Asun­non siir­tä­mi­nen lapsen nimiin

Pe­rin­nön­jako voi olla mo­ni­mut­kai­nen ja raskas pro­sessi lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen. Tästä joh­tuen van­hem­mat voivat haluta hel­pot­taa las­tensa taak­kaa ja­ka­malla omai­suut­taan jo eläes­sään.

Täl­löin voi­daan har­kita esi­mer­kiksi oman asun­non siir­tä­mistä lapsen nimiin. Siirto on mah­dol­li­nen, mutta joi­ta­kin edel­ly­tyk­siä täytyy huo­mioida.

Asun­non siir­tä­mi­nen lah­jana tai kaupan muo­dossa

Asunto on mah­dol­lista siir­tää toisen hen­ki­lön, kuten oman lapsen nimiin. Voit to­teut­taa siir­ron esi­mer­kiksi kaupan tai lahjan muo­dossa.

Kiin­teis­töä ei ole kui­ten­kaan mah­dol­lista siir­tää oman lapsen nimeen ilman ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Kuinka asun­non siirto lapsen nimiin käy­tän­nössä to­teu­te­taan, riip­puu siitä, että onko asunto myyty, an­nettu lah­jana vai vaih­dettu esi­mer­kiksi päit­täin.

Jos haluat saada lain­huu­to­re­kis­te­riin kir­ja­tuksi oman lapsen nimen, tulee siirto tehdä jonkin edellä mai­ni­tussa muo­dossa. Muu­toin asun­non saava hen­kilö ei voi saada lain­huu­toa kiin­teis­töl­leen.

Jotta voit siir­tää asun­non lapsen nimiin, tulee luo­vu­tuk­sesta tehdä joko kaup­pa­kirja tai lah­ja­kirja riip­puen siitä, missä muo­dossa luo­vu­tus to­teu­te­taan. Va­li­tun oi­keus­toi­men tulee siis nou­dat­taa sille laissa ase­tet­tuja edel­ly­tyk­siä.

Myös kauppa- tai lah­ja­kir­jan tulee siten nou­dat­taa niille ase­tet­tuja muo­to­vaa­ti­muk­sia. Sen tulee myös olla mo­lem­pien os­a­puol­ten sekä jul­ki­sen kau­pan­vah­vis­ta­jan al­le­kir­joit­tama, sillä asun­non siir­tä­mi­sessä lapsen nimiin on kyse kiin­teis­tön luo­vu­tuk­sesta, joihin ky­sei­set vaa­ti­muk­set kuu­lu­vat osaksi.

Lue lisää: Mikä on en­nak­ko­pe­rintö?

Ve­ro­seu­raa­muk­set asun­non siir­tä­mi­sessä

Kun asun­non omis­ta­juutta muu­te­taan, syntyy asun­non luo­vut­ta­jalle tai uu­delle omis­ta­jalle ve­ro­seu­raa­muk­sia. Niitä voi syntyä myös mo­lem­mille os­a­puo­lille yhtä aikaa.

Mikäli asun­non siirto lapsen nimiin suo­ri­te­taan kiin­teis­tön kaup­pana, tulee täl­löin ve­ro­tet­ta­vaksi luo­vu­tuk­sesta mah­dol­li­sesti syn­tyvä luo­vu­tus­voitto. Tämän li­säksi myös uusi omis­taja on vel­vol­li­nen mak­sa­maan va­rain­siir­to­ve­roa.

Jos asun­non luo­vu­tus suo­ri­te­taan vuo­ros­taan kiin­teis­tön lah­joi­tuk­sena, on kiin­teis­tön saaja vel­vol­li­nen mak­sa­maan saa­mas­taan asun­nosta lah­ja­ve­roa. Pe­rintö- ja lah­ja­ve­ro­lain (378/1950) mukaan saajan ei kui­ten­kaan tar­vitse maksaa lah­ja­ve­roa, jos hän maksaa yli kolme nel­jäs­osaa asun­non käy­västä hin­nasta.

⚠️ Jos asunto myy­dään lap­selle alle mark­ki­na­hin­nan, on kyse sil­loin lah­jan­luon­tei­sesta kau­pasta. Lapsen tulee täl­löin maksaa saa­mas­taan omai­suu­desta lah­ja­ve­roa.

Asun­non siir­tä­mi­nen muulle hen­ki­lölle kuin lap­selle

Asun­non voi siir­tää myös muun hen­ki­lön kuin oman lapsen nimiin. Samat sään­nöt siir­ron muo­to­vaa­ti­muk­sista pä­te­vät täl­löin.

Kui­ten­kin muun hen­ki­lön kuin oman rin­ta­pe­ril­li­sen koh­dalla eten­kin lahjaa kos­ke­vat ve­ro­tuk­sel­li­set asiat ovat hieman poik­kea­vat.

Lah­ja­ve­ro­luok­kia on kaksi. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vien hen­ki­löi­den mak­set­ta­vaksi tuleva vero on edul­li­sempi ja lah­ja­vero siten mää­räl­tään pie­nempi.

1. En­sim­mäi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat lah­ja­nan­ta­jan lä­him­mät su­ku­lai­set
2. Toi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat muut kuin lä­him­mät su­ku­lai­set, kuten ys­tä­vät.

