Näin lo­ma­ra­ha mää­räy­tyy

Työ­suh­tei­siin liit­ty­vät termit lo­ma­ra­ha, lo­ma­kor­vaus ja lo­ma­palk­ka se­koit­tu­vat usein kes­ke­nään ja saat­ta­vat tuntua jopa vai­keil­ta ym­mär­tää.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi, mikä lo­ma­ra­ha on, miten sen määrän voi laskea ja miten esi­mer­kik­si pois­sao­lot vai­kut­ta­vat lo­ma­ra­haan.

Mikä on lo­ma­ra­ha?

Lo­ma­ra­ha tun­net­tiin ai­em­min ni­mel­lä lo­mal­ta­pa­luu­ra­ha. Lo­ma­ra­ha onkin erään­lai­nen li­sä­palk­kio, joka on otettu käyt­töön useim­mis­sa työ­suh­teis­sa.

Lo­ma­ra­ha on siis käy­tös­sä mo­nis­sa työ­suh­teis­sa. Se ei kui­ten­kaan ole la­ki­sää­tei­nen kor­vaus, vaan siitä voi­daan sopia erik­seen. Lo­ma­ra­ha on siten yleen­sä siis työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­os­a­puol­ten neu­vot­te­le­mas­sa työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa so­vit­tu li­sä­palk­kio. Se voi olla myös pel­käs­tään työ­so­pi­mus­koh­tai­nen etu.

Ilman eril­lis­tä so­pi­mus­ta ei synny oi­keut­ta lo­ma­ra­haan. Toi­saal­ta työ­nan­ta­ja ei voi myös­kään yk­si­puo­li­ses­ti päät­täen lo­pet­taa lo­ma­ra­han mak­sa­mis­ta, jos siitä on suul­li­ses­ti tai kir­jal­li­ses­ti so­vit­tu, ja sitä on ai­em­min myös va­kiin­tu­nees­ti mak­set­tu.

Sekä ko­koai­kai­set että tun­ti­työn­te­ki­jät ovat yh­tä­lail­la oi­keu­tet­tu­ja lo­ma­ra­haan, jos se kuuluu heidän työ­eh­to­so­pi­muk­seen­sa. Jotta lo­ma­ra­haa voisi saada, tulee työn­te­ki­jäl­le kertyä myös vuo­si­lo­maa. Tun­ti­töi­tä tekevä työn­te­ki­jä on oi­keu­tet­tu lo­ma­ra­haan sil­loin, kun hä­nel­le kertyy vuo­si­lo­ma­päi­viä.

Myös tal­vel­la pi­det­tä­vis­tä vuo­si­lo­ma­päi­vis­tä eli niin kut­su­tus­ta tal­vi­lo­mas­ta mak­se­taan nor­maa­lien sään­tö­jen mu­kai­ses­ti lo­ma­ra­haa. Samat sään­nöt pä­te­vät siis riip­pu­mat­ta siitä, ajoit­tu­vat­ko vuo­si­lo­ma­päi­vät ke­säl­le tai tal­vel­le.

Koska lo­ma­ra­ha ei ole la­ki­sää­tei­nen etu, ei ole ole­mas­sa sel­lai­sia sitä kos­ke­via sään­tö­jä, jotka kos­ki­si­vat kaik­kia lo­ma­ra­haa saavia työn­te­ki­jöi­tä yh­tä­läi­ses­ti. Joi­ta­kin ylei­siä lin­jo­ja lo­ma­ra­han mak­sa­mi­ses­ta on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta nostaa esille.

⚠️ Lo­ma­ra­ha on eri asia kuin lo­ma­kor­vaus, joka on kor­vaus pi­tä­mät­tä jää­nees­tä lo­mas­ta.

Lo­ma­ra­han määrä

Lo­ma­ra­haa kertyy mak­set­ta­vak­si sen mukaan kuin vuo­si­lo­ma­päi­viä­kin kertyy. Jos työn­te­ki­jäl­lä on oikeus lo­ma­ra­haan, mää­räy­tyy lo­ma­ra­han suu­ruus täl­löin hänen palk­kan­sa pe­rus­teel­la.

Lo­ma­ra­ha on mää­räl­tään tyy­pil­li­ses­ti 50 % vuo­si­lo­ma­pal­kan mää­räs­tä.

Lo­ma­ra­han tar­kem­paa mää­rit­te­lyä varten tu­lee­kin siten laskea myös vuo­si­lo­ma­pal­kan suu­ruus. Vuo­si­lo­ma­la­kiin si­säl­tyy kolme eri vuo­si­lo­ma­pal­kan las­ken­ta­ta­paa, joiden käyttö kul­loi­ses­sa­kin ti­lan­tees­sa riip­puu siitä, min­kä­lai­ses­ta työ­suh­tees­ta on kyse. Vasta vuo­si­lo­ma­pal­kan sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen voi­daan laskea lo­ma­ra­han määrä.

