Mikä on vuo­rot­te­lu­va­paa?

Vuo­rot­te­lu­va­paa on enin­tään 180 ka­len­te­ri­päi­vää kes­tä­vä vapaa, jonka ajaksi työ­nan­ta­ja palk­kaa vuo­rot­te­lu­va­paan si­jai­sen. Vapaan päät­tyes­sä työn­te­ki­jä palaa nor­maa­lei­hin työ­teh­tä­viin­sä.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa vas­taam­me usein ky­syt­tyi­hin ky­sy­myk­siin vuo­rot­te­lu­va­paas­ta.

Mitä vuo­rot­te­lu­va­paa käy­tän­nös­sä tar­koit­taa?

Vuo­rot­te­lu­va­paal­la tar­koi­te­taan työn­te­ki­jän mää­rä­ai­kais­ta va­paut­ta­mis­ta työ­teh­tä­vis­tään. Vuo­rot­te­lu­va­paan ajaksi työ­nan­ta­ja palk­kaa teh­tä­vään si­jai­sen. Mah­dol­li­suu­des­ta vuo­rot­te­lu­va­paa­seen sekä sen edel­ly­tyk­sis­tä sää­de­tään vuo­rot­te­lu­va­paa­lais­sa (1305/2002).

Vapaan tar­koi­tuk­se­na on edis­tää työn­te­ki­jän työssä jak­sa­mis­ta. Toi­saal­ta vuo­rot­te­lu­va­paa myös pa­ran­taa työt­tö­mien ja vas­ta­val­mis­tu­nei­den työl­lis­ty­mis­tä, sillä vuo­rot­te­lu­va­paan si­jai­sek­si on va­lit­ta­va en­si­si­jai­ses­ti nuori, tai äs­ket­täin am­mat­tiin val­mis­tu­nut työtön hen­ki­lö tai pit­kä­ai­kais­työ­tön.

Si­jai­sen on oltava sel­lai­nen hen­ki­lö, joka on työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tos­sa työt­tö­mä­nä työn­ha­ki­ja­na.

Vuo­rot­te­lu­va­paal­la ole­val­le työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan vapaan ajalta vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta.

Vuo­rot­te­lu­va­paan pää­tyt­tyä työn­te­ki­jäl­lä on oikeus palata ai­kai­sem­paan työ­hön­sä. Mikäli tämä ei ole mah­dol­lis­ta, on hä­nel­le tar­jot­ta­va ai­kai­sem­paa työtä vas­taa­vaa työtä. Mikäli täl­lais­ta­kaan työtä ei ole mah­dol­lis­ta tar­jo­ta, on hä­nel­le tar­jot­ta­va muuta työ­so­pi­muk­sen mu­kais­ta työtä.

Vuo­rot­te­lu­va­paa ja ehdot

Si­nul­la voi olla mah­dol­li­suus vuo­rot­te­lu­va­paa­seen, kun olet työ- tai vir­ka­suh­tees­sa ja työs­ken­te­let joko ko­koai­kai­ses­ti tai yli 75 pro­sen­tin työ­ajal­la.

Aivan kuka ta­han­sa ei voi ha­lu­tes­saan jäädä vuo­rot­te­lu­va­paal­le, vaan se edel­lyt­tää tietyn pi­tuis­ta työ­uraa. Vapaan edel­ly­tyk­se­nä on, että olet ollut yh­tä­jak­soi­ses­sa työ- tai vir­ka­suh­tees­sa ny­kyi­seen työ­nan­ta­jaa­si vä­hin­tään 13 kuu­kaut­ta ennen vuo­rot­te­lu­va­paan al­ka­mis­ta. Tähän aikaan voi kui­ten­kin si­säl­tyä enin­tään 30 ka­len­te­ri­päi­vän pi­tui­nen pal­ka­ton pois­sao­lo.

Li­säk­si si­nul­la tulee olla työ­elä­ke­lain mu­kais­ta työ­his­to­ri­aa ta­ka­na­si vä­hin­tään 20 vuotta. Mikäli olet jo ai­kai­sem­min pi­tä­nyt vuo­rot­te­lu­va­paa­ta, voit saada uuden vuo­rot­te­lu­va­paan työs­ken­nel­tyä­si viisi vuotta edel­li­sen vapaan päät­ty­mi­ses­tä.

Kaikki työ­elä­ket­tä kar­tut­ta­va työs­ken­te­ly – myös yrit­tä­jä­työ – lue­taan työ­his­to­ri­aan. Sinun ei siis tar­vit­se tehdä samaa työtä koko kah­ta­kym­men­tä vuotta tai uutta vuo­rot­te­lu­va­paa­ta haet­taes­sa viittä vuotta.

Vuo­rot­te­lu­va­paan aloit­ta­mi­sel­le on li­säk­si ole­mas­sa yläi­kä­ra­ja. Vuo­rot­te­lu­va­paa­ta ei voi aloit­taa, mikäli työn­te­ki­jän työ­elä­ke­lain mu­kai­sen van­huse­läk­keen al­ka­mi­seen on aikaa kolme vuotta tai vä­hem­män.

