Jakamaton kuolinpesä on mahdollinen, mikäli perillisiin kuuluu leski ja alaikäisiä lapsia.
Perintökaaren (luku 24) perusteella kuolinpesän osakkaat voivat tehdä sopimuksen siitä, että kuolinpesä jätetään toistaiseksi jakamatta. Laki ei siis edellytä kuolinpesän jakamista.
Jakamaton kuolinpesä vaatii kuitenkin perunkirjoituken tekemistä 3 kuukauden kuluttua kuolemasta – aivan kuten tavallinenkin kuolinpesä.
Milloin kuolinpesä kannattaa jättää jakamatta?
Jakamattomalle kuolinpesälle voi olla useita syitä. Yleisimmät syyt ovat testamentissa esitetty toivomus, lesken suojaaminen, verotus tai kesämökin tai metsän kuuluminen kuolinpesään. Myös osittainen perinnönjako on mahdollinen.
Yleisiä syitä jakamattomalle kuolinpesälle
- vainajan testamentissa esitetty toivomus
- lesken suojaaminen
- verotus
- kuolinpesään kuuluu kesämökki tai metsää
Leski ja jakamaton kuolinpesä
Pesän jakamatta jättäminen on tarkoitettu erityisesti sitä tilannetta varten, että kuolinpesään kuuluu leski ja alaikäisiä lapsia. Pesän jakaminen olisi ennen näissä tilanteissa johtanut epätoivottaviin omistusoikeudellisiin tilanteisiin.
Kuitenkin laki on muuttunut, ja nykyisin leskellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana.
Sopimus jakamatta jättämisestä suojaa kuitenkin edelleen leskeä. Leskellä on oikeus pitää koko jäämistö jakamattomana hallinnassaan ellei kukaan rintaperillisistä tee jakovaatimusta.
Rintaperillisillä tarkoitetaan perillisiä, jotka ovat vainajan lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapselapsia, ja niin edelleen.
Rintaperillisillä on missä tahansa vaiheessa oikeus vaatia kuolinpesän jakamista, jolloin lesken oikeus kapenee oikeuteen pitää yhteisenä käytettyä asuntoa hallinnassaan.
Lue lisää kuolinpesän osituksesta ja lesken asemasta
Verotus ja jakamaton kuolinpesä
Jakamattoman kuolinpesän verotukseen sovelletaan niitä tuloverolain säännöksiä, jota vainajaan olisi sovellettu, jos hän olisi ollut vielä elossa.
Kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tuloista.
Kuolinvuoden jälkeen kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena.
Erillinen verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että kuolinpesän tuloja ei veroteta kuolinpesän osakkaiden tuloina. Tällä voi olla merkittävää vaikutusta kuolinpesän osakkaiden verotukseen verrattuna siihen tilanteeseen, jossa omaisuus ja tulot olisivat jo kuolinpesän osakkaiden verotuksen piirissä.
⚠️ Muista myös tehdä kuolinpesän veroilmoitus. Veroilmoitus tulee tehdä vuosittain niin kauan kuin kuolinpesä pysyy jakamattomana.
Sopimus jakamattomasta kuolinpesästä
Sopimus jakamatta jättämisestä kannattaa aina tehdä kirjallisesti.
Sopimuksessa sovitaan kirjallisesti siitä, että kuolinpesä pidetään jakamattomana sekä sovitaan kuolinpesän hallinnosta.
Kuolinpesän omaisuuden myynti
Kuolinpesän osakkaat voivat myydä pesän omaisuutta, esimerkiksi vainajan velkojen maksamiseen. Perinnönjakoa ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin vainajat mahdolliset velat on maksettu.
Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta, esimerkiksi kiinteistö tai auto, on mahdollista myydä, mutta se edellyttää suostumusta kaikilta kuolinpesän osakkailta.
Osakas ei voi myydä osaa esimerkiksi kiinteistöstä, mutta hän voi myydä kuolinpesän osakkuutensa.
Lue lisää: Kuolinpesän luovutusvoitto
Perinnön jakaminen sukupolven yli
Joissakin tapauksessa perinnönjako sukupolven yli voi olla verotuksellisesti järkevää. Perinnön voi antaa omille jälkeläisille testamentilla, lahjalla tai luopumalla perinnöstä, mikä siirtää perinnön sukupolven yli.
