa ei myöskään yleensä pidetä ennakkoperintönä, jos kaikki rintaperilliset ovat saaneet yhtä arvokkaat lahjat. Jos kaikki rintaperilliset saavat perittävältä lahjaksi esimerkki 10 000 euroa, ei näitä lahjoja yleensä huomioida erikseen ennakkoperintönä.
Lue lisää: Lahjakirjan ilmainen malli
Miten ennakkoperintö vaikuttaa lakiosaan?
Perittävän rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, joka on yhteensä puolet vainajan perinnöstä.
Lakiosa jaetaan lähtökohtaisesti tasan rintaperillisten kesken, mutta ennakkoperintö vaikuttaa tähän jakoon: ennakkoperintö lisätään nimittäin kuolinpesän varoihin, ja se otetaan huomioon lakiosaa laskettaessa.
Tarkoituksena on, että rintaperilliset saisivat mahdollisista ennakkoperinnöistä huolimatta lopulta yhtä suuren perinnön. Tämän vuoksi ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa.
Ennakkoperintö siis pienentää perilliselle tulevan omaisuuden määrää perinnönjaossa.
Esimerkki: Lakiosa ja ennakkoperintö
Tuomas ja Aino ovat sisaruksia. Heidän isänsä Jaakko menehtyy, ja Jaakon jäämistön arvo on 200 000 euroa. Jaakon jäämistö jaetaan tasan sisarusten kesken.
Koska Aino on saanut isältään ennakkoperintönä 40 000 euron arvoisen asunnon, lisätään Jaakon jäämistöön asunnon arvo. Yhteensä Jaakon jäämistön arvo on siis 240 000 euroa.
Jäämistö jaetaan Tuomaksen ja Ainon kesken tasan, ja molempien laskennallinen osuus jäämistöstä on 120 000 euroa.
Ainon laskennallisesta osuudesta vähennetään kuitenkin ennakkoperinnön arvo, eli Aino saa perinnönjaossa 120 000 – 40 000 = 80 000 euroa.
Tuomas ei ole saanut ennakkoperintöä, joten hän saa koko laskennallisen osuutensa. Tuomas saa perinnönjaossa siis 120 000 euroa.
Ennakkoperinnön huomioimisen seurauksena Tuomas ja Aino saavat siis lopulta yhtä suuren perinnön, 120 000 euroa.
Suosiolahjakin vaikuttaa perinnönjakoon
Vaikka rintaperillisen perittävältä saamaa lahjaa ei pidettäisikään ennakkoperintönä, ei tämä tarkoita sitä, etteikö lahjaa huomioitaisi perinnönjaossa. Myös suosiolahja lisätään nimittäin saajansa perintöosuuteen.
Suosiolahja pienentää siis niin ikään rintaperilliselle perinnönjaossa tulevan omaisuuden määrää.
Lahjaa pidetään suosiolahjana, jos lahjan avulla on ilmeisesti pyritty suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun rintaperillisen kustannuksella. Käytännössä suosiolahjana pidettäisiin siis yhden rintaperillisen saamaa lahjaa, jos muut rintaperilliset eivät ole saaneet vastaavia lahjoja.
💡 Lahjaa ei kuitenkaan yleensä voida katsoa suosiolahjaksi, jos se on annettu yli 10 vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Lue lisää: Osakkeiden lahjakirja
Ennakkoperinnön veroseuraamukset
Perillisen saama ennakkoperintö verotetaan lahjana lahjoitushetkellä. Ennakkoperinnöstä täytyy siis maksaa lahjaveroa, niin kuin tavallisestakin lahjasta.
Vaikka ennakkoperintö sisältyykin perintöverotettavaan perintöosuuteen, ennakkoperinnöstä maksettu lahjavero vähennetään perintöverosta. Ennakkoperintöä ei siis veroteta kahteen kertaan, vaan maksettu lahjavero huomioidaan perintöverotuksessa.
Vaikka lahjaa ei pidettäisikään ennakkoperintönä, enintään 3 vuotta ennen perittävän kuolemaa saatu lahja huomioidaan myös perintöverotuksessa. Myös tällöin perintöverotuksessa huomioidaan kuitenkin jo maksettu lahjavero.
Esimerkki: Lahjaveron huomioiminen perintöverotuksessa
Mika saa perinnöksi 30 000 euroa. Mika on kuitenkin saanut perittävältä 10 000 euron arvoisen lahjan kaksi vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Lahjan arvo lisätään Mikan perintöosuuteen. Mikan perinnöksi katsotaan perintöverotuksessa 40 000 euroa, mutta Mikan maksama lahjavero huomioidaan perintöveron määrässä.
Mökki tai kiinteistö ennakkoperintönä
Kiinteistön kohdalla tulee huomioida, että kiinteistön lahjoittamisesta tulee laatia kirjallinen lahjakirja. Kiinteistön lahjakirjan laatimisvelvollisuus koskee siis myös tilannetta, jossa kiinteistö, kuten perheen kesämökki, on tarkoitus antaa ennakkoperintönä.
Lahjakirjassa on mainittava ainakin:
- lahjoittajan tiedot
- lahjan saajan tiedot
- lahjoitettavan kiinteistön tiedot
Lisäksi virallisen kaupanvahvistajan tulee vahvistaa kiinteistön lahjoitus.
Nykyään lahjoitus on kuitenkin mahdollista tehdä myös Maanmittauslaitoksen sähköisessä kiinteistönvaihdannan palvelussa. Sähköisessä palvelussa erillistä kaupanvahvistajan vahvistusta ei tarvita.
Lue lisää: Kiinteistön lahjoitus lapselle
Laadukas lahjakirja tuo turvaa
Luot laadukkaan lahjakirjan omiin tarpeisiisi Aatoksen verkkopalvelussa. Palvelu ohjeistaa sinua jokaisessa vaiheessa ja tarjoaa tilanteeseesi sopivat ehdot.
Lahjakirja hyödyt lyhyesti
- Lahjakirjan avulla voit todistaa saaneesi omaisuutta lahjana.
- Lisäksi laadukkaassa lahjakirjassa on maininta siitä, että onko lahja ennakkoperintöä vai ei.
- Lahjakirjan avulla voit sulkea lahjan avio-oikeuden ulkopuolelle – näin puolisolla ei ole oikeutta lahjaan.
Lahjakirjan hinta on Aatoksessa 69 euroa.
Tee lahjakirja jo tänään.