💡 Myös per­he­va­paan pi­tä­mi­nen sekä ase- tai si­vii­li­pal­ve­lun suo­rit­ta­mi­nen lue­taan osaksi työ­his­to­ri­aa. Tie­tyis­sä ti­lan­teis­sa myös muu­al­la EU:n alu­eel­la työs­ken­te­ly voi­daan laskea osaksi työ­his­to­ri­aa.

Vuo­rot­te­lu­va­paan kesto

Vuo­rot­te­lu­va­paan kesto on vä­hin­tään 100 ka­len­te­ri­päi­vää ja enin­tään 180 ka­len­te­ri­päi­vää. Mikäli olet so­pi­nut vuo­rot­te­lu­va­paan keston työ­nan­ta­ja­si kanssa 180 päivää ly­hyem­mäk­si, voi­daan sen pi­den­tä­mi­ses­tä sopia vuo­rot­te­lu­va­paan kes­täes­sä.

Asias­ta on kui­ten­kin so­vit­ta­va vä­hin­tään kaksi kuu­kaut­ta ennen ai­em­min so­vi­tun vuo­rot­te­lu­va­paan päät­ty­mis­tä.

Voiko vuo­rot­te­lu­va­paa kes­key­tyä?

Voit sopia työ­nan­ta­ja­si kanssa myös vuo­rot­te­lu­va­paan en­nen­ai­kai­ses­ta päät­ty­mi­ses­tä tai ti­la­päi­ses­tä työhön pa­luus­ta. Huomaa kui­ten­kin, että vuo­rot­te­lu­va­paa­ta kuluu myös ti­la­päi­sen työs­ken­te­lyn aikana.

Vuo­rot­te­lu­va­paa kat­so­taan päät­ty­neek­si, mikäli si­nul­le:

• syntyy oikeus saada äitiys-, eri­tyi­säi­tiys-, isyys- tai van­hem­pain­ra­haa tai
• myön­ne­tään yli 18 ar­ki­päi­vää kes­tä­vä, vuo­rot­te­lu­va­paan ajalle si­joit­tu­va vapaa ras­kau­den ja syn­ny­tyk­sen, lapsen hoidon tai eri­tyis­hoi­to­ra­han pe­rus­teel­la

Lue lisää: Ir­ti­sa­no­mi­sil­moi­tus työn­te­ki­jäl­le

Saako vuo­rot­te­lu­va­paal­la palk­kaa?

Vuo­rot­te­lu­va­paan ajalta et läh­tö­koh­tai­ses­ti saa palk­kaa vaan, si­nul­la on oikeus vuo­rot­te­lu­kor­vauk­seen.

Kor­vauk­sen myön­tää Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos (Kela) tai työt­tö­myys­kas­sa. Kor­vauk­sen saa­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että vuo­rot­te­lu­va­paan ajaksi si­jai­sek­si pal­ka­taan työtön työn­ha­ki­ja. Kor­vauk­sen mak­sa­mis­ta ei kui­ten­kaan kes­key­te­tä, vaikka si­jai­sen työ­suh­de päät­tyi­si ennen vuo­rot­te­lu­va­paan loppua.

Kor­vauk­sen edel­ly­tyk­se­nä on, että et saa palk­kaa tai muuta vas­ti­ket­ta työ­nan­ta­jal­ta­si, tai tee muuta palk­ka­työ­tä toisen työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa. Kor­vauk­sen saa­mi­sek­si et voi myös­kään saada yrit­tä­jä­tu­loa.

⚠️ Vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sen saa­mi­sen estää ase- tai si­vii­li­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­nen, va­paus­ran­gais­tuk­sen suo­rit­ta­mi­nen ran­gais­tus­lai­tok­ses­sa ja työt­tö­myy­se­tuu­den saa­mi­nen.

Vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sen suu­ruus

Vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sen suu­ruus on 70 % siitä, mitä saisit työt­tö­myys­tur­va­lain mu­kai­se­na työt­tö­myys­kor­vauk­se­na, mikäli olisit työtön. Työt­tö­myys­kor­vauk­sen suu­ruu­teen taas vai­kut­taa tu­lo­je­si suu­ruus.

Vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta las­ket­taes­sa ei oteta huo­mioon työt­tö­myys­päi­vä­ra­han lap­si­ko­ro­tuk­sia.

Mikäli saat vuo­rot­te­lu­va­paan ajalta palk­kaa tai muuta työ­tu­loa, pie­nen­tää se saa­maa­si vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta.

Vuo­rot­te­lu­va­paan ha­ke­mi­nen

Vuo­rot­te­lu­va­paan ha­ke­mi­nen ta­pah­tuu ensin ot­ta­mal­la yh­teyt­tä omaan työ­nan­ta­jaan. Vuo­rot­te­lu­va­paas­ta ja sen yk­si­tyis­koh­dis­ta so­vi­taan yh­des­sä työ­nan­ta­jan kanssa.