Näin ollen ystävä, jolle haluat siir­tää asun­non, joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa suu­rem­man pro­sen­tin mu­kai­sesti kuu­lues­saan vasta toi­seen lah­ja­ve­ro­luok­kaan.

Jos asun­non siirto ta­pah­tuu lah­joi­tuk­sen muo­dossa, saa rin­ta­pe­ril­li­nen ve­ro­tuk­sel­lista etua siinä, ettei hän maksa yhtä paljon lah­ja­ve­roa kuin esi­mer­kiksi lah­ja­nan­ta­jan ystävä.

Lapset mak­sa­vat siten aina vä­hem­män lah­ja­ve­roa kuin toi­seen ve­ro­luok­kaan kuu­lu­vat muut hen­ki­löt.

Asun­non siirto ja vai­ku­tus ta­lou­del­li­siin tukiin

Kiin­teis­tön siir­tä­mi­sen myötä siitä tulee saa­jansa omai­suutta. Tämä kan­nat­taa huo­mioida esi­mer­kiksi sil­loin, kun asun­non saava lapsi saa esi­mer­kiksi Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen myön­tä­miä tukia.

Omai­suus ei si­nänsä yleensä vai­kuta saa­ta­viin tukiin, mutta sen sijaan omai­suu­desta saa­tava tuotto usein vai­kut­taa.

Omai­suu­desta saa­tava tuotto vai­kut­taa seu­raa­viin tukiin:

• asu­mis­tuki
• opin­to­tuki
• pe­rus­toi­meen­tu­lo­tuki

Omai­suu­desta saa­ta­vaa tuot­toa voivat olla esi­mer­kiksi vuo­kra­tu­lot. Vuo­kra­tu­lot vai­kut­ta­vat muun muassa Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sen myön­tä­mään asu­mis­tu­keen. Näin ollen, jos asunto siir­re­tään lapsen nimiin ja se lai­te­taan vuo­kralle, vai­kut­taa se myös asu­mis­tu­keen.

Omai­suu­desta saa­ta­villa tuo­toilla on mer­ki­tystä myös opin­to­tuen koh­dalla, sillä opin­to­tu­keen vai­kut­ta­vat ve­ro­na­lai­set pää­oma­tu­lot.

Saadut tulot vai­kut­ta­vat myös pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen. Toi­meen­tu­lo­tuen saa­mi­seen vai­kut­taa li­säksi hen­ki­lön ve­ro­tet­tava omai­suus.

Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos ei kui­ten­kaan vaadi myy­tä­väksi omai­suutta, joka on tar­peen toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­seksi. Näin ollen pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­kea myön­net­täessä ei va­roina huo­mioida ha­ki­jan tai per­heen käy­tössä olevaa va­ki­naista asun­toa eikä sitä myös­kään vaa­dita myy­tä­väksi.

Hal­lin­ta­oi­keus siir­ret­tä­vään asun­toon

On mah­dol­lista, että van­hem­mat siir­tä­vät asun­non lap­sensa nimiin esi­mer­kiksi lah­joi­tuk­sena ja pi­dät­tä­vät itse asun­toon hal­lin­ta­oi­keu­den.

Täl­lai­nen hal­lin­ta­oi­keus tulee mer­kitä lah­ja­kir­jaan ja lah­ja­ve­roil­moi­tuk­seen. Hal­lin­ta­oi­keu­den arvo vä­hen­ne­tään lahjan ar­vosta, jol­loin myös lah­ja­ve­ron määrä pie­ne­nee hal­lin­ta­oi­keu­desta joh­tuen.

Hal­lin­ta­oi­keu­den pi­dät­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan ole on­gel­ma­tonta. Vaikka van­hem­mat säi­lyt­tä­vät hal­lin­ta­oi­keu­den asun­toon, me­net­tä­vät he kui­ten­kin suu­rim­man osan oi­keuk­sis­taan siihen. He eivät esi­mer­kiksi voi enää myydä asun­to­aan.

Omassa asun­nossa on usein kiinni suuri osa omai­suutta sekä mer­kit­tävä ta­lou­del­li­nen int­ressi, joten siksi oman asun­non siir­tä­mistä lapsen nimiin kan­nat­taa har­kita tark­kaan.

Vä­hem­män on­gel­mia voi ai­heu­tua esi­mer­kiksi ke­sä­mö­kin tai si­joi­tusa­sun­non siir­tä­mi­sestä lapsen nimiin oman va­ki­tui­sen asun­non si­jasta. Täl­lai­nen me­net­tely on myös hyvin ylei­nen.

Vai­ku­tuk­set en­sia­sun­non os­ta­jalle

Asun­non siir­tä­mi­sessä on myös hyvä huo­mioida, että asun­non siir­ryt­tyä lapsen nimiin ja omis­tuk­seen, me­net­tää lapsi sa­malla mah­dol­li­suu­den ASP-lai­naan.

Usein ASP-lainan ehtona on, että saaja ei ole saanut ai­em­min omis­taa asun­toa. Tämä edel­ly­tys ei täyty, jos van­hem­mat siir­tä­vät asun­tonsa lapsen nimiin. Täl­löin myös mah­dol­li­suus ASP-lai­naan on me­ne­tetty.