Lo­ma­ra­han mää­rit­te­lys­sä voi toi­saal­ta olla myös työ­eh­to­so­pi­mus­koh­tai­sia eroja. Siksi oman lo­ma­ra­han suu­ruus tulee aina tar­kis­taa en­si­si­jai­ses­ti omasta työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta.

Lo­ma­ra­ha on yhtä lailla ve­ro­tet­ta­vaa an­sio­tu­loa kuin ta­val­li­nen­kin palk­ka­si. Siitä mak­se­taan näin ollen veroja sa­mo­jen sään­tö­jen ja pro­sent­tien mukaan, kuin nor­maa­lis­ta­kin palk­ka­tu­los­ta­si.

⚠️ Muista huo­mioi­da myös mak­set­ta­van lo­ma­ra­han määrä ve­ro­pro­sen­tin ja vuo­si­tu­lo­jen las­ken­nas­sa.

Lo­ma­ra­han mak­sa­mi­nen

Kuten siis to­det­tu, lo­ma­ra­han mak­sa­mi­sek­si tulee työn­te­ki­jäl­le olla ker­ty­nyt myös lo­ma­päi­viä. Jos lo­ma­päi­viä ei ole ker­ty­nyt ol­len­kaan, ei lo­ma­ra­haa­kaan voida siten maksaa.

Lo­ma­ra­ha voi­daan maksaa en­sin­nä­kin sil­loin, kun vuo­si­lo­ma­palk­ka­kin mak­se­taan. Toi­sek­seen se voi­daan maksaa lo­mal­ta­pa­luu­päi­vän palkan yh­tey­des­sä.

Jos työ­suh­tee­si päät­tyy, saat­taa si­nul­la olla oikeus lo­ma­ra­haan. Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa loma mak­se­taan lop­pu­pal­kan yh­tey­des­sä. Täl­löin mak­se­taan yleen­sä myös mah­dol­li­set lo­ma­kor­vauk­set.

Lo­ma­ra­han vaih­ta­mi­nen va­paa­päi­vik­si

Osa työ­nan­ta­jis­ta tar­jo­aa myös mah­dol­li­suut­ta vaih­taa lo­ma­ra­ha va­paa­päi­vik­si. Tähän on kui­ten­kin yleen­sä joi­ta­kin edel­ly­tyk­siä kuten se, että asias­ta on tullut sopia työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa.

Lo­ma­ra­han vaih­ta­mi­seen va­paa­päi­vik­si tulee li­säk­si aina olla sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän suos­tu­mus. So­pi­mus teh­dään usein myös kir­jal­li­ses­ti.

Pois­sao­lo­jen vai­ku­tus lo­ma­ra­haan

Jotta työn­te­ki­jäl­lä olisi oikeus lo­ma­ra­haan sil­loin, kun hän on poissa töistä vuo­si­lo­man­sa päät­tyes­sä, tulee pois­sao­loon olla hy­väk­syt­tä­vä syy tai työ­nan­ta­jan suos­tu­mus.

Lähes kaikki työs­sä­olo­päi­vien ve­roi­set pois­sao­lot, jotka on lue­tel­tu vuo­si­lo­ma­lais­sa, ovat myös hy­väk­syt­tä­viä pois­sao­lo­ja lo­ma­ra­han nä­kö­kul­mas­ta.

Työn­te­ki­jän ir­ti­sa­nou­tues­sa lo­ma­ra­haa pi­tä­mät­tö­mis­tä lo­mis­ta ei mak­se­ta, ellei toisin ole so­vit­tu esi­mer­kik­si työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa tai työ­so­pi­muk­ses­sa.

Opin­to­va­paa ja lo­ma­ra­ha

Hy­väk­syt­tä­vä pois­sao­lo vuo­si­lo­ma­lain nä­kö­kul­mas­ta tulee ky­see­seen esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän jää­des­sä opin­to­va­paal­le heti vuo­si­lo­man­sa jäl­keen. Tässä ta­pauk­ses­sa hän on oi­keu­tet­tu lo­ma­ra­haan nor­maa­lis­ti.

Lo­mau­tus, sai­ras­lo­ma ja per­he­va­paat lo­ma­ra­han nä­kö­kul­mas­ta

Jos vuo­ros­taan työn­te­ki­jän lo­mau­tus jatkuu heti vuo­si­lo­man lo­put­tua, on työn­te­ki­jäl­lä täl­löin­kin oikeus lo­ma­ra­haan.

Vas­taa­via hy­väk­syt­tä­viä syitä vuo­si­lo­ma­lain nä­kö­kul­mas­ta ovat myös muun muassa sai­raus­lo­ma ja muut per­he­va­paat kuin hoi­to­va­paa.

Hoi­to­va­paal­la ei ole oi­keu­tet­tu lo­ma­ra­haan

Poik­keuk­se­na sään­töön on ai­noas­taan hoi­to­va­paa. Hoi­to­va­paan ajalle ajoit­tu­van tai siihen päät­ty­vän vuo­si­lo­man osalta lo­ma­ra­ha mak­se­taan vasta hoi­to­va­paan jäl­keen, kun työn­te­ki­jä palaa ta­kai­sin työ­hön­sä.