Näin vuo­rot­te­lu­va­paan ha­ke­mi­nen ta­pah­tuu

1. Tee kir­jal­li­nen vuo­rot­te­luso­pi­mus työ­nan­ta­ja­si kanssa.
2. Työ­nan­ta­ja toi­mit­taa vuo­rot­te­luso­pi­muk­sen työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­le.
3. Hanki työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­ta lausun­to vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sen mak­sa­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä.
4. Hae vuo­rot­te­lu­kor­vaus Ke­lal­ta tai työt­tö­myys­kas­sas­ta­si.

Sinun on teh­tä­vä työ­nan­ta­ja­si kanssa kir­jal­li­nen vuo­rot­te­luso­pi­mus, jossa työ­nan­ta­ja sa­mal­la si­tou­tuu palk­kaa­maan si­jai­sen vuo­rot­te­lu­va­paan ajaksi.

Työ­nan­ta­jan on toi­mi­tet­ta­va vuo­rot­te­luso­pi­mus ja muut siihen liit­ty­vät asia­kir­jat työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­le ennen vuo­rot­te­lu­va­paan al­ka­mis­ta.

Sen sijaan vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta sinun on haet­ta­va Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tok­sel­ta tai työt­tö­myys­kas­sal­ta­si. Ennen ha­ke­mis­ta sinun tulee hank­kia työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tol­ta lausun­to vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sen mak­sa­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä.

Tätä varten sinun tulee toi­mit­taa työ- ja elin­kei­no­toi­mis­toon sel­vi­tys siitä, että kaikki vuo­rot­te­lu­va­paan edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät koh­dal­la­si. Myös vuo­rot­te­luso­pi­mus tulee toi­mit­taa TE-toi­mis­toon.

⚠️ Vuo­rot­te­lu­va­paan ajalta ei kerry vuo­si­lo­maa.

Voiko vuo­rot­te­lu­va­paal­la tehdä muuta työtä?

Es­tet­tä sille, et­tet­kö voisi tehdä töitä myös vuo­rot­te­lu­va­paa­si aikana, ei ole. Vuo­rot­te­lu­va­paan voi pitää myös osa-ai­kai­se­na.

Toi­saal­ta vuo­rot­te­lu­va­paa on tar­koi­tet­tu edis­tä­mään työn­te­ki­jän jak­sa­mis­ta, minkä takia työs­ken­te­ly sen aikana ei vält­tä­mät­tä ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta. Kiel­let­tyä työs­ken­te­ly ei kui­ten­kaan ole.

Mikäli työs­ken­te­let vuo­rot­te­lu­va­paa­si aikana osa-ai­kai­ses­ti, si­nul­la on oikeus so­vi­tel­tuun vuo­rot­te­lu­kor­vauk­seen. Tämä tar­koit­taa, että si­nul­la on mah­dol­li­suus saada vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta, mutta saa­mie­si an­sio­tu­lo­jen määrä pie­nen­tää kor­vauk­sen suu­ruut­ta.

Yli kaksi viik­koa kes­tä­vän ko­koai­ka­työn ajalta oi­keut­ta kor­vauk­seen ei ole lain­kaan.

⚠️ Huomio kui­ten­kin, että saa­ma­si palkka- ja muut työ­tu­lot pie­nen­tä­vät saa­maa­si vuo­rot­te­lu­kor­vaus­ta.

Lue lisää: Ve­roil­moi­tus – tar­kis­ta nämä asiat

Voiko vuo­rot­te­lu­va­paal­ta jäädä eläk­keel­le?

Vuo­ro­te­lu­va­paal­ta ei käy­tän­nös­sä voi jäädä suo­raan eläk­keel­le vuo­ro­va­paan yläi­kä­ra­jas­ta joh­tuen. Vuo­rot­te­lu­va­paa on aloi­tet­ta­va vii­meis­tään 3 vuotta ennen van­huuse­lä­kei­kää.

Yläi­kä­ra­jaa ei kui­ten­kaan so­vel­le­ta ennen vuotta 1957 syn­ty­nei­siin. Vuonna 1956 ja tätä ai­em­min syn­ty­neil­lä vuo­rot­te­lu­va­paal­ta eläk­keel­le jää­mi­nen voi siis olla mah­dol­lis­ta.

Sai­ras­lo­ma ja vuo­rot­te­lu­va­paa

Vuo­rot­te­lu­va­paan ai­kai­nen sai­raus­lo­ma ei kes­key­tä vuo­rot­te­lu­va­paa­ta tai vai­ku­ta sen pi­tuu­teen. Vuo­rot­te­lu­va­paa jatkuu nor­maa­lis­ti sai­raus­lo­mas­ta huo­li­mat­ta.

Mikäli sai­raus­lo­ma­si kui­ten­kin kestää yli 10 päivää, sinun on mah­dol­lis­ta hakea Ke­las­ta sai­raus­päi­vä­ra­haa.

Lue lisää:

• Mil­loin voi saada ko­ti­hoi­don tukea?
• Työ­so­pi­mus­la­ki