Kun perintö siirtyy sukupolven yli, maksetaan perinnöstä perintövero vain kerran.
Perinnön jakaminen ja verotus
Kuolinpesän omaisuuden myyntiin ja kuolinpesän jakamiseen liittyy useita verotuksellisia asioita. Perintöveron suuruuteen vaikuttaa mm. sukulaisuussuhde ja perinnön arvo.
Perintöverotus tehdään yleensä ennen varsinaista perinnönjakoa. Perinnön jakamisella voi olla erilaisia verovaikutuksia, kuten perintövero, lahjavero tai varainsiirtovero.
Veroluokkia on kaksi:
- ensimmäinen veroluokka
- toinen veroluokka
Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset ja toiseen veroluokkaan puolestaan kaukaiset sukulaiset ja muut henkilöt. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat maksavat lähtökohtaisesti vähemmän perintöveroa.
Perintöveroa ei tarvitse maksaa, mikäli perintöosan arvo on vähemmän kuin 20 000 euroa. Perintöveron verotusasteikko on progressiivinen.
Alla näet kolme yleistä esimerkkiä, miten veroja maksetaan eri tilanteissa.
Esimerkki 1: Osakas luopuu perinnöstä ja antaa toiselle perilliselle osuutensa
Tapauksessa, jossa osakas luopuu perinnöstä ja antaa oman osuutensa toiselle perilliselle, arvioidaan perinnöstä luopumista lahjana. Silloin osuuden saanut maksaa perintöveroa ja lahjaveroa.
Esimerkki 2: Ylimääräisiä veroseuraamuksia, kun käytetään pesän ulkopuolisia varoja
Jos osakas haluaa lunastaa esimerkiksi kuolinpesässä olevan asunnon itselleen, maksaa hän muille perillisille näiden perintöosan.
Tällaisessa tapauksessa perinnönjaossa käytetään pesän ulkopuolisia varoja eli perillinen käyttää omaa varallisuutta osana perinnönjakoa. Omaisuuden arvosta riippuen henkilölle voi tulla maksettavaksi varainsiirtoveroa sekä luovutusvoittoveroa.
Esimerkki 3: Omaisuuden arvo noussut kuolinpäivän ja myyntipäivän välillä
Mikäli omaisuuden, kuten kiinteistön tai osakkeiden, arvo on noussut kuolinpäivän ja myyntipäivän välillä, omaisuudesta täytyy maksaa luovutusvoittoveroa.
Luovutusvoittovero määräytyy myyntihinnan sekä perintöverotuksessa vahvistetun arvon erotuksena.
- Ennen perinnönjakoa voitolla myyty omaisuus: luovutusvoittovero määrätään jakamattomalle kuolinpesälle.
- Perinnönjaon jälkeen voitolla myyty omaisuus: luovutusvoittovero määrätään pesän osakkaalle, joka saa omaisuuden.
Huomioi mahdolliset myyntiaikeet jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä luovutusvoittovero on usein perintöveroa korkeampi.
Lue lisää: Koska perintörahat tilille?
Tee perunkirjoitus kokonaisuudessaan Aatoksen verkkopalvelussa
Aatoksen perunkirjoituspalvelu ottaa huomioon samat asiat kuin perintöön ja kuolinpesiin erikoistunut asiantuntija.
Palvelu tulkitsee pesän tilanteen perusteella, miten esimerkiksi kuolinpesässä oleva asunto kannattaa arvostaa, ja kannattaako auto myydä ennen kuolinpesän jakamista vai vasta sen jälkeen.
Perunkirjoituksen tekeminen maksaa Aatoksessa vain 399 euroa. Lisäksi hintaan lisätään pakolliset viranomaismaksut. Viranomaismaksujen suuruus riippuu sukuselvityksestä sekä virkatodistusten määrästä.
Myös perinnönjako hoituu Aatoksessa perunkirjoituksen jälkeen hintaan 499 euroa.
Hyödyt
- Suomalainen palvelu
- Kiinteä hinta – ei kallista tuntiveloitusta
- Toimii netissä
- Lakiasiantuntijat chatin tai sähköpostin välityksellä
- Helppo käyttää
- Hoida etänä, esimerkiksi kotisohvalta
Aloita perunkirjoituksen tekeminen – kokeile palvelua ensin ilmaiseksi.