Vuo­rot­te­lu­va­paa ja lo­ma­ra­ha

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus lo­ma­ra­haan myös siinä ta­pauk­ses­sa, että työ­nan­ta­ja on an­ta­nut suos­tu­muk­sen­sa vuo­si­lo­man jäl­kei­sel­le pois­sao­lol­le. Muun muassa vuo­rot­te­lu­va­paa on sel­lai­nen pois­sao­lo, johon työ­nan­ta­ja voi antaa eril­li­sen suos­tu­muk­sen­sa ja oikeus lo­ma­ra­haan säilyy tämän myötä.

Mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de ei si­säl­lä lo­ma­ra­haa

Mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­le ei pää­sään­töi­ses­ti mak­se­ta lo­ma­ra­haa, ellei työn­te­ki­jä ole pi­tä­nyt vuo­si­lo­maa. Asias­ta on kui­ten­kin myös mah­dol­lis­ta sopia toisin työ­so­pi­muk­ses­sa tai työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa.

Esi­merk­ke­jä eri alojen tai am­mat­ti­liit­to­jen lo­ma­ra­han mää­räy­ty­mi­ses­tä

Kuten to­det­tu, lo­ma­ra­ha on yleen­sä mää­räl­tään 50 % vuo­si­lo­ma­pal­kan mää­räs­tä. Eri aloil­la ja eri työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa voi kui­ten­kin olla tästä poik­kea­via tapoja mää­rit­tää lo­ma­ra­han suu­ruus.

Lo­ma­ra­ha kaupan alalla

Kaupan alan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa lo­ma­ra­ha on ylei­sim­män käy­tän­nön mu­kai­ses­ti 50 % vuo­si­lo­ma­lain mukaan an­sait­tua lomaa vas­taa­vas­ta lo­ma­pal­kas­ta.

Lo­ma­ra­ha ja kunta-ala

Kunta-alan ylei­sen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen (KVTES) mukaan mää­räy­ty­vät esi­mer­kik­si opet­ta­jien työ­eh­dot. KVTES:n pii­riin kuu­lu­vil­la opet­ta­jil­la lo­ma­ra­han suu­ruus on ta­paus­koh­tai­ses­ti 4-6 pro­sent­tia lo­man­mää­räy­ty­mis­vuot­ta seu­raa­van hei­nä­kuun kuu­kausi­pal­kas­ta.

KVTES:n mukaan vi­ran­hal­ti­ja tai työn­te­ki­jä an­sait­see siis jo­kai­sel­ta täy­del­tä lo­man­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta lo­ma­ra­haa, joiden suu­ruus vaih­te­lee kolmen eri luokan pe­rus­teel­la. Suu­ruus voi siten olla joko 6 %, 5 % tai 4 % lo­man­mää­räy­ty­mis­vuot­ta seu­raa­van hei­nä­kuun var­si­nai­ses­ta kuu­kausi­pal­kas­ta.

Pro­sent­ti­mää­rään vai­kut­taa ennen kaik­kea se, kuinka kauan hen­ki­lö on ollut pal­ve­lus­suh­tees­sa.

Ra­ken­nusa­la ja lo­ma­ra­ha

Ra­ken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan lo­ma­ra­han määrä on 18,5 % lo­man­mää­räy­ty­mis­vuon­na työs­sä­olon ajalta mak­se­tus­ta tai mak­set­ta­vak­si erään­ty­nees­tä pal­kas­ta yli- ja hä­tä­työs­tä mak­set­tu kor­vaus mukaan lukien.

Ra­ken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa on li­säk­si mai­nin­ta, jonka mukaan lo­ma­ra­has­ta mak­se­taan ke­sä­lo­mao­suut­ta vas­taa­va määrä ennen ke­sä­lo­man al­ka­mis­ta ja vuo­ros­taan tal­vi­lo­mao­suut­ta vas­taa­va määrä ennen tal­vi­lo­man al­ka­mis­ta.

Ke­sä­lo­mao­suut­ta vas­taa­va määrä on 14 % ja tal­vi­lo­mao­suut­ta vas­taa­va määrä 4,5 %.

💡Oma oikeus lo­ma­ra­haan sekä siihen so­vel­let­ta­vat sään­nöt kan­nat­taa aina en­si­si­jai­ses­ti tar­kis­taa omasta työ­so­pi­muk­ses­ta tai työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta.

Tie­sit­kö, että ilman tes­ta­ment­tia puo­li­so­si ei au­to­maat­ti­ses­ti peri sinua?

Päätä, miten omai­suu­te­si ja­kaan­tuu. Li­säk­si voit tes­ta­men­til­la vai­kut­taa, kuinka paljon pe­ril­li­se­si mak­sa­vat pe­rin­tö­ve­roa.

Ko­kei­le il­mai­sek­si alta, miltä oma tes­ta­ment­ti­si voisi näyt­tää.